Tulvat – nouseva vesi (s. 46-52)

 

Tulva = normaali luonnonilmiö, joka johtuu useimmiten 1) runsaista sateista, 2) lumien nopeasta sulamisesta tai 3) jokien jääpadoista

 

Tulvan aikana vedenpinta kohoaa etenkin tasaisilla alueilla vesistöalueilta maa-alueille

Erityisen suuri tulvariski on:

A) jokien tulvatasangoilla (= tasaiset alueet, jotka ovat hyvin usein tulvan vallassa),

B) Jokilaaksoissa,

C) Alavilla suistoilla eli deltoilla.

Tulvan laajuus ja vaikutus riippuvat:

A) Valuma-alueen maaston muodoista (esim. vuoristosta tulvavesi vyöryy nopeasti alangolle),

B) Maankäytöstä (esim. asfaltoiduilta teiltä vesi vyöryy nopeasti kaupunkialueen pienehköihin jokiin)

sekä C) Vesitilanteesta (jos joki on jo entuudestaan piripinnassa, riittää pienempikin sade nostattamaan tulvan)

Keski-Euroopassa on paljon vuoristoja (Alpit, Schwartzwald yms.) --> vuoristoisuus lisää tulvien voimaa, sadantakin on usein voimakasta --> sadepilvi törmää vuoreen --> kosteus sataa alas, vesi ei varastoidu järviin ja soihin, koska niitä on vähän --> tulvariski kasvaa

Talven lumet sulavat etenkin pohjoisissa olosuhteissa nopeasti kevään saapuessa Lappiin, Kanadaan ja USAn sekä Venäjän pohjoisosiin --> Pohjoiset joet tulvivat usein keväällä

Venäjällä Jäämereen laskevien jokien tulvariskiä kohottaa se, että jokien etelässä olevat latva-alueet ovat jo sulia jokien pohjoisten suualueiden ollessa vielä umpijäässä

Tulvia voi pitää maapallon vakavimpana luonnonhasardina, sillä

A) kaikista maapallon luonnonkatastrofien aiheuttamista kuolonuhreista puolet tulee tulvissa.

B) Myös luonnonkatastrofien aiheuttamista taloudellisista menetyksistä tulvat aiheuttavat noin kolmanneksen.

C) Usein tulvat aiheuttavat vakavia kulkutautiepidemioita, kuten koleraa ja muita ripulitauteja, jotka lisäävät kuolleisuutta.

Ihmisen toimet lisäävät usein tulvariskiä:

A) Hakkuiden aiheuttama eroosio saa veden kulkeutumaan nopeasti jokilaaksoihin.

B) Jokien oikominen ja jokiin rakennetut kanavat sekä padot lisäävät veden pakkaantumista tiettyihin paikkoihin.

C) Eroosion aiheuttamat maanvieremät ja mutavyöryt ahtauttavat helposti jokia ja lisäävät tulvariskiä.

D) Metsä- ja suo-ojitukset lisäävät Suomessa jokien vesimääriä ja vedessä olevan lietteen määrää

 

Määritellään käsitteet (s. 47)

Valuma-alue (drainage basin, en kysy englantilaisia nimiä, mutta ne kannattaa opetella esim. englanninkielen kuulon- ja tekstinymmärryksen takia) = ALUE, JOLTA ESIM. JOKI KERÄÄ VETENSÄ

 

Eroosio (erosion) = MAANPINNAN TAI KALLIOPERÄN KULUMISTA

 

Virtaama (discharge) = ESIM. KUINKA MONTA KUUTIOMETRIÄ VETTÄ VIRTAA JOESSA SEKUNNISSA

 

Jääpatotulva (icedam flood) = TULVAN ON AIHEUTTANUT JOESSA JÄÄPATO

 

Hyydepatotulva (slusdam flood) = MYÖHÄÄN SYKSYLLÄ JOKIVESI VOI ALIJÄÄHTYÄ (= OLLA ALLE 0-ASTETTA). TÄLLAINEN VESI VOI JÄÄTYÄ TODELLA NOPEASTI JÄÄPALAN SAAPUESSA PAIKALLE.  

 

Tulvatyypit (s. 48)

A) Vesistötulva. Johtuu rankkasateista, sulamisvesistä, jääpadoista tai hyydepadoista

B) Merivesitulva 1) Myrsky on nostanut merenpintaa, 2) Tsunami on nostanut merenpintaa, 3) Suomenlahden ja Pohjanlahden perukoissa pelkkä syvä matalapaine voi aikaansaada merenpinnan nousun.

C) Hulevesitulvat eli kaupunkitulvat. Tiheään rakennetuissa kaupungeissa vesi syöksyy nopeasti katoilta ja teiden pinnoilta yms. mataliin kohtiin. Seurauksena voi olla vakavakin tulva, jos viemäriverkosto ei ehdi vastaanottaa vesimäärää.

D) Alueen äkillinen tulviminen --> salamatulva

E) Wadien eli aavikkoalueiden kuivien joenuomien tulviminen. Aavikkoalueilla hukkuu enemmän ihmisiä, kuin kuolee janoon. Miksi? Siksi, että sade voi tulla maahan kymmenien kilometrien päässä ja tulviva joki peittää yhtäkkiä leirin yöllä vesimassojen alle.

F) El Nino-ilmiö lisää kuivilla trooppisilla alueilla sadantaa (esim. Etelä-Amerikassa) --> EL-Ninon aikaan jossakin yleensä kuivalla aluella voi sataa todella paljon. 

G) Etenkin savannialueilla ja monsuunisateiden alueilla on selvä kuivakausi ja sadekausi. Sadeaikana voi syntyä laajoja tulvia esim. Intiassa.

H) Veteen kertynyt liettynyt aines painuu jokien pohjaan ja lisää tulvien riskiä. 

 

 Suomen jokien tulvat (s. 48-49)

1. Tulvat yleisimpiä keväällä maalis-toukokuussa (syynä sulava lumi ja routa)
2. Jääpadot
3. Lumen vesiarvo kuvastaa hyvin kevään tulvariskiä
4. Ilmaston lämpenemien lisää tulvariskejä
5. Suomessa tulvariski on suurin Pohjanmaan rannikolla ja Lapissa
6. ELY-keskukset huolehtivat tulvien torjunnasta ja tulvasuojelusta
7. Suurten tulvien aikana pelastuslaitokset huolehtivat pelastustoimista

 

 

 

Tulvariskien kartoitus ja ennaltaehkäisy (s. 50-51)

 

• Tulvavahingot yleistyvät
• Tiheä asutus, ydinvoimala ja teollisuus lisäävät tulvien aiheuttamien tuhojen vakavuutta
• Aluesuunnittelulla ja kaavoituksella tulvariskejä voidaan pienentää
• GIS:n eli paikkatiedon avulla tulvariskejä voidaan ennakoida
• Tulvasuojelulla pienennetään ja ennakoidaan tulvien aiheuttamia riskejä
• Patoaltaiden avulla tulviva vesi voidaan ohjata sopiviin vesivarastoihin (siis patoaltaisiin)

Tehdään oppikirjan tehtävät s. 51 (Nämä tehtävät on tehty keväällä 2020)

TEHTÄVÄ 1. SELITÄ KÄSITTEET:

A) VESISTÖTULVA (8.1.2020: ALIISA, SONJA, TAAVA JA ARTTU)


B) KAUPUNKITULVA (8.1.2020: PIHLA, TERHI, ANNI JA EMMA)

C) WADI (8.1.2020: EMMI, EETU, NETTA JA EINO)

D) TULVASUOJELU (8.1. 2020: TUOMO, KIELO, NEA, LASSI)


2. MISTÄ TULVAT AIHEUTUVAT SEURAAVILLA ALUEILLA? (TÄMÄ ON SELLAINEN KYSYMYS, JOSSA TULEE TIETÄÄ, MILLAISTA JOILLAKIN ALUEILLA ON, MISSÄ ON ALAVAA MAATA, IKIROUTAA, MITKÄ JOET SAAVAT VETENSÄ LUMISISTA VUORISTOISTA JNE... OPPIKIRJASTA EI VÄLTTÄMÄTTÄ ILMENE VASTAUSTA SUORAAN) (KATSOKAA MM. SIVULLA 47 OLEVAA KARTTAA 7.2)

A) BANGLADESH (8.1. 2020: HILLA, JANINA, MONIKA, NELLA)

B) PORI (8.1.2020: ELLI, ISA, JUHANI JA NINA)

C) POHJOIS-SAKSA (8.1.2020: SONJA, JERE, MINTTU JA VILMA)

D) JENISEI (8.1.2020: VILMA, EMILIA, IDA JA MINTTU)