Färsaaret tutkielman pohjamateriaalia
Färsaaret tutkielman tekijälle
Färsaaret työn alustus
Färsaaret
ESIM. Kartta Färsaarista
Tekijä
Kuusankosken lukio 2020
Sisällysluettelo:
1. Johdanto
Kerrotaan esim. miksi valitsit ko. alueen. Kerrotaan jotain yleistä lähiseudusta ja tästä tutkittavasta alueesta. Kyseessä on aluemaantieteellinen tutkielma, joka on tehty oppikirjan Geos 4 Geomedia – tutki osallistu ja vaikuta -oppikirjan (SanomaPro 2019) mukaan (s. 96-103) - oppikirja luonnollisesti lähdeluetteloon.
Tutkielma on tehty Ge4-kurssia varten
Jne.
2. Färsaarten sijainti:
Kartta Pohjois-Atlantista, jossa näkyvät Färsaaret ja naapurialueet
Kartta Färsaarten saarista. Yleensäkin näistä kartoista totean sen, että myös netistä / kirjoista otetut kartat hyväksyn, mutta toisaalta on teidän itsenne kannalta hyvä asia, jos te opettelette käyttämään abitissa olevia piirto-ohjelmia – siitä voi olla hyötyä myöhemmin opinnoissanne. Kurssin läpäisemiseen en vaadi esim. piirto-ohjelmien osaamista ainakaan täydellisesti.
Tekstiä, josta ilmenee Färsaarten sijainti esim. Golf-virran suhteen jne.
Maantieteelliseltä sijainniltaan Färsaaret kuuluisivat pohjoisen havumetsävyöhykkeen alueeseen, mutta vähäiset metsiköt (pääasiassa koivua) on aikoja sitten hakattu ja useat kasvi- ja eläinlajit eivät ole koskaan päässeetkään Färsaarille, sillä pitkät etäisyydet mantereeseen ja muihin saariin sekä vallitsevat tuulet ja merivirrat (Golf-virta!) ovat tehokkaasti estäneet useiden maalajien pääsyn Färsaarille.
3. Pinnanmuodot (otsikossa voitaisiin myös mainita kallioperä ja maaperä)
Mm. Färsaarten kohdalla voit mainita korkeimpia huippuja:
Slættaratindur (English: Flat peak) is the highest mountain in the Faroe Islands, at elevation of 880 metres.
List of mountains of the Faroe Islands
listasta ilmenee, että Färsaarilla on yllättävän korkeita vuoria.
The Faroe Islands are volcanic. They were built during a period of a few million years, some 55 million years ago
With the plate tectonic evolution, the Faroe Islands have slowly moved away from the active volcanic region, which to-day is concentrated in Iceland and along the Mid Atlantic Ridge.
Koska Färsaarilla on ollut tulivuoritoimintaa runsaasti noin 55 miljoonaa vuotta sitten, ovat yleisimmät kivilajit basalttisia.
4. Vesistöt
Saarialueena Färsaarista on tärkeää selvittää merivirrat ja läheiset merialueet.
Färsaarilla on kuitenkin joitakin jokia ja järviä. Luonnollisesti mm. ihmiset tarvitsevat makeaa vettä.
Useasti kannattaa pitäytyä tiukasti alaotsikon asiassa, mutta ehkä tässä kohdassa voisi mainita sen, että muun Euroopan rannikoiden (Norjan, Ison-Britannian) lohet ruokailevat ja kasvavat Färsaarten rannikolla ( https://www.faroeislands.fo/economy-business/aquaculture/ ) Muutoin kaloista ja valaista sekä merilinnuista kannattaa kertoa enemmälti eläimistö alaotsikon alla.
Kartta Färsaarten vesistöistä?
5. Ilmasto
Färsaarten ilmastosta löytyy paljon tekstiä erilaisista kirjoista ja netistä.
Ilmastodiagrammin voi ottaa netistäkin, mutta olisi hyvä harjoitella ilmastodiagrammin tekoa abitissakin pyörivän ohjelman avulla.
6. Kasvillisuus ja eläimistö
Merilinnut, valaat, valaiden pyynti (valaiden pyynti mieluisten alaotsikon kulttuuri alle), shetlannin ponit, lampaat (viimeksi mainitut alaotsikon elinkeinot alle).
Rikas kalasto (kalalajit, mutta uudelleen kalojen pyynti käsitellään alaotsikon elinkeinot alla).
Kasvillisuudesta tietenkin on todettavissa se, että puita on vähän ja runsaiten on erilaisia ruoholajeja.
7. Väestön rakenne (ja väestön historiasta)
Viikinkien jälkeläisiä, puhuvat muinaisskandinaavista kieltä, irlantilaisia munkkeja keskiajalla? Tässä yhteydessä voi mainita sen, että (ihan oikeasti) 1500-luvulta 1700-luvulle asti Färsaaret, Irlannin rannikko, Islanti ja jopa Norja kärsivät todella paljon algerialaisista (Osmannien eli turkkilaisten alaisia) merirosvoista. Muun muassa islannista vietiin runsaasti vaaleista orjia Marokon ja Algerian alueelle (materiaalia aiheesta löytyy muun muassa netistä).
8. Väestön alueellinen jakautuminen
• Suurimmat asutuskeskukset, asutut saaret ja asumattomat saaret.
• Koetetaan kehitellä jokin kartta aiheesta.
9. Muuttoliikkeet
-Viikinkien saapuminen saarelle, kristinuskon saapuminen saarelle.
- Merirosvojen vaikutus saarten väestöön jne..
10. Kulttuuri
- viikinkikulttuuri, kristinusko, fäärin kieli, valaanpyynti, Ison-Britannian vaikutus, Tanskan ja Norjan nykyinen vaikutus, mahdolliset erikoisuudet jne.. Merilintujen munien keruu.
11. Talous ja elinkeinot
- Maatalous, Shetlannin ponit, Kalastus, valaanpyynti, turismi, Öljylähteiden hyödyntäminen
Jatkan tästä myöhemmin.
Färsaaret
ESIM. Kartta Färsaarista
Tekijä
Kuusankosken lukio 2020
Sisällysluettelo:
1. Johdanto
Kerrotaan esim. miksi valitsit ko. alueen. Kerrotaan jotain yleistä lähiseudusta ja tästä tutkittavasta alueesta. Kyseessä on aluemaantieteellinen tutkielma, joka on tehty oppikirjan Geos 4 Geomedia – tutki osallistu ja vaikuta -oppikirjan (SanomaPro 2019) mukaan (s. 96-103) - oppikirja luonnollisesti lähdeluetteloon.
Tutkielma on tehty Ge4-kurssia varten
Jne.
2. Färsaarten sijainti:
Kartta Pohjois-Atlantista, jossa näkyvät Färsaaret ja naapurialueet
Kartta Färsaarten saarista. Yleensäkin näistä kartoista totean sen, että myös netistä / kirjoista otetut kartat hyväksyn, mutta toisaalta on teidän itsenne kannalta hyvä asia, jos te opettelette käyttämään abitissa olevia piirto-ohjelmia – siitä voi olla hyötyä myöhemmin opinnoissanne. Kurssin läpäisemiseen en vaadi esim. piirto-ohjelmien osaamista ainakaan täydellisesti.
Tekstiä, josta ilmenee Färsaarten sijainti esim. Golf-virran suhteen jne.
Maantieteelliseltä sijainniltaan Färsaaret kuuluisivat pohjoisen havumetsävyöhykkeen alueeseen, mutta vähäiset metsiköt (pääasiassa koivua) on aikoja sitten hakattu ja useat kasvi- ja eläinlajit eivät ole koskaan päässeetkään Färsaarille, sillä pitkät etäisyydet mantereeseen ja muihin saariin sekä vallitsevat tuulet ja merivirrat (Golf-virta!) ovat tehokkaasti estäneet useiden maalajien pääsyn Färsaarille.
3. Pinnanmuodot (otsikossa voitaisiin myös mainita kallioperä ja maaperä)
Mm. Färsaarten kohdalla voit mainita korkeimpia huippuja:
Slættaratindur (English: Flat peak) is the highest mountain in the Faroe Islands, at elevation of 880 metres.
List of mountains of the Faroe Islands
listasta ilmenee, että Färsaarilla on yllättävän korkeita vuoria.
The Faroe Islands are volcanic. They were built during a period of a few million years, some 55 million years ago
With the plate tectonic evolution, the Faroe Islands have slowly moved away from the active volcanic region, which to-day is concentrated in Iceland and along the Mid Atlantic Ridge.
Koska Färsaarilla on ollut tulivuoritoimintaa runsaasti noin 55 miljoonaa vuotta sitten, ovat yleisimmät kivilajit basalttisia.
4. Vesistöt
Saarialueena Färsaarista on tärkeää selvittää merivirrat ja läheiset merialueet.
Färsaarilla on kuitenkin joitakin jokia ja järviä. Luonnollisesti mm. ihmiset tarvitsevat makeaa vettä.
Useasti kannattaa pitäytyä tiukasti alaotsikon asiassa, mutta ehkä tässä kohdassa voisi mainita sen, että muun Euroopan rannikoiden (Norjan, Ison-Britannian) lohet ruokailevat ja kasvavat Färsaarten rannikolla ( https://www.faroeislands.fo/economy-business/aquaculture/ ) Muutoin kaloista ja valaista sekä merilinnuista kannattaa kertoa enemmälti eläimistö alaotsikon alla.
Kartta Färsaarten vesistöistä?
5. Ilmasto
Färsaarten ilmastosta löytyy paljon tekstiä erilaisista kirjoista ja netistä.
Ilmastodiagrammin voi ottaa netistäkin, mutta olisi hyvä harjoitella ilmastodiagrammin tekoa abitissakin pyörivän ohjelman avulla.
6. Kasvillisuus ja eläimistö
Merilinnut, valaat, valaiden pyynti (valaiden pyynti mieluisten alaotsikon kulttuuri alle), shetlannin ponit, lampaat (viimeksi mainitut alaotsikon elinkeinot alle).
Rikas kalasto (kalalajit, mutta uudelleen kalojen pyynti käsitellään alaotsikon elinkeinot alla).
Kasvillisuudesta tietenkin on todettavissa se, että puita on vähän ja runsaiten on erilaisia ruoholajeja.
7. Väestön rakenne (ja väestön historiasta)
Viikinkien jälkeläisiä, puhuvat muinaisskandinaavista kieltä, irlantilaisia munkkeja keskiajalla? Tässä yhteydessä voi mainita sen, että (ihan oikeasti) 1500-luvulta 1700-luvulle asti Färsaaret, Irlannin rannikko, Islanti ja jopa Norja kärsivät todella paljon algerialaisista (Osmannien eli turkkilaisten alaisia) merirosvoista. Muun muassa islannista vietiin runsaasti vaaleista orjia Marokon ja Algerian alueelle (materiaalia aiheesta löytyy muun muassa netistä).
8. Väestön alueellinen jakautuminen
• Suurimmat asutuskeskukset, asutut saaret ja asumattomat saaret.
• Koetetaan kehitellä jokin kartta aiheesta.
9. Muuttoliikkeet
-Viikinkien saapuminen saarelle, kristinuskon saapuminen saarelle.
- Merirosvojen vaikutus saarten väestöön jne..
10. Kulttuuri
- viikinkikulttuuri, kristinusko, fäärin kieli, valaanpyynti, Ison-Britannian vaikutus, Tanskan ja Norjan nykyinen vaikutus, mahdolliset erikoisuudet jne.. Merilintujen munien keruu.
11. Talous ja elinkeinot
- Maatalous, Shetlannin ponit, Kalastus, valaanpyynti, turismi, Öljylähteiden hyödyntäminen
Jatkan tästä myöhemmin.