Tukala helle ja pureva pakkanen (s. 52 – 58)

 

Käsitteet sää ja ilmasto:

 

1. Sää on ilmakehän hetkellinen tila jossakin paikassa.

 

1. Ilmasto on säähavaintojen pitkäaikainen keskiarvo jossakin paikassa.

 

 

 

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Suomessakin rankkasateet, ukkosmyrskyt ja kuumat sekä lämpimät jaksot lisääntyvät. Esim. uusia kasvituholaisia voi saapua Suomeen. Esim. havununna-perhonen.

 

Kylmyys ja lumi (s. 52-54)

Pakkanen = lämpötila on alle 0-asteen ja vesi jäätyy.

Suurin osa Suomesta kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen ja talvi on sen takia Suomessa normaali ilmiö.

 

Mitä hankaluuksia kylmyys aiheuttaa?

1. Tuuli lisää pakkasen purevuutta. Esimerkiksi jos -10 asteessa tuuli puhaltaa 5 m/s, tuntuu pakkanen iholla -20 asteisena.

2. Suomessa pitkät pakkasjaksot lisäävät lämmityskustannuksia.

3. Vesijohdot voivat halkeilla ja tulipaloriskikin kasvaa.

4. Jäätävä sade ja lumimyrsky voivat aiheuttaa hankaluuksia tie-, rautatie- sekä ilmailuliikenteessä.

5. Raskas lumikuorma voi romahduttaa rakennusten kattoja.

 

6. Halla = Kasvien kasvukaudella (lähinnä siis touko-elokuussa) esiintyvä pakkanen. Lämpötila on alle 0-asteen lähellä maanpintaa.

Kasvukausi kasvinviljelyssä = niiden vuorokausien lukumäärä, jolloin lämpötila on yli + 5 astetta.

KYLMÄ ILMA VALUU ALASPÄIN JA SIKSI ALAVAT ALUEET JA LAAKSOT OVAT HALLANARKOJA.

Ankara halla = yön alin lämpötila on maanpinnan lähellä – 4 astetta.

Yöpakkanen = lämpötila laskee alle nollan maanpinnasta aina 2 metrin korkeudelle asti.

Routa = Pintamaa on jäässä

Suomessa routa ulottuu yleensä 50-100 cm syvyyteen asti talvella.

Ikirouta = Routa, joka ei sula pois kesälläkään.

Siperiassa ikirouta ulottuu jopa kilometrin syvyyteen asti. Siperiassa ja Alaskassa jopa rakennuksia ja öljyputkia on rakennettu ikiroudan päälle. Usein rakennukset ovat pylväiden päällä, jottei niiden lämmittäminen sulata ikiroutaa.
Öljyputkia suojataan pylväiden avulla sulattamasta ikiroutaa

Ikiroudan sulaminen ilmaston lämpenemisen takia voi tuhota Siperiassa ja Alaskassa rakennuksia, teitä, rautateitä jne.

Suomessa ikiroutaa on vain pohjoisimman Lapin palsasoiden palsoissa. Palsasuot voivat hävitä Lapista!

Suomen palsasuot

 

Kuumuus ja kuivuus (s. 54)

1. Kuumuus ja kuivuus ovat tyypillisiä ilmiöitä tropiikissa ja subtropiikissa. Siellä ihmiset ja luonto ovat sopeutuneet ko. ilmastoon.
2. Talvisateiden ilmastossa (esim. Välimeren maissa) kesällä lämpötila voi kohota jopa yli +40 asteen. Siellä ovat mm. maasto- ja metsäpalot yleisiä.
3. Suomessa on helle, jos lämpötila ylittää 25 astetta.
4. Suomessa annetaan hellevaroitus, jos ennustetaan tukalaa hellettä 3 päivän ajaksi.
5. Tukala helle = päivälämpötila 27 astetta ja yön alin lämpötila = 14 astetta.
6. Trooppinen yö Suomessa = Yölämpötila ei laske alle 20 asteen.

 

 

Ukkoset ja salamat (s. 54-55)


Ukkonen talvella on todella harvinainen

Salama tappaa harvoin ihmisiä

 

 

Metsäpalot (s. 55-56)
1. Suomessa voi syntyä luontaisesti metsäpalo salamaniskusta.
2. Metsäpalot ovat hyvin yleisiä tropiikissa, mutta ne johtuvat myös kulotuksesta. Nyt Brasiliassa hävitetään metsää esim. laidunten tieltä polttamalla --> Vaarallista koko maapallon ilmaston kannalta.
Sademetsää poltetaan Amazonilla tahallaan - laidunten vuoksi
3. Välimeren kasvillisuuden alueilla macchia- (Välimeren alue) ja chaparral-piikkipensaikot palavat erittäin helposti. Kaliforniassa kuivat Santa Ana-tuulet kiihdyttävät piikkipensaikkopaloja.
4. Metsäpalot kuuluvat pohjoisten havumetsien ekologiaan Suomessa, USAssa, Kanadassa ja Venäjällä. Esim. punapuun siemenet itävät vasta kovassa kuumuudessa.
 

 

Ukkoset ja salamat (s. 54-55)

 

Ilman lämpötilan kohotessa ukkosen todennäköisyys kasvaa. Mistä tämä johtuu? Siitä, että ukkonen syntyy lämpimän ilman kohotessa ylös, jolloin positiivisesti varautuneet jääkiteet osuvat negatiivisesti varautuneisiin lumirakeisiin. Tämä jännite-ero purkautuu salamointina (kuva 8.5).

Ukkosen syntymisen edellytyksenä on myös se, että lämmin ilma nousee niin ylös, että kerroksessa, jonne lämmin ilma nousee, on pakkasta -10- -20 astetta.

Suomessa ukkoskausi (=aika, jolloin on paljon ukkosia) alkaa toukokuussa ja loppuu syyskuussa.

Harvoin jopa talvella voi ukkostaa

Suomessa kuolee salamaniskuun noin 2 ihmistä vuosittain, mutta maailmassa salamiin kuolee noin 20000 ihmistä vuodessa.

Miten kaukana salamoi? Salamanisku – aika (sekunteina), joka kuluu salamaniskun näkemisestä jyrisevään ääneen /3.

Nykyään ukkoset aiheuttavat usein rahallisia menetyksiä, sillä sähkölaitteet ovat herkkiä salamaniskujen aiheuttamille ylijännitepiikeille.

 

 

Metsäpalot (s. 55-56)

 

• Metsäpaloja aiheuttavat luonnossa luontaisesti salamaniskut. Ihmisen toimesta metsäpalo voi syttyä mm. nuotiosta, tupakantumpista, lasinsirusta (lasi voi toimia auringonvalossa polttolasin tavoin) yms.
• Kuivuus ja kuumuus lisäävät metsäpalojen todennäköisyyttä.

• Metsäpalot kuuluvat metsien ekologiaan muun muassa Suomessa, Kanadassa, USAssa ja Venäjällä. LUONTO ON SOPEUTUNUT HAVUMETSISSÄ PALAMISEEN JA JOPA TARVITSEE SITÄ. OPPIKIRJASSA TODETAAN (s. 57), ETTÄ ESIM. PUNAPUIDEN SIEMENET ITÄVÄT VASTA KOVAN KUUMUUDEN ANSIOSTA. Metsäpalojen tuhka parantaa maan ravinteisuutta ja useat tuholaiset (esim. sienitaudit) häviävät metsäpalojen myötä.
• Erityisen herkkiä palamaan ovat välimerenkasvillisuuden alueen metsät Välimeren maissa, Kaliforniassa ja Lounais-Autraliassa, Etelä-Afrikan Kapmaassa ja Keski-Chilessä. Esimerkiksi Välimeren alueella macchia-piikkipensaikko ja Kaliforniassa chaparral-piikkipensaikko syttyvät helposti palamaan. Australiassa eukalyptuspuiden kaasuuntuneet öljyt toimivat palopommien tavoin. Kaliforniassa Santa Ana-tuulet vauhdittavat paloja. (Santa Ana tarkoittaa ”Pyhää Anna”, kaupunki Kaliforniassa, Santa Anna oli Meksikon presidentti, joka kukisti teksasilaiset nykyisen San Antonion kaupungin alueella sijaitsevassa Alamossa (teksasilaisten puolella taistelivat USAn kansallissankarit Davy Crockett ja Jim Bowie).

 

 

El Nino ja La Nina sekä ENSO (s. 57-57)

 

• El Nino = Talven lapsi, joulun lapsi, Jeesus-lapsi. El Nino-ilmiö tuo lämmintä merivettä Perun rannikolle (kuva 8.8.). El Nino-ilmiössä Pasaatituulten heikentyminen saa aikaan sen, että Päiväntasaajalta tulee lämmintä merivettä Perun rannikolle. Se heikentää meren ravintotilannetta. Kalakannat romahtavat. El Nino tuo sateita Perun kuivillekin alueille ja aiheuttaa muutoksia koko maapallon sääilmiöihin.
• La Nina. Normaalioloissa voimakas Päiväntasaajanvirta kuljettaa merivettä pois Etelä-Amerikan länsirannikolta ja vastaavasti Perun kylmä merivirta tuo ravinteita Perun rannikolle. Tämä ylläpitää runsasta kalakantaa Perun rannikolla. Erityisen voimakkaan Perunvirran yhteydessä puhutaan La Nina-ilmiöstä.
• ENSO (El Nino Southern Oscillation). El Nino- ja La Nina-ilmiön vaihtelu Etelä-Amerikan rannikolla.

 

NAO (s. 58)

 

NOA = Pohjois-Atlantin värähtely (North Atlantic Oscillation)

• Islannin matalapaineen ollessa erityisen matala ja Azorien (saaria Atlantilla) korkeapaineen ollessa erityisen korkea, kulkevat matalapaineet pohjoista reittiä. Tällöin Fennoskandiassa (=Ruotsi, Norja, Suomi, Venäjän Karjala ja Kuolan niemimaa) vallitsee mereinen ja lauha ilma.
• Azorien korkeapaineen ollessa heikompi, kulkevat matalapaineet etelämpää ja Fennoskandiaa virtaa kylmempää ilmaa pohjoisesta.
• Yllä kuvattu Azorien korkeapainesolun ja Islannin matalapainesolun vaihtelu on nimeltään Pohjois-Atlantin värähtely eli NAO (= North Atlantic Oscillation).

Tehdään tehtävät s. 58

Selitä käsitteet:

A) Yöpakkanen

B) Ikirouta

C) Macchia

D) ENSO

lisäksi

E) NAO

F) Halla

G) Routa

Tehdään tehtävät

2) Tutki kuvaa 8.5 maapallon metsäalueista.

A) Miten alueet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan ja miksi?


B) Miltä alueilta olet kuullut uutisoitavan metsäpaloista? Miksi?

C) Selvitä, missä sijaitsevat tämänhetkiset metsä- ja maastopaloalueet

Tehtävä 3) Etsi uutisia sän ääri-ilmiöistä esimerkiksi hakusanoilla tulva, kuivuus ja kuumuus.

A) Mitä paikannimiä uutisissa mainitaan?

B) Miten sään ääri-ilmiöitä kuvaillaan?

Pohditaanko uutisissa mahdollisia syitä kyseisiin ilmiöihin?