Ensinnäkin haluan kiittää siitä, että te teitte annetun tehtävän viime tunnilla - annan siitä positiivisen merkinnän.

A. Jesse, Jarno L. ja Oskari - tehtävä ydintalvesta

B. Matti ja Väinö - tehtävä tefrasta

C. Aaro, Niklas ja Niilo - tehtävä supertulivuoresta

D. Salla, Aamu ja Musahib - Tehtävä Laki-tulivuoren purkauksen vaikutuksista (1783).

E. Vulkaanisista kaasuista Jarno S., Ari ja Peetu

F. Pyroklastisista virroista Anni, Elina, Pirita, Petra ja Siiri

G. Laharit: Matias, Venla ja Lilli


Myrskyistä ja tuulesta

Kuva 6.1. selittää havainnollisesti tuulen synnyn:

A. Esimerkiksi Aurinko lämmittää maanpintaa --> B. Myös kyseisen kohdan yläpuolinen ilma lämpiää --> C. Lämmennyt ilma kohoaa ylös 

---> D. Ilmanpaine laskee sen takia ko. kohdassa ---> E. Ympärillä on korkeampi paine ---> F. Ilma virtaa korkeammasta paineesta

matalampaan paineeseen ---> G. Tämä ilmanvirtaus tunnetaan nimellä tuuli

Seuraavassa linkissä kerrotaan muun muassa tuulen synnystä:
Maantieteen animaatioita


ILMA VIRTAA AINA KORKEAMMASTA PAINEESTA MATALAMPAAN

Maailman tuulet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 

A. Planetaarilliset tuulet

B. Alueelliset tuulet

C. Paikalliset tuulet

Planetaarillisiin tuuliin kuuluvat:

A. Pasaatituulet (Päiväntasaajan molemmin puolin) - Hepoasteiden korkeapainealueilta (Kauriin ja Kravun kääntöpiirillä) puhaltavat tuulet kohti päiväntasaajaa - coriolisvoima muuttaa ne koillis- ja kaakkoispasaatiksi

B. Lauhkeilla vyöhykkeillä tuulee kohti 60 astetta pohjoista ja eteläistä leveyttä (matalapainealueita!) --> coriolisvoima muuttaa tuulen suunnan länsituuliksi.

C. Napa-alueilta tuulee kohti 60 leveysasteen matalapainetta --> Voimakas coriolisvoima muuttaa liikkeen suunnan itätuuliksi.

Planetaarilliset tuulet:

https://www.thinglink.com/scene/772280314390118401


Alueelliset tuulet:

https://slideplayer.fi/slide/1896557/





TROOPPISIA PYÖRREMYRSKYJÄ KUTSUTAAN USEILLA NIMILLÄ ESIINTYMISPAIKAN MUKAAN:

A. AASIASSA NE OVAT TAIFUUNEJA

B: AMERIKASSA HURRIKAANEJA

C. INTIAN VALTAMERELLÄ TROOPPISIA SYKLONEJA


TROOPPISET SYKLONIT SAAVAT ENERGIANSA LÄMPIMÄSTÄ MERIVEDESTÄ (LÄMPÖTILA YLI 26 ASTETTA 50 METRIN SYVYYTEEN ASTI).

CORIOLISVOIMAA EI KÄYTÄNNÖSSÄ OLE PÄIVÄNTASAAJALLA.

TROOPPISEN PYÖRREMYRSKYN HALKAISIJA ON NOIN 300-1000 KM. MYRSKYN SILMÄSSÄ ON TYYNTÄ JA SININEN TAIVAS VOI NÄKYÄ, MUTTA ILMANPAINE ON ERITTÄIN ALHAINEN.


SUOMELLE TYYPILLISIÄ MYRSKYJÄ OVAT POLAARIRINTAMAN MYRSKYT ELI LIIKKUVAT MATALAPAINEET

TORNADOT JA TROMBIT

ERITTÄIN VAARALLISIA JA ISOJA TORNADOJA ON USAn KESKILÄNNESSÄ.

SUOMESSA ON TROMBEJA - NE OVAT PERIAATTEEESSA SAMOJA KUIN TORNADOT, MUTTA PIENEMPIÄ.


SYÖKSYVIRTAUKSESSA ILMA SYÖKSYY ALASPÄIN


Supersolun eli suuren ukkospilven rakenne (oppikirja s. 39)

Internetissä: https://www.wikiwand.com/fi/Supersolu

Trooppisen pyörremyrskyn rakenne (oppikirja s. 41) 

Internetissä: Aarre Hagmanin sivuilla käsitellään muun muassa hurrikaanien rakennetta 

http://aarnehagman.fi/hurrikaaneista/

Kysymys 1. Millä asteikolla luokitellaan Trooppisten pyörremyrskyjen voimakkuutta?


Kysymys 2. Millä asteikolla luokitellaan tornadojen voimakkuutta? 

Tehdään tehtäviä kirjasta sivun 45 tehtävät 1-4