keskiviikko 27.9.
1. Kaakaontuottajavaltiot
Ohessa on taulukko maailman kahdeksan johtavan kaakaontuottajavaltion tuotannosta vuonna 2022. Laadi aineistosta pylväsdiagrammi taulukkolaskentaohjelmalla (esim. Libre Calc, Microsoft Excel, Google Spreadsheet), liitä se vastaukseen ja vastaa seuraaviin kysymyksiin.
| Valtio | Tuotanto tuhatta tonnia | |
|---|---|---|
| 1. | Norsunluurannikko | 2200 |
| 2. | Ghana | 822 |
| 3. | Ekvador | 370 |
| 4. | Nigeria | 280 |
| 5. | Kamerun | 280 |
| 6. | Brasilia | 210 |
| 7. | Indonesia | 180 |
| 8. | Papua Uusi-Guinea | 42 |
Vastaa
2. Kartta kasvillisuusvyöhykkeistä
Tutki Googlen Street View -palvelua (siirrä pikku-ukko alakulmasta kartalle) ja ota kuvakaappaus kaikista kasvillisuusvyöhykkeistä.
Pääset Google Mapsissa Street View -tilaan, kun raahaat alakulman keltaisen ukon karttapohjalle. Yritä löytää jokaiselta alueelta sellainen kuvakaappaus, joka mielestäsi kuvaa parhaiten kasvillisuusvyöhykettä.
Vie kuva powerpointiin tai wordiin ja tulosta ulos. Tästä saat itsellesi kasvillisuusvyöhykekarttapohjan.
3. Tunnista tropiikin viljelykasvit
Banaani
Ananas
Riisi
Tee
Kahvi
Kaakao
Vastaa
4. Lue
Väestöntiheys vaihtelee
Maailmassa on yli kahdeksan miljardia ihmistä. Suurin osa ihmisistä asuu hyvillä maatalousalueilla. Teollinen vallankumous lisäsi väkimäärää jo tiheästi asutuilla alueilla Euroopassa, Amerikan mantereella ja Aasiassa. Teollisen vallankumouksen jälkeiselle ajalle on tyypillistä kaupunkien kasvu.
Avaa saavutettava näkymä kuvasta.
Kuun laakso Atacaman autiomaassa, Chilessä.LÄHDE: wikimedia commons (Frodosleveland, by cc 4.0)
Pieni asukastiheys
Maapallon asutusta voidaan tarkastella asukastiheydellä. Harvimmin asutuissa valtioissa asukastiheys on vain muutama asukas neliökilometriä kohden. Tällaisia valtioita ovat esimerkiksi Mongolia 1,6 as/km2 ja Australia 2 as/km2. Näissä molemmissa valtioissa kuivuus on tärkein asutusta rajoittava tekijä. Maatalouden harjoittaminen on vaikeaa. Suomi on puolestaan liian kylmä valtio, jotta maatalouden tuotto voisi olla suurta. Suomi on melko harvaan asuttu maa (18 as/km2). Harvan asutuksen syynä voi olla myös jyrkät pinnanmuodot vuoristoissa tai köyhä maannos sademetsäalueilla.
Asutuskeskittymät ovat syntyneet maanviljelyn ympärille
Yöllinen kuva kansainväliseltä avaruusasemalta osoittaa Egyptin väestön keskittymisen Niilin suistoon ja hedelmällisille tulvatasangoille.LÄHDE: Wikimedia Commons (Nasa, PD)Maapallolta on löydettävissä viisi suurta väestökeskittymää: Itä-Aasia, Etelä-Aasia, Kaakkois-Aasia, Eurooppa ja Pohjois-Amerikan itäosat. Kasvavia väestökeskittymiä on Guineanlahden rannikolla Afrikassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa.
Yhteistä suuren väentiheyden alueille on mahdollisuus tehokkaaseen maanviljelyyn. Niissä on riittävä lämpötila ja kosteus, hedelmällinen maaperä ja tarpeeksi tasaista maastoa. Bangladesh on asukastiheydeltään maailman huippua (1023 as/km2). Suuren väentiheyden taustalla on Bangladeshin sijainti suurten jokien tulvasuistossa, joka takaa maaperän hedelmällisyyden. Bangladesh sijaitsee kuumalla lämpövyöhykkeellä ja monsuunisateet tuovat riittävän kosteuden.
Kaupungit kasvavat
Katuelämää Hong KongissaLÄHDE: Wikimedia Commons (Hamedog, CC-BY-SA-3.0)1800-luvun teollisen vallankumouksen jälkeen maailmassa alkoi voimakas kaupungistuminen. Kaupungit muodostuivat hyvien liikenneyhteyksien, usein vesistöjen läheisyyteen. Monet kaupungit syntyivät myös luonnonvarojen, kuten kaivosten ympärille. Nykyisin erityisesti suuret kaupungit vetävät ihmisiä puoleensa monipuolisilla työpaikoillaan ja palveluillaan.
Kaupungeissa asukastiheys voi nousta jopa kymmeniin tuhansiin asukkaisiin neliökilometrillä. Kaupunkivaltiot Monaco (18 800 asukasta/km2) ja Singapore (7 800 as/km2) ovatkin asukastiheydeltään suurimmat valtiot.
Maailman väkiluvun ennustetaan vuonna 2050 nousseen jo yli yhdeksän miljardin. Kaikkialla maailmassa väestö keskittyy jo ennestään tiheään asutuille alueille ja erityisesti kaupunkeihin. Afrikassa ja osassa Aasiaa ihmisten lukumäärä kasvaa tulevaisuudessa nopeimmin ja kaupunkilaisten osuus tulee kasvamaan voimakkaasti.
5. Lue
Ihminen on asuttanut lähes koko maapallon viimeisen 100 000 vuoden aikana
Aika ennen maanviljelyä
Nyky-ihminen kehittyi Afrikassa noin 200 000 vuotta sitten. Ihmiset elivät pienissä ryhmissä ja hankkivat ravintonsa metsästämällä ja keräilemällä ravinnoksi sopivia kasveja ja niiden tuotteita. Ilmaston- ja ympäristön muutokset sysäsivät ihmiset muuttoliikkeeseen pois Afrikasta noin 60 000 vuotta sitten.
Ryhmät hyödyntävät uusien alueiden ravinnon ja siirtyvät eteenpäin. Samalla ihmislaji sopeutui uusiin elinympäristöihin Aasiassa ja Australiassa. Australia asutettiin noin 40 000 vuotta sitten. Amerikan manner asutettiin viimeisenä 15 000–12 000 vuotta sitten.
Metsästäjä-keräilijävaiheen aikana maailman väkiluku nousi arviolta noin miljoonaan ihmiseen.
Maanviljelyn seurauksena ihmisten lukumäärä alkoi kasvaa
Maatalouden vallankumous käynnistyi noin 12 000 vuotta sitten nykyisen Lähi-idän alueella, Intiassa ja Kiinassa. Maanviljelyn ja kotieläinten kesytyksen seurauksena syntyi pysyviä asutuskeskuksia. Parantuneen ravinnonsaannin ja paikalleen jäämisen ansiosta väkiluku lähti hitaaseen kasvuun.
Vuoteen 1800 mennessä maapallon väkiluku oli kasvanut noin miljardiin ihmiseen. Tiheimmät asutuskeskukset syntyivät maatalouden kannalta suotuisiin ilmastoihin Euroopassa ja Aasiassa. Suurimmissa kaupungeissa saattoi asua satoja tuhansia ihmisiä.
Teollistuminen kasvatti väkimäärää
1800-luvun alussa tapahtui eurooppalaisissa yhteiskunnissa voimakas muutos. Ajanjaksoa kutsutaan teolliseksi vallankumoukseksi. Teollista tuotantoa alettiin hyödyntää myös maanviljelyssä ja kuljetuksissa. Samoihin aikoihin tapahtuneet keksinnöt lääketieteessä kasvattivat ihmisten keskimääräistä elinikää. Ihmisten elinikä kasvoi ja samalla maailman väkiluku alkoi kasvaa nopeasti. Teollinen ravinnontuotanto ja lääketieteen edistykset levisivät nopeasti ympäri maapalloa, jolloin väkimäärä alkoi lisääntyä kaikkialla.