GE1 – Maailma muutoksessa oppikirjan kappale 1 Mitä, missä, miksi? (s. 6–12)

 

Katsotaan kappale e-kirjan avulla

Geografia = geo tarkoittaa maata ja grafia tarkoittaa kuvaamista.

Maantiedettä koskevan digitaalisen tiedon määrä kasvaa koko ajan.

Maantieteessä luonnon ja ihmisen suhdetta tarkastellaan aina alueellisesti.

Lokaalinen tarkastelutaso = Paikallinen tarkastelutaso.

Maantieteellisiä asioita voidaan tarkastella myös globaalisti eli maailmanlaajuisesti.

Joskus asioita voidaan tarkastella sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti ja silloin puhutaan glokaalista tarkastelutasosta / aluetasosta.

Maantieteelle on ominaista laajojen yhteenvetojen eli synteesien teko. Maantieteelle on ominaista syy- ja seuraussuhteiden etsiminen.

 

Maantieteen osa-alueet ja riskimaantiede

Maantiede voidaan jakaa yleismaantieteeseen ja aluemaantieteeseen.

Yleismaantieteessä tutkitaan jotain maantieteellistä aihetta tai ilmiötä.

Yleismaantiede voidaan jakaa luonnonmaantieteeseen ja ihmistoimintaa tutkivaan ihmismaantieteeseen (aiemmin tunnettiin nimellä kulttuurimaantiede).

Aluemaantieteessä tutkitaan jotain rajattua aluetta (valtio, kunta tai esim. kasvillisuusalue).

Maantiede on poikkitieteellinen tiede. Tämä ilmenee hyvin kuvasta 1.2 sivulla 7.

Luonnonmaantieteilijä voi tutkia vaikkapa kasvien levinneisyyttä ja Etelämantereen luonnonoloja. Ihmismaantietelijää voi kiinnostaa korona-taudin leviäminen.

Riskimaantiede tutkii erilaisia uhkia ja niiden merkitystä ihmille.

Oppikirjan sivuilla 10–11 esitellään erilaisia luonnonkatastrofeja (uhkia).

Geofysikaaliset luonnonkatastrofit (maanjäristykset, tsunamit, tulivuorenpurkaukset) eivät ole lisääntyneet 1980–2010.

Meteorologiset luonnonkatastrofit (myrskyt) ovat lisääntyneet selvästi 1980–2010. Noin kaksinkertaistuneet.

Hydrologiset luonnonkatastrofit (tulvat, massaliikunnot) ovat myös selvästi lisääntyneet 1980–2010. Noin kaksinkertaistuneet.

Klimatologisia luonnonkatastrofeja (poikkeuksellinen kuumuus, kuivuus, metsäpalot) ovat myös lisääntyneet noin 2 x 1980–2010, mutta niitä on kuitenkin vähemmän kuin hydrologisia ja meteorologisia luonnonkatastrofeja.

 

Jotkin uhat ovat todella ihmisikää ajatellen epätodennäköisiä. Näistä hyvä esimerkki on suurten meteoriittien ja asteroidiennoin tippuminen maapallolle. Noin 50000 vuotta sitten Arizonaan iskeytyi noin 50 metrinen meteoriitti. Se synnytti Barringerin kraaterin (1200 metriä leveä). Kuva s. 11.

Kalevalan syntytarussa kuvataan todennäköisesti noin 3000 vuotta sitten Viron Hiidenmaalle pudonnutta rautameteoriittia (Kaalijärven kraateri).

Noin 65 mijoonaa vuotta nykyisen Jukatanin niemimaan lähelle tippui asteroidi, joka tappoi dinosaurukset sukupuuttoon.

 

Silloin tällöin kulkutaudit muuttuvat maailmanlaajuisiksi pandemioiksi. Näistä ovat hyviä esimerkkejä 1300-luvun puolivälissä riehunut Musta Surma (rutto) ja 1918-20 Espanjantauti-influenssa ja nykyinen korona-pandemia.