PUHDAS ILMA JA RAIKAS VESI (s. 80-88). Muutoksia tehty 11.9.2020


Tarkastellaan tällä kertaa ensimmäisenä oppikirjan tehtäviä (s. 88), joihin tulisi osata vastata kappaleen 12 tarkastelun jälkeen:

1. Selitä käsitteet ja lyhenteet: A. Inversio, B. VOG, C. Kastelu(viljely), D. Vesijalanjälki. Käsitteisiin ja lyhenteisiin voisi lisätä myös: E. WHO, F. Sanitaatio, G. Aerosoli, H. PAH-yhdisteet, I. Smog, J. Valokemiallinen savusumu, K. Teollinen savu, L. PCB, M. DDT, N. Dioksiinit, O. Rikastuminen ravintoketjuissa.

2. Tutki sivuja 86-87 (oppikirjan kysymyksessä sivulla 88 väärin s. 88-89) ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:
A. Missä maanosassa on pahimpia ilmansaasteongelmia?
B. Miksi juuri siellä?
C. Miten Los Angelesin sijainti edesauttaa inversion ja smogin syntyä?

3. Tutki maapallon vedet-karttaa sivulla 84 (oppikirjassa sivulla 88 mainitaan väärin sivu 86).
A. Missä neljässä valtiossa on eniten ja vähiten uusiutuvia vesivaroja /hlö?
B. Listaa kolme tekijää, jotka vaikuttavat vesivarojen säästeliääseen käyttöön kehittyvissä maissa.

4. Suomalainen käyttää vuorokaudessa noin 155 litraa vettä, josta peseytymiseen kuluu 60 litraa, pyykinpesuun 20 litraa, WC:hen 40 litraa ja ruuanlaittoon sekä tiskaamiseen 34 litraa. Piirrä vedenkulutuksen prosenttiosuuksista ympyrädiagrammi.

Tällä 4 tehtävällä pyritään mielestäni siihen, että opiskelisjat oppisivat käyttämään mm. Libre Office-piirto-ohjelmaa, joka on yhteensopiva Abitti-koejärjestelmän kanssa (Abitti-järjestelmää käytetään YO-kokeissa).

 
NYT ITSE OPPIKIRJAN "OPETUSSIVUILLE"

On täysin selvää, että riittävän puhdas ilma ja riittävän puhdas vesi ovat välttämättömiä luonnolle ja ihmisille.

Teollistumisen ja väestönkasvun myötä ilman- ja vedenlaatu ovat heikentyneet maapallolla laajoilla alueilla.

Ilman- ja vedenlaatua heikentävät mm. fossiilisten polttoaineiden käyttö (siis öljy, kivihiili jne.)  ja energiantuotannon, liikenteen sekä maatalouden päästöt ilmakehään ja vesistöihin.

Maailman terveysjärjestö eli WHO arvioi, että maailman kaupunkilaisista yli 50 % hengittää ilmaa, jonka saastemäärä voi olla terveydelle haitallista.

80 % maapallon sairauksista johtuu likaisesta vedestä ja/tai puutteellisesta sanitaatiosta (WC-järjestelyistä).

Suomessa ilman- ja juomavedenlaatu ovat parempia kuin esim. Keski-Euroopassa. Tutkimuksissa on jopa todettu, että Suomen Lapin ilma on Euroopan puhtainta (esim. kuva 12.1).

Huomatkaa kuitenkin – ilmansaasteet eivät tunne maiden rajoja! Esim. 1980-luvun happosateet ja 1986 Tsernobylin ydinvoimalan räjähdyksen aiheuttama radioaktiivisen cesiumin leviäminen (Hollolan Sairakkalanjärven haukien radioktiivisuus on yhä koholla Tsernobylin takia).

 

Ilmansaasteet (s. 80-81)

Ilma ei ole koskaan täysin steriiliä – luonnossa ilmassa on aina partikkeleja ja aerosoleja.

Luonnon omia ilmansaasteita: tulivuorien päästöt, metsäpalojen päästöt, maaperän partikkelit ja siitepöly.

Ihmisen toiminnan takia ilmakehään päätyy rikin- ja typen oksideja, pienhiukkasia, häkää, otsonia alailmakehään (mm. liikenne!!), raskasmetalleja (elohopea, lyijy) ja PAH-yhdisteitä.

Suomessa ilmanlaatua heikentää talvella inversio-ilmiö ja kesällä usein Venäjän metsäpalot.

Määritellään, millainen tilanne inversio on.



Savusumu eli smog (s. 81-82)

SMOG eli suomeksi savusumu on lyhenne savua ja sumua tarkoittavista sanoista SMOKE (Savu) ja FOG (Sumu).

Smog syntyy useiden suurkaupunkien ylle inversiotilanteessa. Usein smogin syntyminen näkyy jo kauempaa kauniilla ilmalla siten, että kaupungin yllä leijailee selvästi keltaisen ruskea saastepilvi.

Vielä 1950- ja 60-luvuilla Lontoo oli tunnettu Smog-savusumusta, mutta viimeisten vuosikymmenien aikana Lontoon ilmanlaadusta ei olla tiedotettu erityisemmin runsaasti negatiiviseen sävyyn. Smog on siis saatu kuriin kehittyneen teollisuusmaan pääkaupungissa. Sen sijaan nykyään smogin takia otsikoissa ovat Peking, Shanghai, Los Angeles, Teheran, Mexico ja Ateena. HUOMAA 4 EDELLÄ MAINITTUA KAUPUNKI SIJAITSEE MAISSA, JOTKA OVAT TEOLLISTUNEET VASTIKÄÄ.

Los Angelesille on tyypillistä VALOKEMIALLINEN SMOG (SAVUSUMU). VALOKEMIALLINEN SMOG SYNTYY AUTOJEN PAKOKAASUJEN REAGOIDESSA AURINGONVALON VAIKUTUKSESTA KESKENÄÄN.  

TEOLLINEN SAVUSUMU ON MAAILMANLAAJUISESTI VALOKEMIALLISTA SMOGIA YLEISEMPI SMOG-TYYPPI. 

TEOLLINEN SAVUSUMU SYNTYY POLTETTAESSA RUNSAASTI KIVIHIILTÄ. KIVIHIILEN POLTON YHTEYDESSÄ VAPAUTUU RIKKIYHDISTEITÄ, JOTKA REAGOIVAT KYLMÄN SUMUN KANSSA.  

TEOLLISTA SAVUSUMUA SYNTYY NYKYÄÄN HARVOIN EUROOPASSA, SILLÄ ILMANSUOJELU ON EUROOPASSA TEHOKASTA. SEN TAKIA LONTOOSSAKAAN EI OLE ENÄÄ SMOG-SUMUJA. AASIASSA JA ETENKIN KIINASSA SAVUSUMU ON KUITENKIN TODELLINEN ONGELMA. (ILMANSUOJELUN ANSIOSTA HAPPOSATEET EIVÄT NYKYÄÄN ENÄÄ TAPA METSIÄ EUROOPASSA (KUVA 12.3).

KAUAS KULKEUTUVIA YMPÄRISTÖMYRKKYJÄ (S. 82)

YMPÄRISTÖMYRKYN MÄÄRITELMÄ: 1) YMPÄRISTÖMYRKYT OVAT HAITALLISIA ELIÖILLE JO PIENINÄ PITOISUUKSINA. 2) NE EIVÄT HAJOA LUONNOSSA TAI HAJOAVAT HYVIN HITAASTI. 3) KOSKA YMPÄRISTÖMYRKYT HAJOAVAT LUONNOSSA HUONOSTI, KULKEUTUVAT YMPÄRISTÖMYRKYT TUULTEN JA MERIVIRTOJEN MUKANA PITKIÄ MATKOJA.  

ESIMERKKEJÄ YMPÄRISTÖMYRKYISTÄ: A) PITKÄIKÄISET ORGAANISET YHDISTEET PCB, DDT JA DIOKSIINIT. B) RASKASMETALLIT ELOHOPEA, KADMIUM JA LYIJY.

USEAT YMPÄRISTÖMYRKYT RIKASTUVAT LUONNOSSA. MITÄ TÄMÄ TERKOITTAA?
EI YMPÄRISTÖMYRKYN MÄÄRÄ LUONNOSSA LISÄÄNNY, VAAN: JOS JÄRVEEN HEITTÄÄ ESIM. 100 g DDT:tä, ON TÄMÄ 100 g LÄHES KOKONAAN PIAN HUIPPUPEDOISSA: ISOTVÄT HUIPPUPETOJEN PETOKALAT (ESIM. ISOT HAUET), ISOT PETOLINNUT (KALASÄÄSKI) JA ... IHMINEN.

YMPÄRISTÖMYRKYT HEIKENTÄVÄT HUIPPUPETOJEN HERMOSTON TOIMINTAA JA IMMUUNIJÄRJESTELMIÄ SEKÄ AIHEUTTAVAT HUIPPUPEDOILLE LISÄÄNTYMISVAIKEUKSIA.

DDT, PCB JA ELOHOPEA LÄHES TAPPOIVAT SUOMEN MERIKOTKAT, MUUTTOHAUKAT JA HYLKEET SUKUPUUTTOON! NYT TILANNE ON PARANTUNUT.

NYKYÄÄN DDT EI ENÄÄ KÄYTETÄ JUURI LAINKAAN EUROOPASSA, MUTTA ESIM. AFRIKASSA SE ON YHÄ MONISSA MAISSA YLEINEN MALARIAN LEVITTÄJIEN ELI MALARIAHYTTYSTEN TORJUNTAKEINO.

HYÖNTEISMYRKKY DDT:n KEHITTÄJÄ SAI NOBELIN LÄÄKETIETEEN PALKINNON 1948 (KUVA 12.5). MIKSI? A) DDT TAPPOI SELKÄRANGATTOMAT HETI, MUTTA B) SELKÄRANKAISILLE (ESIM IHMISET) SE VAIKUTTI TÄYSIN MYRKYTTÖMÄLTÄ.  C) DDT:n KEHITTÄJÄT JOPA SEKOITTIVAT DDT:tä PUURON SEKAAN JA SÖIVÄT PUURON. NÄENNÄISESTI TUTKIJAT OLIVAT DDT-ATERIAN JÄLKEEN TÄYSIN TERVEITÄ. D) SE, MITEN TERVEITÄ TUTKIJOIDEN TULEVAT LAPSET OLIVAT ON TIETENKIN OMA KYSYMYKSENSÄ, KUTEN MYÖS SE, MILLAISIA OIREITA TUTKIJOILLA OLI ESIM. 5-10 VUODEN KULUTTUA.



PUHDAS VESI (S.83)

PUHDAS VESI (ERITYISESTI PUHDAS POHJAVESI!) ON HITAASTI UUSIUTUVA NIUKKA LUONNONVARA.

SUOMESSA POHJAVESIVARAT OVAT HYVÄT, MUTTA MONESSA MAASSA VESITILANNE ON PALJON HUONOMPI.

TEOLLISUUSMAISSA KANNETAAN LÄHINNÄ HUOLTA JUOMAVEDEN LAADUSTA - TÄMÄ HUOLI ON SAANUT AIKAAN SEN TEOLLISUUSMAISSA JUODAAN PALJON PULLOTETTUA VETTÄ.

KÄYTÄNNÖSSÄ SUOMESSA EI OLE TARVETTA PULLOTETUN VEDEN JUONTIIN - JUOMAVEDEN LAATU ON KOKO SUOMESSA HYVÄ.

KEHITTYVISSÄ MAISSA (OPPIKIRJASSA NS. KEHITYSMAITA KUTSUTAAN USEIN KEHITTYVIKSI MAIKSI) VAIN PUOLET MAASEUDUN ASUKKAISTA SAA PUHDASTA VETTÄ.

MAAILMASSA VUODESSA KUOLEE YLI 3 MILJOONAA IHMISTÄ TAUTEIHIN , JOIDEN SYYNÄ ON LIKAINEN JUOMAVESI JA/TAI JÄTEVESIEN KÄSITTELYN PUUTE.


VESIVAROJEN JAKAUTUMINEN (S. 83)

A) MAAILMAN VESIVAROISTA VAIN 3 % ON MAKEAA VETTÄ

B) MAKEASTA VEDESTÄ 75 % ON VARASTOITUNUT JÄÄTIKKÖIHIN.

C) POHJAVEDEN OSUUS MAAPALLON VESIVAROISTA ON VAIN 1 %.

D) NOIN PUOLET MAAPALLON MAKEASTA VEDESTÄ ON VENÄJÄLLÄ, KANADASSA, BRASILIASSA JA KOLUMBIASSA. 

E) AFRIKASSA, AASIASSA JA LÄHI-IDÄSSÄ KÄRSITÄÄN MAKEAN VEDEN PUUTEESTA.


VEDEN KÄYTTÖ (S. 85)

A) 1900-LUVULLA VEDENKÄYTTÖMÄÄRÄ KUUSINKERTAISTUI

B) VETTÄ KULUTETAAN ETENKIN SEURAAVILLA ALUEILLA ENEMMÄN KUIN VESIVARAT UUSIUTUVAT: 1) LÄNSI-AASIA, 2) POHJOIS-AFRIKKA, 3) KIINA, 4) INTIA, 5) VENÄJÄ JA 6) USA. HUOMATKAA: LÄNSI-EUROOPPA, POHJOIS-EUROOPPA JA SUOMI EIVÄT OLE LUETTELOSSA!

C) MAAILMANLAAJUISESTI MAKEAN VEDEN KOKONAISKÄYTÖSTÄ MAATALOUDEN OSUUS ON NOIN 70 % (KASTELUVILJELMÄT KESKI-AASIASSA, AFRIKASSA JA AASIAN MONSUUNIMAISSA). VÄLILLISESTI RUUANRUOTANNOSSA KULUU VETTÄ MUUTAMA TUHAT LITRAA / HENKILÖ. LIHANTUOTANTO KULUTTAA VETTÄ 5-10 KERTAA ENEMMÄN KUIN KASVISRUUAN TUOTANTO.

D) TEOLLISUUDEN OSUUS VEDENKÄYTÖSTÄ ON NOIN 20 %. TEOLLISUUDEN KÄYTTÄMÄN VEDEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY, KOSKA MAAILMA TEOLLISTUU. POSITIIVINEN ASIA: VEDEN KIERRÄTYS LISÄÄNTYY.

E) KOTITALOUDET KÄYTTÄVÄT MAAILMAN MAKEASTA VEDESTÄ 10 %.


PIILOVESI JA VESIJALANJÄLKI (S. 85)

PIILOVESI = NÄKYMÄTÖNTÄ VEDENKULUTUSTA. SUURI OSA PIILOVEDESTÄ KULUU MAATALOUDESSA KARJANKASVATUKSESSA JA REHUNTUOTANNOSSA. PIILOVETTÄ SIIRTYY ERITYISESTI NAUDANLIHAN, SOIJAN JA VEHNÄN MUKANA MAASTA TOISEEN. 

USA, AUSTRALIA JA KANADA OVAT MAAILMAN SUURIMPIA PIILOVEDEN VIEJIÄ.

JAPANI, SAKSA, MEKSIKO JA ISO-BRITANNIA OVAT MAAILMAN SUURIMPIA PIILOVEDEN TUOJIA.


VESIJALANJÄLKI = TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN KOKO ELINKAAREN AIKAINEN VEDENKULUTUS JA VAIKUTUS VEDEN LAATUUN SEKÄ VESISTÖJEN TILAAN.

TEOLLISTUNEEN MAAN VESIJALANJÄLKI VOI OLLA PIENI SUOTUISAN ILMASTON TAKIA.

KEHITTYVÄN MAAN VESIJALANJÄLKI VOI OLLA SUURI ILMASTON JA ELKEELLISTEN VILJELYMENETELMIEN VUOKSI.



VEDEN RIITTÄVYYDEN TURVAAMINEN (S. 88)

1) KESTÄVÄÄ VEDENKÄYTTÖÄ ON LISÄTTÄVÄ, KOSKA VESIKRIISI UHKAA YHÄ USEAMPIA MAITA.

2) PUHTAAN VEDEN JA JÄTEVEDEN HINNOITTELU SAA IHMISET SÄÄSTÄMÄÄN VETTÄ.

3) LÄMPIMÄN VEDEN KÄYTTÖÄ KANNATTAA VÄHENTÄÄ ESIM. SUOMESSA, SILLÄ VEDEN LÄMMITYS KULUTTAA ENERGIAA.

4) HUONEISTOKOHTAISET VESIMITTARIT LISÄÄVÄT VEDEN SÄÄSTÖÄ.

5) JÄTEVESIEN KIERRÄTYS JA PUHDISTUS SÄÄSTÄVÄT LUONTOA.

6) POHJAVESIEN SUOJELU ON SUOMESSAKIN ENSIARVOISEN TÄRKEÄÄ.

7) VEDENKÄYTÖN TEHOSTAMINEN MAATALOUDESSA JA TEOLLISUUDESSA VARMISTAVAT VESIVAROJEN RIITTÄVYYDEN.