Biodiversiteetin eli biologisen monimuotoisuuden 3 tasoa:

A. Ekosysteemien monimuotoisuus 

(Esimerkki: Perinteinen maaseutualue, jossa on karjankasvatusta, niittyjä, laitumia, latoja, viljelemättömiä kohtia esimerkiksi liiallisen kosteuden takia jne., on huomattavasti ekosysteemeiltään monimuotoisempi kuin monotoninen, laaja sokerijuurikaspelto)

B. Lajien runsaslukuisuus tietyllä alueella

(Esimerkiksi 1. Luontaisesti kasvaneessa sekametsässä on huomattavasti enemmän lajeja, kuin monotonisessa istutetussa kuusimetsässä, 2. Perinteisellä maaseutualueella on huomattavasti enemmän lintu- ja perhoslajeja kuin laajalla monotonisella viljapeltoalueella).

C. Lajinsisäinen eli geneettinen monimuotoisuus

(Esimerkiksi laji, jossa on runsaasti alalajeja, rotuja ja ”muotoja” on geneettisesti monimuotoisempi kuin laji, josta on jäljellä vain yksi muoto. Esimerkiksi Suomessa oli aikoinaan useita lohijokia. Esimerkiksi Kymijoen-, Aurajoen ja Kokemäenjoen omat lohikannat ovat kuolleet sukupuuttoon. Tilalle on istutettu Nevajoen lohikantaa. Suomen lohien geneettinen monimuotoisuus on nyt ainakin hivenen kapeampi kuin esim. 1800-luvun lopussa. Tällä voi olla merkitystä esimerkiksi kalatautien sietämisessä).

NYKYÄÄN BIODIVERSITEETTI VÄHENEE MAAILMANLAAJUISESTI

SYITÄ BIODIVERSITEETIN VÄHENEMISEEN:

1) intensiivinen maatalous

2) kaivostoiminta

3) rakentaminen

4) metsänhakkuut

5) kosteikkoalueiden häviäminen

6) vieraslajien leviäminen (etsi internetistä tietoja esim. Guamin saaresta ja sen biodiversiteetin vähenemisestä)

7) Ilmastonmuutoksesta (etsi internetistä tietoja esimerkiksi Arktisen alueen eläimistä ja ilmastonmuutoksesta)

8) roskaantuminen (esimerkiksi Välimeren rannikolla jo pekästään roskaantuminen uhkaa joidenkin lajien hyvinvointia)

BIODIVERSITEETIN KÖYHTYMISEN KATSOTAAN UHKAAVAN TULEVAISUUTTAMME – IHMINEN ON KUITENKIN RIIPPUVAINEN LUONNOSTA

Biodiversiteettiä suojellaan muun muassa suojelualueiden avulla.

EKOSYSTEEMIEN MUUTTUMINEN JA KATOAMINEN (s. 68)

ELINYMPÄRISTÖJEN JA EKOSYSTEEMIEN LAATUA HEIKENTÄVÄT MM.

• KOHOAVA LÄMPÖTILA
• SÄÄN ÄÄRI-ILMIÖIDEN, KUTEN MYRSKYJEN, TULVIEN JA KUIVUUSJAKSOJEN LISÄÄNTYMINEN (Esimerkiksi nyt 2.9.2019 hurrikaani voi tuhota lopullisesti ekosyteemejä Bahamalla)
• ERITYISEN HERKKIÄ EKOSYSTEEMEJÄ OVAT MM. ARKTISET ALUEET, VÄLIMEREN ALUEEN EKOSYSTEEMIT JA KORALLIRIUTAT. (Esim. Arktisesta alueen ja Suuren Valliriutan alueen (Australian edustalla) herkkyydestä ilmastonmuutokselle löytyy esimerkkejä internetistä).

METSÄKATO JA UHANALAISET METSÄT (s. 68-69)

 

Maapallolla kaadetaan metsiä vuodessa noin 13 milj. hehtaaria. Eniten metsää kaadetaan tropiikissa.

EUROOPASSA, AASIASSA JA POHJOIS-AMERIKASSA METSÄT KÄYTÄNNÖSSÄ TUHOTTIIN LAAJOILTA ALUEILTA JO 1800-LUVULLA. ESIMERKKEJÄ TÄSTÄ: A) KÄYTÄNNÖSSÄ JO ESPANJAN ARMADAN (LAIVASTO) LYÖMINEN 1588 TUHOSI ENGLANNIN METSÄT, SILLÄ PUITA TARVITTIIN LAIVOIHIN. B) SUOMESSA PELÄTTIIN IHAN TOSISSAAN METSIEN HÄVIÄMISTÄ METSÄLAIDUNNUKSEN JA KASKEAMISEN TAKIA 1800-luvulla, C) 1800-LUVULLA USAn ITÄOSIEN METSÄT HAKATTIIN NIIN TEHOKKAASTI, ETTÄ MAAILMAN RUNSASLUKUISIN MAALINTULAJI – MUUTTOKYYHKY KUOLI SUKUPUUTTOON.


Muuttokyyhkyn sukupuutto - Suomen Kuvalehti

NO… NYT SUOMESSA ON METSISSÄ PUUTA ENEMMÄN KUIN KOSKAAN JA USAn ITÄRANNIKOLLAKIN MUUTTOKYYHKY VOISI ELÄÄ, MUTTA SE EHTI KUOLLA SUKUPUUTTOON.

Metsät vähenevät mm.

1) Sen takia, että niistä raivataan viljelys- ja laidunmaita.

2) puutavara- ja polttopuuhakkuun takia. TROPIIKISSA JA SUBTROPIIKISSA NIMENOMAAN POLTTOPUIDEN HAKKUUT TUHOAVAT METSIÄ

3) eroosion ja aavikoitumisen takia

4) laittomien hakkuiden takia

5) ilmansaasteiden takia

6) metsäpalojen takia

AFRIKASSA PERÄTI 90 % HAKATUISTA PUISTA KÄYTETÄÄN POLTTOPUIKSI! ONKO TILANTEESEEN MIELESTÄSI OLEMASSA JOKIN PARANNUSEHDOTUS?

TROPIIKISSA METSIÄ TUHOUTUU ERITYISEN PALJON MYÖS SEN TAKIA, ETTÄ LUONNONMETSÄT MUUTETAAN PLANTAASEIKSI, JOILLA VILJELLÄÄN VAIN YHTÄ TAI PARIA RAHAKASVIA.

MÄÄRITELLÄÄN, MIKÄ ON RAHAKASVI. = KASVI, JOTA VILJELLÄÄN LÄHINNÄ MYYTÄVÄKSI - EI KÄYTETÄ RAVINTONA PAIKALLISESTI LAINKAAN (TAI HYVIN VÄHÄN). BANAANI, TUPAKKA, KAAKAO, KUMIPUU YMS.


TROOPPISTEN METSIEN TUHON VOIDAAN KATSOA UHKAAVAN KOKO MAAPALLOA, SILLÄ ...

A) TROOPPISISSA METSISSÄ ON YHÄ LÖYTÄMÄTTÖMIÄ LÄÄKEKASVEJA.

B) TROOPPISTEN METSIEN HAKKUIDEN MYÖTÄ HIILIDIOKSIDIA EI ENÄÄ SITOUDU NIIHIN.

C) TIETEELLE VIELÄ TUNTEMATTOMIA LAJEJA KATOAA LOPULLISESTI.

TOIVOA KUITENKIN ON, SILLÄ AASIAN MAA-ALASTA NYT 19 % ON METSIEN PEITOSSA JA EUROOPAN MAA-ALASTA 45 % ON METSIEN PEITOSSA.

POHJOISEN HAVUMETSÄVYÖHYKKEEN METSIÄ ON YHÄ RUNSAASTI POHJOIS-MAISSA, VENÄJÄLLÄ, USAssa SEKÄ KANADASSA, MUTTA LEHTIMETSÄVYÖHYKKEEN METSÄT ON HAKUTTU SUURELTA OSIN POIS MM. ASUTUKSEN, VILJELYSTEN JA LIIKENTEEN TIELTÄ. HAVAINNOLLINEN ESIMERKKI TÄSTÄ: TURUN RUISSALO ON SUOMEN SUURIN TAMMIMETSÄALUE (SÄILYI HALLITSIJOIDEN METSÄSTYSALUEENA). TARINAN MUKAAN YHTÄ LAAJAN TAI LAAJEMMAN TAMMIMETSÄN LÖYTÄÄKSEEN TÄYTYY MENNÄ PUOLAAN. EN TARKALLEEN TIEDÄ BALTIAN MAIDEN JA PIETARIN ALUEEN TILANNETTA. TAMMIMETSIEN PIENUUDEN TAKIA TAMMITIKKA KUOLI RUOTSISTA SUKUPUUTTOON.

TULEVAISUUDESSA METSIÄ ON HOIDETTAVA KOKONAISUUTENA – YKSINOMAINEN PUURAAKA-AINEEN TUOTANTO ON LIIAN YKSIPUOLINEN HYÖDYNTÄMISTAPA:

• PUURAAKA-AINEEN LISÄKSI METSÄ TUOTTAA EKOSYSTEEMIPALVELUJA. MÄÄRITELLÄÄN KÄSITE EKOSYSTEEMIPALVELUT.  
• METSÄ TUOTTAA MYÖS ELÄMYKSIÄ (Näitä pidetään kyllä usein ekosysteemipalveluihin kuuluvina).
• METSÄT HILLITSEVÄT AAVIKOITUMISTA (TÄSTÄ TUNNETTU ESIMERKKI ON SAHELIN ALUE. ETSI INTERNETIN JA KARTAN AVULLA, MISSÄ ON SAHELIN ALUE.
• METSÄT HILLITSEVÄT ILMASTONMUUTOSTA. MILLÄ TAVOIN?

 

UHANALAISET KOSTEIKOT (S. 69-70)

MAAPALLON MAA-ALASTA NOIN 6 % ON ERILAISIA KOSTEIKKOJA.

KOSTEIKKOJA OVAT:

1. SUOT (SUURIN OSA KOSTEIKOISTA ON SOITA)
2. MANGROVEMETSÄT (KUULUISIA MAGROVEMETSIÄ ON USAn NEW ORLEANSIN EDUSTALLA JA FLORIDASSA OLEVAT EVERGLADES- JA OKEFENOKEE-KOSTEIKOT, KAIKKIA NÄITÄ VOIDAAN MYÖS KUTSUA SOIKSI).
3. MARSKIMAAT (MÄÄRITELLÄÄN KÄSITE MARSKIMAA) = Marskimaa on alue, johon vaikuttaa vuorovesi, joka tuo aina suolaista vettä alueelle.
4. TULVANIITYT
5. JOKISUISTOT (ELI DELTAT). NIILIN SUISTO, GANGESIN- JA BRAHMABUTRAN SUISTO BANGLADESHISSA. SUOMESSA ESIM. KOKEMÄENJOEN SUISTO ON KUULUISA LINTUALUEENA.

 

KOSTEIKOT KUULUVAT MAAILMAN UHANALAISIMPIIN EKOSYSTEEMEIHIN.

 

ETSIKÄÄ YLLÄ MAINITUT PAIKANNIMET INTERNETIN JA KARTAN AVULLA.

KOSTEIKOT OVAT MONELLA TAVALLA TÄRKEITÄ. MIKSI?

1) ESIM. MANGROVEMETSÄT SUOJAAVAT RANNIKKOA HIRMUMYRSKYJEN TUHOILTA (ESIM. NEW ORLEANS KÄRSI KATRINA-MYRSKYN TAKIA ODOTETTUA SUUREMPIA TUHOJA SIKSI, ETTÄ MANGROVE-METSÄT OLIVAT VÄHENTYNEET.
2) NIIDEN LAJISTO ON RUNSAS - SIIS SUURI BIODIVERSITEETTI.
3) KOSTEIKOT TASAAVAT TULVAHUIPPUJA JA NE TOIMIVAT MAKEAN VEDEN VARASTOINA SISÄMAASSA. AIVAN MERENRANNIKON LÄHEISYYDESSÄ VESI ON TIETYSTI MURTOVETTÄ TAI HYVINKIN SUOLAISTA VETTÄ. 

KUULUISIIN KOSTEIKKOIHIN KUULUU EDELLÄ MAINITTUJEN LISÄKSI OKAVANGO-JOEN SUISTO. MISSÄ SE SIJAITSEE? BOTSWANASSA.

SAMOIN PANTANAL ON KUULUISA KOSTEIKKOALUE. MISSÄ SE SIJAITSEE? Mato Grosson alueella Brasiliassa.

KOSTEIKKOJA UHKAAVAT:

A) KUIVAAMINEN VILJELYSMAAKSI
B) MUUTTAMINEN KALANVILJELY-ÄYRIÄISVILJELYALTAIKSI, MYÖS SUOLA-ALTAINA ON ENTISIÄ KOSTEIKKOJA ESIM. CAMARGUESSA. MISSÄ ON CAMARGUE? Rhonen suisto Ranskassa.
C) MUUTTAMINEN LAIDUNMAAKSI.
D) METSÄISTEN KOSTEIKKOJEN HAKKUUT.


MISSÄ KOSTEIKKOJA ON?

1) SUURIN OSA SOISTA SIJAITSEE ALUEILLA, JOILLA ON KUNNON TALVI ELI KESKILEVEYKSIEN ALUEELLA (POHJOIS-MAAT, VENÄJÄ, KANADA, USA (ETENKIN ALASKA), 
2) 80 % MAAILMAN SOISTA SIJAITSEE LÄNSI-SIPERIASSA JA POHJOIS-AMERIKASSA.
3) 25 % MAAILMAN KOSTEIKOISTA SIJAITSEE KANADASSA, JONKA POHJOIS-OSISSA ON PALJON SOITA (ESIMERKIKSI MacKenzii-joen suisto).
4) UUDEN-SEELANNIN JA AUSTRALIAN KOSTEIKOISTA ON JÄLJELLÄ ALLE 10 %. SUOMEN ALKUPERÄISISTÄ SOISTA ON JÄLJELLÄ VAJAAT 25%. KUUSANKOSKEN LÄHISTÖN TUNNETUIMPIA SOITA OVAT VALKMUSA JA PYHTÄÄN MUNASUO. KATSO SIJAINTI INTERNETIN - KARTAN AVULLA. 
5) HUOMATKAA!!! KOSTEIKKOJEN KATSOTAAN OLEVAN UHANALAISEMPIA ELINYMPÄRISTÖJÄ, KUIN TROOPPISET SADEMETSÄT!!!

KUINKA PALJON MANGROVEMETSÄT VOIVAT VAIMENTAA TUULEN AIHEUTTAMAN AALLON VOIMAA?

KORALLIRIUTAT (s. 70-71)

MISTÄ KORALLIT SYNTYVÄT?

MINKÄLAISILLA ALUEILLA KORALLEJA MUODOSTUU?

MIKÄ UHKAA KORALLEJA / KORALLIRIUTTOJA?


TULOKASLAJIEN VAIKUTUS EKOSYSTEEMEIHIN (S. 71-73)

1) MÄÄRITELLÄÄN KÄSITE TULOKASLAJIT. Uusi laji jollekin alueelle. On voinut tulla itse (esim. euroopanshakaali). Tulokaslaji voi olla myös ihmisen tuoma - silloin puhutaan nimenomaan vieraslajista. Esim. minkki ja supikoira.



2) MÄÄRITELLÄÄN KÄSITE VIERASLAJI. ihmisen tuoma - silloin puhutaan nimenomaan vieraslajista. Esim. minkki ja supikoira.



3) MÄÄRITELLÄÄN KÄSITE ENDEEMINEN ELI KOTOPERÄINEN LAJI. Laji, jota tavataan yleensä vain tietyllä alueella. Esim. Kengurut Australiassa. Kenguruita on luontaisesti vain Autraliassa.



4) MÄÄRITELLÄÄN KÄSITE BIOINVAASIO



BIODIVERSITEETIN SÄILYTTÄMINEN (s. 73)

A) MAAILMAN MAA-ALASTA 12.7 % ON SUOJELTU - YLLÄTTÄVÄN SUURI ALUE. VASTAA VENÄJÄN PINTA-ALAA.

B) MERIALUEISTA ON SUOJELTU VAIN 4 %.

C) PIENIÄ SUOJELUALUEITA VOIDAAN YHDISTÄÄ EKOLOGISILLA KÄYTÄVILLÄ. MÄÄRITELLÄÄN KÄSITE EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ.

D) MYÖS NS. ASKELKIVIÄ VOIDAAN KÄYTTÄÄ YHDISTETTÄESSÄ SUOJELUALUEITA. MÄÄRITELLÄÄN, MIKÄ ON ASKELKIVI EKOLOGIASSA JA LUONONSUOJELUSSA. (EKOLOGIA = OPPI LUONNON TALOUDESTA).

E) BIODIVERSITEETTIÄ ELI LUONNON MONIMUOTOISUUTTA KOSKEVA YLEISSOPIMUS HYVÄKSYTTIIN RIO DE JANEIROSSA 1992.

F) NYKYÄÄN OLLAAN SITÄ MIELTÄ, ETTÄ MAAILMANLAAJUISESTI VAIKUTTAVA ILMASTONMUUTOS ON SUURIN UHKA BIODIVERSITEETILLE ELI LUONNON MONIMUOTOISUUDELLE.


TEHDÄÄN / POHDITAAN MYÖS OPPIKIRJAN TEHTÄVIÄ (sivu 73)