tiistai 15.8
1. Lue
Hyvät maatalousalueet ovat tiheään asuttuja
Maatalous tuottaa ravintoa ihmisille. Ravinnontuotanto on tehokkainta alueilla, joissa ilmasto on riittävän lämmintä ja sateista sekä maaperä on hedelmällinen. Hyvillä maatalousalueilla asuu paljon ihmisiä.
Maanpeite Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Harmaa tarkoittaa kasvitonta ja tummanvihreä metsää.LÄHDE: Boston University and NASA GSFC (PD)Isoisälläni oli tapana sanoa, että kerran elämässäsi tulet tarvitsemaan lääkäriä, lakimiestä, poliisia ja pappia, mutta joka päivä, kolme kertaa päivässä sinä tarvitset maanviljelijää
– Brenda Schoepp
2. Vastaa
3. Lue
Tietyn paikan ilmasto määrää, millaista kasvillisuutta paikalla kasvaa. Eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla voi hyvinkin kaukana toisistaan kasvaa samankaltaista kasvillisuutta, koska kasvit ovat sopeutuneet samoihin ilmasto-olosuhteisiin. Myös maaperän hedelmällinen pintakerros on kasvillisuuden kannalta tärkeä. Vuoristojen jyrkillä kallioilla kasvillisuus ei menesty.
Myös maatalouden menestys on riippuvaista ilmastosta ja hedelmällisestä maannoksesta. Eri kasvillisuusvyöhykkeellä harjoitetaan erilaista maataloutta sen mukaan, mikä on milläkin alueella kannattavinta. Väestökeskittymät alkoivat muodostua jo vuosituhansia sitten maanviljelyn kannalta suotuisille alueille. Myöhemmin väestön tiheyteen on alkanut vaikuttaa liikenneyhteydet, teollistuminen ja kaupungistuminen.
4. Pelaa
5. Lähikaupan tuotteiden lähtömaat
VIHJE: Jos lähtömaa ei selviä suoraan tuotteesta, niin voit yrittää kysyä apua kaupan henkilökunnalta.
- banaani
- oliivi
- ruisjauho
- riisi
- peruna
- naudan pihvi
Vastaa
6. Lue
Maatalouteen huonosti soveltuvat alueet
Tundra, aavikot ja vuoristot ovat haastavia paikkoja maatalouden harjoittamiseen. Maatalous ei ole kovin kannattavaa alueilla, joissa on liian kylmää, kuivaa tai maanpinnan muodot ovat liian jyrkät.
Keidas Perussa.LÄHDE: Pixabay (PD)
Kylmyys ja kuivuus rajoittavat viljelyä
Maataloudelle kaikkein huonoimmat alueet löytyvät kuivilta aavikoilta ja kylmiltä alueilta. Näillä alueilla asutus on harvaa. Myös liian jyrkät vuorenrinteet tai huono maannos estävät viljelyn.
Aavikoilla liian pieni vuotuinen sademäärä estää sekä kasvien viljelyn että useimpien eläinten kasvatuksen. Aavikoiden alla voi kuitenkin olla pohjavettä, joka tulee pintaan keitailla. Keidas mahdollistaa ravinnontuotannon, ja keitailla kasvatetaan muun muassa taatelipalmuja sekä harjoitetaan pienimuotoista vihannesviljelyä.
Paimentolaiset vaeltavat karjan perässä
Vähätuottoisille, kitukasvuisille alueille tyypillinen maatalouden muoto on paimentolaisuus. Paimentolaisuus tarkoittaa perinteistä elämäntapaa, jossa ihmiset liikkuvat eläinten mukana esimerkiksi aavikoiden reuna-alueilla, vuoristoseuduilla ja kylmillä alueilla tundran tienoilla. Kasveja ei kasva tietyllä paikalla riittävästi eläinten ympärivuotiseen laidunnukseen, vaan eläimet laiduntavat eri alueilla sadekausien tai vuodenaikojen mukaan. Jos laitumet ovat kaukana toisistaan, joutuvat ihmiset muuttamaan eläinten perässä. Tällöin siirrettävä, teltantapainen asumus on kätevä. Kehityksen ja elintason nousun myötä paimentolaiset voivat hylätä liikkuvan elämäntapansa.
Jakkeja ja jurttia Mongoliassa.LÄHDE: FLICKR (Paulo Philippidis, CC BY-SA 2.0)7. Lue
Vuoristokasvillisuus
Kazbekin vuori Georgiassa. Laaksossa harjoitetaan maanviljelyä ja vuoren huippu on lumen ja jään peittämä.LÄHDE: Pixabay (PD)
Ilman lämpötila kylmenee ylöspäin siirryttäessä noin 6 °C kilometrillä. Siksi jopa päiväntasaajalla sijaitsevan vuoren huipulla voi olla lunta. Vuoristojen kasvillisuus onkin vyöhykkeistä, eli tietyllä korkeudella kasvaa tietyntyyppistä kasvillisuutta. Esimerkiksi Keski-Euroopassa merenpinnan tasolla kasvaa lehtimetsää, mutta Alppien rinteillä kasvillisuus on ensin havumetsää. Ylemmäs vuorta kiivettäessä ilmasto kylmenee, eivätkä puut enää tule toimeen, vaan kasvillisuus vaihtuu alppiniityiksi ja korkeimmalla kasvillisuus vastaa tundrakasvillisuutta.
8. Lue
Tundra
Alaskan tundraaLÄHDE: Flickr (Bureau of Land Management U.S.A. CC BY-SA 2.0)Tundrakasvillisuus vallitsee kylmällä ilmastovyöhykkeellä. Maan pintakerrokset voivat olla koko vuoden jäässä eli ikiroudassa. Ilmasto on liian kylmä puille, eivätkä juuret pysty kasvamaan riittävän syvälle jäiseen maaperään. Talvet ovat tundralla ankaria ja kylmät tuulet puhaltavat. Lumikerros antaa suojaa matalille kasveille, kuten matalille pensaille ja varvuille. Hyönteispölytteiset kasvit kukkivat lyhyen kesän aikana kokoonsa nähden suurin, värikkäin kukin, jotta vähäiset hyönteiset löytäisivät ne helpommin. Maassa kasvaa sammalia ja jäkäliä. Notkelmiin ja rinteillekin syntyy helposti soita, koska kylmässä ilmastossa vettä haihtuu maasta vain vähän. Pohjoisimmissa osissa suot ovat ikiroudassa, mutta ilmaston lämpeneminen sulattaa niitä kiihtyvällä tahdilla.
Tundrakasvillisuutta löytyy pohjoisnavan ympäriltä Kanadan, Skandinavian ja Venäjän pohjoisosista sekä Jäämerellä sijaitsevilta saarilta. Tyypillisiä eläimiä tundralla ovat hyönteiset, pienet kasvinsyöjänisäkkäät, kuten sopulit ja myyrät sekä poro ja poron sukulainen karibu. Petoeläimiä ovat muun muassa naali ja isot petolinnut. Tundralla pesivät kesäisin monet muuttolinnut, joille talvi pohjoisilla alueilla on liian kylmä.
Grönlanti on maailman suurin saari. Grönlannin kasvillisuus on tundraa (Greenland, inukjorgensen, Youtube).
9. Lue
Aavikot
Aavikoilla kasvien kasvua rajoittaa veden puute. Puut eivät selviä aavikoilla, koska sadetta ei saada edes joka vuosi. Kuivuutta kestääkseen kasvien täytyy säästää vettä kaikin mahdollisin keinoin.
Aavikon kasvit ovat usein pieniä ja pienilehtisiä. Toiset aavikkokasvilajit varastoivat vettä meheviin osiinsa. Esimerkiksi kaktusten varsien pulleus johtuu niiden varteen säilötystä vedestä. Monien kasvien pintaa peittää vahakerros tai pienet karvat, jotka estävät veden haihtumista. Jotkut kasvilajit piileksivät vuosikausia siemeninä hiekassa. Sateen tullen siemenet itävät, kasvit kasvavat, kukkivat nopeasti ja tekevät siemeniä. Tällöin aavikkokin voi loistaa kukkamerenä. Pian kuivuus kuihduttaa kasvit, mutta siemenet jäävät maahan odottamaan seuraavaa sadetta. Vettä voi saada myös maan alta, sillä aavikoiden alla voi olla pohjavettä ja esimerkiksi taatelipalmun juuret kurkottavat kymmeniä metrejä alaspäin.
Lounais-Australian aavikon pensaat kukkivat sateen jälkeen. Maan punainen väri johtuu rauta- ja alumiiniyhdisteistä.LÄHDE: FLICKR (Murray Foubister, CC BY-SA 2.0)Aavikoilla elää kasvien tuottaman niukan ravinnon varassa erilaisia selkärangattomia, kuten muurahaisia ja termiittejä. Myös liskot ja jyrsijät viihtyvät aavikolla. Osa lajeista liikkuu vain öisin, koska silloin on viileämpää.
Maailman suurimmat aavikot, kuten Sahara sijaitsevat kääntöpiirien tuntumassa. Mantereiden sisäosissa on aavikoita, kuten Aasian Gob. Rannikoilla kylmät merivirrat kuivattavat alueita, esimerkiksi Afrikassa Namibin aavikko ja Etelä-Amerikassa Atacaman autiomaa ovat syntyneet kylmän merivirran rannikoille.
