tiistai 12.12.
1. Lue
Harju
Harjut ovat pitkiä mäkiä, jotka koostuvat lajittuneista maalajeista. Harjut ovat syntyneet jäätikön tunneleissa tai railoissa virranneiden jokien kasaamasta materiaalista joenpohjaan ja jokisuuhun.
Harjujen koko ja muoto vaihtelevat paljon. Tyypillisesti ne ovat jään liikesuuntaa noudattelevia, poikkileikkaukseltaan kolmion muotoisia, pitkiä harjanteita. Raskaimmat ja isoimmat kivet, kuten sora, sijaitsevat harjun pohjalla ja hienompi, kevyempi kiviaines on lähellä harjun pintaa.
Suisto eli delta
Suisto eli delta on viuhkamainen muodostuma, joka syntyy kun virtaava vesi laskee mereen tai järveen ja kasaa sinne hienoa maa-ainesta. Kun jäätikkö päättyi mereen tai järveen, kasautui jäätikköjokien suulle enimmäkseen hiekasta ja pienemmistä aineksista muodostuneita suistoja. Maankohoamisen seurauksena nämä deltat ovat nyt kuivalla maalla.
Savikot
Kaikkein hienojakoisin ja kevein lajittunut maalaji on savi. Sulamisvirrat kuljettivat savea pitkiäkin matkoja. Jos savi kulkeutui jääjärven seisovaan veteen saakka, se vajosi pohjalle. Savikot muodostavat laajoja tasaisia alueita, ja monet savikot on otettu viljelyskäyttöön.
Lustosavikoiksi kutsutaan savikkoa, jossa näkyy selkeästi vuosien vaihtelut eli lustot. Kesällä savea on kerrostunut jääjärven pohjaan runsaasti, kun talven aikana kerrostuminen on ollut vähäistä. Lustosavikossa vuorottelevat siis kesän ja talven aikana syntyneet savikerrokset.
2. Lue
Hiidenkirnu
Hiidenkirnuksi kutsutaan kallioperässä olevaa pyöreäreunaista onkaloa. Ne syntyivät, kun jäätiköiden sulamisvaiheessa syntyneet valtavat vesimassat muodostivat suuria virtauksia. Nämä virtaukset liikuttivat kallioperän päällä kivilohkareita, jotka sopivassa kolossa pyöriessään hioivat kallioperää. Pitkään jatkuneen kulutustyön seurauksena kallioperään syntyi jopa useiden metrien syvyisiä hiidenkirnuja.
Suppa
Suppa muodostui, kun iso jäälohkare hautautui maakerrostuman, kuten harjun tai deltan, sisälle. Jäätikön sulaessa maastoon jäi kuoppa. Suppien pohjalla on usein pieniä pyöreitä järviä tai soita.
Kaksi kuvaa supan syntymisestä: GTK.fi.
Reunamuodostumat
Reunamuodostumiksi kutsutaan jäätikön eteen muodostuneita suuria harjanteita. Huomattavimmat reunamuodostumat Suomessa ovat Salpausselät (I, II, III) ja Sisä-Suomen reunamuodostuma. Nämä suuret reunamuodostumaa syntyivät 11 400 – 12 300 vuotta sitten pysähtyneen jäätikön eteen.
Reunamuodostumat syntyivät, jäätikön etureunaan, kun jää pysyi pidemmän aikaa samalla paikalla. Salpausselkien tapauksessa jäätikkö on pysytellyt paikallaan pari sataa vuotta.
Reunamuodostumat ovat kahden erilaisen tapahtuman seurausta:
1) Kesäisin jäätikön reuna vetäytyi sulamisen vaikutuksesta ja talvella jäätikkö eteni hieman. Tämä lähes paikallaan tapahtuva eteneminen ja vetäytyminen siirsi moreenia jäätikön etureunaan.
2) Virtaava vesi toi jäätikköjokien ja sulamisvesien mukanaan lajittuneita maalajeja ja kasasi ne jäätiön eteen suistoiksi eli deltoiksi. Nämä suistot sulautuivat kasvaessaan yhteen.
3. Käsitteen määrittely
4. Jääkauden jäljet
5. Vetäytyvän jäätikön jäljet kuvassa
Nimeä kuvaan vetäytyvän jäätikön jäljet.
Vastaa
6. Maastokartta - jääkauden jäljet
a) Nimeä kuvassa näkyvät kuopat.
b) Mikä muodostuma kulkee Vuoniemessä ja Tikansaaressa?
Vastaa
7. Karttatulkintaa
Tutki karttaa ja valitse oikeat vastaukset. Voit katsoa kartan maisemaa kolmiulotteisesti vihjeestä.