tiistai 12.12.

1. Lue

Harju

Jäätikköjoen suulle syntyy harju.Harju syntyy jäätikön vetäytyessä sen sisällä olevaan virtaukseen.

Harjut ovat pitkiä mäkiä, jotka koostuvat lajittuneista maalajeista. Harjut ovat syntyneet jäätikön tunneleissa tai railoissa virranneiden jokien kasaamasta materiaalista joenpohjaan ja jokisuuhun.

Harjujen koko ja muoto vaihtelevat paljon. Tyypillisesti ne ovat jään liikesuuntaa noudattelevia, poikkileikkaukseltaan kolmion muotoisia, pitkiä harjanteita. Raskaimmat ja isoimmat kivet, kuten sora, sijaitsevat harjun pohjalla ja hienompi, kevyempi kiviaines on lähellä harjun pintaa.

Harjun poikkileikkaus, jossa sisimpänä on suurempia kiviä ja uloimpana pienempiä kiviä.Harjuissa maa-aines on lajittunutta.

Suisto eli delta

Suisto eli delta on viuhkamainen muodostuma, joka syntyy kun virtaava vesi laskee mereen tai järveen ja kasaa sinne hienoa maa-ainesta. Kun jäätikkö päättyi mereen tai järveen, kasautui jäätikköjokien suulle enimmäkseen hiekasta ja pienemmistä aineksista muodostuneita suistoja. Maankohoamisen seurauksena nämä deltat ovat nyt kuivalla maalla.

Vinovalovarjostekuva harjusta.Luumäen deltalla on lentokenttä. Delta on syntynyt harjun päähän ja on osa laajaa deltojen sarjaa, jotka muodostavat reunamuodostuman.LÄHDE: MAANMITTAUSLAITOKSEN VINOVALOVARJOSTE JA MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)

Savikot

Kaikkein hienojakoisin ja kevein lajittunut maalaji on savi. Sulamisvirrat kuljettivat savea pitkiäkin matkoja. Jos savi kulkeutui jääjärven seisovaan veteen saakka, se vajosi pohjalle. Savikot muodostavat laajoja tasaisia alueita, ja monet savikot on otettu viljelyskäyttöön.

Lustosavikoiksi kutsutaan savikkoa, jossa näkyy selkeästi vuosien vaihtelut eli lustot. Kesällä savea on kerrostunut jääjärven pohjaan runsaasti, kun talven aikana kerrostuminen on ollut vähäistä. Lustosavikossa vuorottelevat siis kesän ja talven aikana syntyneet savikerrokset.

Korkea lustosavikerros, jossa näkyy kerroksellisuus.Lustosavea Baumkirchenissä, Itävallassa.LÄHDE: Wikimedia Commons CC0

2. Lue

Hiidenkirnu

Hiidenkirnuksi kutsutaan kallioperässä olevaa pyöreäreunaista onkaloa. Ne syntyivät, kun jäätiköiden sulamisvaiheessa syntyneet valtavat vesimassat muodostivat suuria virtauksia. Nämä virtaukset liikuttivat kallioperän päällä kivilohkareita, jotka sopivassa kolossa pyöriessään hioivat kallioperää. Pitkään jatkuneen kulutustyön seurauksena kallioperään syntyi jopa useiden metrien syvyisiä hiidenkirnuja. 

Syvä hiidenkirnu, jonka pohjalla näkyy vettä.Hiidenkirnut Rovaniemellä.LÄHDE: Wikimedia commons (Jniemenmaa, cc by 3.0).

Suppa

Suppa muodostui, kun iso jäälohkare hautautui maakerrostuman, kuten harjun tai deltan, sisälle. Jäätikön sulaessa maastoon jäi kuoppa. Suppien pohjalla on usein pieniä pyöreitä järviä tai soita. 

Sateliittikuva supista.Suppakuopissa olevia järviä Siperiassa.LÄHDE: Wikimedia Commons PD

Kaksi kuvaa supan syntymisestä: GTK.fi.

Reunamuodostumat

Reunamuodostumiksi kutsutaan jäätikön eteen muodostuneita suuria harjanteita. Huomattavimmat reunamuodostumat Suomessa ovat Salpausselät (I, II, III) ja Sisä-Suomen reunamuodostuma. Nämä suuret reunamuodostumaa syntyivät 11 400 – 12 300 vuotta sitten pysähtyneen jäätikön eteen.

Salpausselät

Reunamuodostumat syntyivät, jäätikön etureunaan, kun jää pysyi pidemmän aikaa samalla paikalla. Salpausselkien tapauksessa jäätikkö on pysytellyt paikallaan pari sataa vuotta.

Poikkileikkauskuva reunamuodostumasta. Jäätikön sulamisvedet tuovat moreenin päälle hiekkaa ja soraa.Reunamuodostuman jäätikönpuoleinen sivu on moreenia ja poispäin jäätiköstä oleva reuna on usein delta ja koostuu sorasta, hiekasta ja savesta.

Reunamuodostumat ovat kahden erilaisen tapahtuman seurausta: 

1) Kesäisin jäätikön reuna vetäytyi sulamisen vaikutuksesta ja talvella jäätikkö eteni hieman. Tämä lähes paikallaan tapahtuva eteneminen ja vetäytyminen siirsi moreenia jäätikön etureunaan.

2) Virtaava vesi toi jäätikköjokien ja sulamisvesien mukanaan lajittuneita maalajeja ja kasasi ne jäätiön eteen suistoiksi eli deltoiksi. Nämä suistot sulautuivat kasvaessaan yhteen.

Reunamuodostuman poikkileikkaus. Alimmaisena on kallioperä, sen päällä ensin moreenia ja sitten lajittuneita maalajeja.

Kuvassa näkyvä kohouma on ensimmäiseltä Salpausselältä Luumäeltä. Kuvassa näkyy myös Salpausselän eteen muodostuneita deltoja.LÄHDE: MAANMITTAUSLAITOKSEN VINOVALOVARJOSTE JA MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)

3. Käsitteen määrittely

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Yhdistä käsitteet.

Hiidenkirnu
Lustosavikko
Lajittunut maalaji
Delta
Salpausselkä
Suppa
Harju

Virtaavan veden pyöristämiä ja kuluttamia kiviä. Luokitellaan raekoon perusteella.

Ovat syntyneet jäätikköjoen suulle. Koostuvat sorasta ja hiekasta.

Syntyy, kun joki laskee matalapohjaiseen järveen. Koostuu yleensä hiekasta ja savesta.

Koostuu hienojakoisesta lajittuneesta maa-aineksesta, jossa näkyvät vuodenajan vaihtelut.

Kalliossa oleva kuoppa, joka on syntynyt kovemman kiviaineksen hioessa pehmeämpää kiveä.

Syntyy, kun jäälohkare jää maan sisään.

Syntyi jäätikön eteen, kun jäätikkö pysytteli paikallaan pitkiä aikoja.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

4. Jääkauden jäljet

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Vastaa ovatko väittämät oikein vai väärin.

1=Oikein
2=Väärin

Väite12
Mannerjäätikkö oli sulanut 20 000 vuotta sitten.
Jäätikön sulettua, suuri osa Suomen pohjoisosista oli veden alla.
Virtaava vesi lajittelee maalajeja.
Harjujen ydin koostuu moreenista.
Suisto syntyy veden kuljettavan ominaisuuden seurauksena.
Savi on suurikokoista lajittunutta kiveä.
Hiidenkirnut ovat syntyneet kulutuksen seurauksena.
Suppia löydetään usein harjuista ja deltoista.
Reunamuodostumat ovat syntyneet samalla tavalla kuin harjut
Reunamuodostumissa on lajittuneita ja lajittumattomia maalajeja.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

6. Maastokartta - jääkauden jäljet

a) Nimeä kuvassa näkyvät kuopat.

Inarinjärvi. LÄHDE: MAANMITTAUSLAITOKSEN MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)

b) Mikä muodostuma kulkee Vuoniemessä ja Tikansaaressa?


Joensuun Tikanselkä LÄHDE: MAANMITTAUSLAITOKSEN MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)
 

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

a) Nimeä kuvassa näkyvät kuopat.

b) Mikä muodostuma kulkee Vuoniemessä ja Tikansaaressa?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

7. Karttatulkintaa

Tutki karttaa ja valitse oikeat vastaukset. Voit katsoa kartan maisemaa kolmiulotteisesti vihjeestä.

LÄHDE: MAANMITTAUSLAITOKSEN MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

A. Lohjan Nummelan lentokeskus on rakennettu kartan poikki lounaasta koilliseen kulkevalle jääkauden sulamisvaiheessa syntyneelle muodostumalle. Tämä harjanne, joka jatkuu kartan ulkopuolelle halki koko eteläisen Suomen, on ___.









Tämä muodostuma on syntynyt sekä jään edestakaisesta liikkeestä kesän ja talven välillä että jäätikön sulamisvesien tuomasta aineesta. Lentokeskus on muodostunut jäätikköjoen tuomasta materiaalista ja on siis vanha ___.









Tälle muodostumalle on ollut hyvä rakentaa, koska se on laaja ja tasainen. Lisäksi lentokentän alla oleva maa ei routaannu eli jäädy talvisin, koska vesi läpäisee hyvin sen alla olevan karkean maalajin eli ___.





B. Karttaa halkovan muodostuman luoteispuoli on ollut jäätikön kulutuksen kohteena. Näin nämä asuinalueet ovat rakennetut päälle.





C. Jäätikön edessä on alueella lainehtinut meri, jonne sulamisvedet ovat kuljettaneet materiaalia. Kartalla näkyvä pelto on vanhaa merenpohjaa ja sen maalaji on luultavimmin
__.



Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

8. Kerro

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kerro, miten moreeni eroaa sorasta, hiekasta ja savesta.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä