KOETETAAN EHTIÄ VILKAISEMAAN MAANTIEDON KEVÄÄN 2019 YO-KOKEEN ENSIMMÄISIÄ TEHTÄVIÄ



1. Määritä sanapari lokaali - globaali . Mitä sanat tarkoittavat? (2 p) (esim. sivu 7)

2. Ilmasto on lämmennyt ja lämpenee yhä. Se on fakta. Onko kuitenkin tulevaisuudessakin arktisilla alueilla lunta ja jäätä? (esim. s. 9). (1 p)

3. Joidenkin luonnonkatastrofien esiintyvyys on lisääntynyt ilmaston muuttuessa (ilmasto on muun muassa lämmennyt). Joidenkin luonnonkatastrofien esiintyvyydessä ei ole tapahtunut mitään muutosta. (Tarkastele esimerkiksi diagrammia sivulla 10). Mitkä luonnonkatastrofit ovat lisääntyneet ja minkälaisten luonnonkatastrofien määrissä ei ole tapahtunut muutosta ? (4 p).

4. Mikä yhdistää seuraavia asioita: Chicxlubin kraateri, Barringer kraateri ja Tunguskan räjähdys. (1 p). Kerro hieman lisää yhdestä edellä mainitusta asiasta (3 p).

5. Mikä on pandemia? (1 p). (sivu 12). Kirjassa ei tässä kohtaa anneta esimerkkejä pandemioista, mutta tunnetko jonkin hyvän esimerkin pandemioista? (esimerkiksi Musta Surma (rutto) 1300-luvun puolivälissä ja espanjantauti, uudemmista esim. A-influenssa ja AIDSkin etenkin 1980-luvulla).

6. Oppikirjan tehtävä 4 sivulla 12 sopisi esseekysymykseksi (6 p). Tarkastellaan sitä hieman. Viime aikojen hydrologisista katastrofeista (tulvat, massaliikunnot) mainittakoon tulvista ainakin Espanjan tulvat viikko-pari sitten, Inarin ja Kittilän Lapissa oli muutamia vuosia sitten suuria tulvia keväällä ja Pohjanmaalla on ollut takavuosina suuria tulvia esim. Kyrönjoella. Kohdassa C voidaan todeta, että 1) osa luonnonkatastrofeista on voimistunut (esim. myrskyt) ja toisaalta lähes kaikki maapallon alueet ovat rikastuneet ja yhteiskunnan ja yritysten rakenteita vakuutetaan entistä korkeammista summista. Vakuutusmaksut ja -korvaukset ovat kohonneet. ILMASTONMUUTOS

7. Tehtävästä 5 (sivu 12 teimme ainakin vuoristot ja vuoret sekä ainakin osan meristä ja järvistä. Niitä voisi kysyä. (karttatehtävä 6 p). Ensi tunnilla joet?

8. Selitä, miksi kartta sisältää paikkatietoa. (2 p) sivu 13.

9. A) Maailman tunnetuin karttaprojektio on Mercatorin karttaprojektio. Se soveltuu hyvin Suomen ja Euroopan kuvaamiseen. Miksi se ei kuitenkaan kuvaa hyvin koko maapalloa (vrt. esim. Afrikan ja Grönlannin kokoa) (1 p), B) Mitä virheitä karttaprojektioissa on (s. 14-15) (4 p)? C) Mikä on ainoa kartta, joka kuvaa maapallon miltei oikein (vuoristojen korkeus ei kuitenkaan yleensä näy)? Vastaus: karttapallo. (s. 15).

10. A) Selitä, GPS-paikannusjärjestelmä (Global positioning system) (2 p). (s. 15) B) Maantieteellinen koordinaatisto perustuu leveys- ja pituuspiireihin. Kerro niistä esimerkiksi se, missä kulkee 0-leveyspiiri ja minkä paikan kautta kulkee 0-pituuspiiri. (4 p) (s. 15-16) (Päivämääräraja kulkee saaria ja saariyhmiä vältellen (siis mutkitellen) Tyynellämerellä).

11. A) Miten maastokartat eroavat teemakartoista (2 p, s. 16), B) Miten seikkaperäiskartat eroavat yleiskartoista (2 p, s. 17)? C) Millainen alueluokituskartta on (2 p, s. 17)? (esim koropleettiteemakartan avulla voidaan havainnollistaa vaalituloksia).

12. A) Mitä on geomedia (1 p, s. 19), B) Mitä laserkeilaus on (2 p, s. 20, kirjassa ei muuten selitetä sitä, että laserkeilaus suoritetaan yleensä satelliiteilla ja/tai lentokoneilla). C) Maantieteessä on tärkeää visualisointi - sekä tieteen kannalta, että yhteiskunnan kannalta - Mitä visualisointi? Anna jokin esimerkki asioiden visualisoinnista maantieteen avulla (2 p, 20). D) Selitä, mitä sosiaalinen geomedia on (1 p, s. 22)?

13. Maanjäristysten yhteydessä mainitaan usein sanat hyposentri, episentri, magnitudi ja seismografi. Selitä, mitä ko. asiat tarkoittavat suomeksi. (s. 24, Kirjassa ei juuri tässä kohtaa selitetä, mikä seismografi on. Se on maanjäristysten voimakkuutta mittaava laite. Seismografit sijoitetaan yleensä syvällä maan sisällä oleviin tiloihin, jottei seismografi reagoisi esim. liikenteen aiheuttamaan tärinään). (s. 24, 6 p)

14. A) Selitä, mitä ovat litosfäärilaatat ja anna esimerkki jostain listofäärilaatasta (s. 24-25, 2 p, Litosfäärilaatat ovat suomeksi mannerlaattoja, maapallon kuorikerros eli litosfääri on jakautunut / pirstoutunut erillisiin mannerlaattoihin. on olemassa esimerkiksi Euraasian litosfäärilaatta ja Pohjois-Amerikan litosfäärilaatta jne.) , B) On olemassa kolmenlaisia maanjäristysaaltoja. Kerro niistä, Mikä niistä aiheuttaa kaikkein suurimmat tuhot voimakkaan maanjäristyksen iskiessä jonnekin? Missä paikassa maanjäristystuhot ovat yleensä kaikkein suurimmat ? (Vastaus episentrumissa) s. 24-25.

15. A) Selitä, mikä on Tyynenmeren tulirengas ja miksi se mainitaan usein maanjäristyksistä puhuttaessa (s. 24-25, 1,5 p)? B) Mitä tapahtuu San Adreaksen siirroksen lähellä USAn Kaliforniassa (s. 25, 1,5 p)? C) Miksi San Fransiscon maanjäristys vuonna 1906 oli erittäin tuhoisa (s. 26, 1,5 p)?
D) Mitä tsunamit ovat ja anna esimerkki jostain tuhoisasta tsunamista (s. 27- 29). 

16. Kerro tsunameista. Mikä tsunami on? Mikä synnyttää tsunamin? Missä tsunameja esiintyy? Mikä on megatsunami (yksittäisenä pikkukysymyksenä 2 p)? Miksi tsunami voi olla avomerellä lähes huomaamaton, mutta rannikolla valtava? Miten tsunameihin varaudutaan? Anna esimerkki / esimerkkejä tsunameista. (6 p). (s. 27-30).

17. A) Minkälaiset asiat kuuluvat vulkanismiin (3 p), s. 31, B) Mitä magma on (1 p, s. 31), C) Missä päin maapalloa sijaitsee eniten tulivuoria (3/4 maapallon tulivuorista) (Vastaus: Tyynenmeren tulirenkaan alueella) (s. 31, 1 p). D) Mikä ero on magmalla ja laavalla (1 p, s. 32)?

18. Tulivuoren purkausaukosta eli tulivuoren kraaterista voi purkautua erityyppistä laavaa. A) Minkälaista on basalttinen laava ja missä purkautuu basalttista laavaa? Mitä basalttisesta laavasta syntyy?(2 p, s. 32-33). B) Minkälaista on ryoliittinen laava ja missä purkautuu ryoliittista laavaa? Mitä ryoliittisesta laavasta syntyy (2 p, s. 32-33). (Näiden kahden laavatyypin väissä on vielä andesiittinen laavatyyppi, joka on saanut nimensä Andien vuoristosta, kirjassa siitä ei kirjoiteta mitään, joten en vaadi sen osaamista). C) Kumpaan edellä mainittuun laavatyyppiin liityvät pyroklastiset pilvet / pyroklastiset virrat? Minkälainen on pyroklastinen virta / pyroklastinen pilvi (2 p, s. 32-33). 

19. A) Mitä tefra on (3 p, s. 32)? B) Mikä on lahari (1,5 p, s. 34) C) Mikä maantieteellinen ja samalla historiallinen tapahtuma tapahtui 1628 eaa. itäisellä Välimerellä (1,5 p)? (s. 34, Thera-tulivuori purkautui, merivettä virtasi tulivuoren syntyi megatsunami (korkeutta ehkä 200 metriä)


20. A) Minkälainen on supertulivuori ja mitä vaikutuksia voi olla supertulivuoren purkauksella? Mainitse jokin esimerkki maapllolla olevista supertulivuorista (USAssa Yellowstone ja Indonesiassa Toba sekä Napolin lähellä Italiassa Campi Flegrei) (3 p, s. 34-35). B) Miten Havaijisaaret ovat muodostuneet (Havaijisaarten saariketju) (1,5 p, s. 34)? C) Kirjan tehtävissä sivulla 36 mainitaan se, että Islannissa purkautui 1783 Laki-tulivuori. Mitä vaikutuksia ko. tulivuorenpurkauksella oli? (Käsiteltiin oppitunnilla. Norjassa/ Tanskassa harkittiin koko Islannin evakuointia. Islannissa kuoli noin 20000 ihmistä sen takia, että ruoho myrkyttyi mm. fluorin takia, karja kuoli fluorimyrkytykseen. Itse tulivuorenpurkaus ei ilmeisesti tappanut ihmisiä. Euroopassa vuodet kylmiä, sadot tuhoutuivat, nälänhätiä. Mistään en ole asiasta lukenut, mutta mahdollisesti Laki-tulivuorenpurkauksen aiheuttamat ongelmat heijastuivat Ranskaan - Ranskan suuri vallankumous? Tarkistetaan ajankohdat tunnilla (1,5 p). 

21. Mitä vaaroja tulivuorista aiheutuu, toisaalta, onko tulivuorista jotain hyötyäkin? Miten vulkaanisiin ilmiöihin voi varautua? (6p, s. 32- 36).

22. A) Mitä yhtäläisyyksiä ja erilaisuuksia liittyy käsitteisiin hurrikaani, taifuuni ja trooppinen sykloni (1,5 p, s. 37)? B) Missä kohdassa A mainittuja ilmiöitä syntyy ja minkälaisissa olosuhteissa (1,5 p, s. 37)? C) Mikä liikuttaa kohdassa A mainittuja ilmiöitä ja mistä niiden pyöriminen johtuu. Entä miten pyörimissuunta vaihtelee eri puolilla maapalloa? (1,5 p. s. 37-38, pyörremyrskyt pyörivät päiväntasaajan eri puolilla eri suuntaan). D) Minkälaista on hurrikaanien, taifuunien ja trooppisten syklonien silmässä (1,5 p, s. 38). Coriolisvoima kääntää tuulen suunnan pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä pallonpuoliskolla vasemmalle (kuva s. 41).

23. A) Vaikuttavatko trooppiset pyörremyrskyt Suomen säähän (1,5 p, s. 38). B) Mikä polaaririntama on? (2,5 p, s. 38-39, Polaaririntama on tyypillinen ilmiö keskileveyksille, esimerkiksi Suomella, polaaririntamassa törmäävät etelästä saapuva lämmin trooppinen ilmamassa ja pohjoisesta saapuva kylmä polaarinen ilmamassa. Törmäyskohtaan syntyy liikkuvia matalapaineita eli sykloneja. Ne ovat typillinen ilmiö Suomen säälle, etenkin syksyllä). C) Mitä tornadot ja trombit ovat? (Vastaus: Käytännössä sama asia, mutta trombit ovat pienempiä ja trombeiksi kutsutaan Euroopan ja Suomen tornadoja). Mikä on ns. tornadokuja ? ( 2 p, s. 39-40).

24. A) Minkälainen on supersolu-ukkonen (2 p, s. 42). B) Minkälainen on syöksyvirtaus ja miten syöksyvirtaus kaataa puut (verrattuna trombiin) (s. 42, 2p). C) Minkäniminen hurrikaani tuhosi vuonna 2005 New Orleansin kaupungin ja miksi kaupungin kokemet tuhot olivat niin suuria kuin olivat (s. 44, s. 44) KUVA S. 44

25. Palataan hieman taaksepäin. SIVU 37 A) Tuulen synty on maantieteellinen perusasia. Fysiikan sääntöjen mukaisesti matalapaine (ilmaa "vähemmän") täyttyy korkeapaineesta (ilmaa "enemmän") tulevalla ilmalla. Tämä ilman siirtyminen tunnetaan nimellä tuuli. Ilmanpaine-erot pyrkivät tasoittumaan. Ennen tuulta esimerkiksi Aurinko on lämmittänyt jonkin alueen ilmaa. Siinä kohdassa, jota Aurinko on lämmittänyt maanpinnalle syntyy matalapaine sen takia, että lämmennyt ilma kohoaa ylöspäin. Päästyään muutaman kilometrin korkeuteen, on lämmennyt ilma jäähtynyt ja se virtaa hetken sivulle ylätuulena (sielläkin on muuten ilmanpaine-eroja).  Kylmä ilma on raskasta ja se laskeutuukin alas ja laskeutumiskohtaan syntyy korkeapaine. Maanpinnannalla taas ilmanpaine-erot pyrkivät tasoittumaan ja synty tuuli korkeapaineesta matalapaineeseen.

Tämä pitkä selitys on helpompi selittää kuvana, joka löytyy oppikirjasta sivulta 37. Harjoitelkaa piirtämään paperille tuulen synty. Hyvästä kuvasta 2 p, Kuvassa pitäisi mainita Matalapaine (M), Korkeapaine (K), Tuuli ja sen suunta nuolella, ylhäällä puhaltava ylätuuli ja lämmenneen ilman kohoaminen matalapaineen yläpuolella (vaikka aaltonuolella) ja kylmenneen ilman laskeutuminen (korkeapainealue synty ilman laskeutuessa). 

Kuvan yhteyteen tulee kirjoittaa hieman tekstiä, mutta havainnollinen kuva tarvitsee yleensä vähemmän tekstiä, kuin mitä olen kirjoittanut yllä.

Matalapaine syntyy ilman lämmetessä ja usein Aurinko on lämmittänyt ilmaa. Voi olla myös niin, että matalapaine syntyy syksyllä meren ylle, joka on lämmennyt koko kesän.

Kuvasta 2 pistettä ja selityksistä 2 p.. (Kirjan kuva siis sivulla 37)


26. A) Tarkastele kuvaa s. 47, Miksi Venäjällä (Siperiassa) Ob-, Jenisei- ja Lena-jokien kevätulvat ovat hyvin voimakkaita (2 p)? Vastaus: kyseiset joet laskevat Pohjoiseen Jäämereen, jokien eteläiset latva-alueet ovat jo sulia pohjoisosien ollessa vielä täysin jäässä. Tilanne synnyttää jokiin suuria jääpatoja ja sen myötä tulvia. Kirjassa ei mainita sitä, että ko. jokien alueella on ikiroutaa ja tulvat ovat ikirouta-alueilla erityisen voimakkaita. Jäätyneessä maaperässä joenuoman sijainti vaihtuu nimittäin nopeasti. 
B) Verrattuna muihin luonnonkatastrofeihin (luonnonhasardeihin) (maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, pyörremyrskyt jne.), miten vakavia tulvat ovat esim. kuolonuhrien suhteen (s. 46, 1 p)? Vastaus: Tulvat aiheuttavat luonnonhasardien aiheuttamista kuolemista puolet! C) Verrattuna muihin luonnonkatastrofeihin (luonnonhasardeihin) (maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, pyörremyrskyt jne.), miten suuria taloudellisia menetyksiä tulvat aiheuttavat (s. 46, 1 p)? Vastaus: tulvien osuus taloudellisista menetyksistä on 1 / 3.
C) Tulvien myötä erilaiset sairaudet myös alkavat usein leviämään. Mainitse ainakin yksi sairaus, joka leviää usein suurten tulvien yhteydessä. (1 p. , s.46) Vastaus: Etenkin kehittyvissä maissa kolera leviää usein suurten tulvien yhteydessä, kaikkialla maailmassa ripuli leviää helposti tulvatilanteissa, koska juomaveteen sekoittuu helposti tulvissa jätevesiä.
D) Mitä tarkoittaa käsite valuma-alue? (1 p, s. 47) Vastaus: Valuma-alue on alue, jolta esimerkiksi joki kerää vetensä. Korkeat paikat ovat vedenjakaja-alueita (niiden toiselta puolelta alkaa esim toisen joen valuma-alue). 

27. A) Selitä sanapari jääpatotulva - hyydepatotulva (2 p., s. 47). Vastaus: Jääpatoja on usein joissa keväällä. Jäät lähtevät liikkeelle yläjuoksulla ja kerääntyvät ahtaisiin paikkoihin aiheuttaen tulvan. Usein jääpatoja esimerkiksi Lapissa jopa räjäytetään auki. Hyydepato syntyy yleensä kovien pakkasten aikaan loppusyksyllä. Veden lämpötila voi olla joessa alle 0-astetta - vesi on ns. alijäähtynyttä. Tällöin vesi voi yllättäen alkaa jäätymään hyhmäksi jopa vedenpinnan alapuolella.  Luonnollisesti tästäkin on seurauksena tulva, jos joki on ahdas.
B) Mikä on merivesitulva (2 p, s. 48)? Merivesitulva tapahtuu luonnollisesti rannikkoalueilla meriveden tulviessa maalle. Syynä voi olla myrsky (matalapaine, tuuli) (esim. Pietarin alueella usein ennen padon rakentamista, Bahamasaaret viikko sitten) tai tsunami (Thaimaa joulukuun 2004 tsunami).
C) Selitä käsitettä hulevesitulvat eli kaupunkitulvat (2 p, s. 48). Nykyään puhutaan runsaasti hulevesitulvista etenkin kaupunkien yhteydessä. Kaupungeissa kadut ovat päällystettyjä ja viemäriverkosto ei ehdi ottamaan vastaan kaikkea kaduilta ja katoilta tulevaa vettä rankkasateen tms. aikana. Seurauksena on hulevesitulva. Salamatulvastakin voidaan puhua.

28. A) Yllätys, yllätys aavikkoalueilla (esim. Sahara) kuolee enemmän ihmisiä enemmän salamatulvissa kuin janoon. Syynä ovat wadit. Usein esim. beduiinit leiriytyvät wadeihin. Tulvan sattuessa (esim. yöllä) hukkumisriski on todellinen. Mitä wadit ovat (2 p, s. 48). WADI = KUIVA JOENUOMA AAVIKOLLA

Kuva 7.4 on hyvä, mutta tuskin kysyn siitä mitään. Ainakin tehtävissä olen kirjoittanut aiemmin Kittilän ja Ivalon sekä Kyröjoen tulvista.

B) Mikä viranomainen huolehtii normaaliolosuhteissa Suomessa tulvasuojelusta ja tulvatorjunnasta? Vastaus: ELY-keskukset. Entä mikä viranomainen huolehtii pelastustoimista erityisen suuren tulvan aikaan? Vastaus: Pelastuslaitos (siis palokunta yms.) (2 p, s. 50)

29. Selitä käsitteet A) Halla, B) Yöpakkanen, C) Routa ja D) Ikirouta (kukin 1,5 p). Etenkin käsite ikirouta on mielestäni tärkeä. (s. 53-54). IKIROUTA!

30. A) Siperian Jakutiassa sijaitsee Oimjakonin kylä. Mistä se on tunnettu? (1-2 p, s. 53). Vastaus: Sitä pidetään maailman kylmimpänä kylänä. Siellä on mitattu 1924 -71,2 celsiusasteen pakkanen. B) Asiat pitää määritellä, jotta niitä voidaan tarkastella myöhemmin esimerkiksi tilastollisesti. Sen takia esimerkiksi käsitteet helle ja hellevaroitus on määritelty, vaikka tiedämmekin, että niitä esiintyy silloin, kun on tukaln kuumaa. Miten käsitteet helle ja hellevaroitus määriteltiin kirjassa (2 p, s. 54). C) Mitä ovat macchia ja chaparral ja missä niitä esiintyy (2 p, s. 55)? VÄLIMEREN ALUEILLA (TALVISATEIDEN ALUEILLA) OLEVIA PIIKKIPENSAIKKOJA. MACCHIA VÄLIMERELLÄ JA CHAPARRAL KALIFORNIASSA.

31. A) Missä puhaltaa Santa Ana-tuuli ja millainen tuuli se on? Miten se liittyy metsäpaloihin? (s. 55, 2 p). B) Mitä Kalifornian punapuut tarvitsevat itääkseen (s. 56, 2 p). TULTA B) Etenkin käsitettä El Nino pidän tärkeänä. Varaudu kuitenkin selittämään myös maantieteellisiä käsitteitä käsitteitä La Nina ENSO ja NAO (s. 57-58, 4 p) EL NINO.  

32. ILMASTONMUUTOS ON TOSIASIA! JOS ENNUSTEET TOTEUTUVAT, TULEVAISUUS ON HUONO, MUTTA ENNUSTEET OVAT ENNUSTEITA. TOISAALTA LIIALLINEN PESSIMISMIKÄÄN EI OLE JÄRKEVÄÄ... A) Varaudu selittämään sitä, miksi luonnollinen kasvihuoneilmiö on hyvä asia (2 p, s. 60), B) Kerro kasvihuonekaasuista, jotka nykyään kohottavat lämpötilaa. Miksi näitä kasvihuonekaasuja on nykyään ilmakehässä aiempaa enemmän (4 p. pääasiassa s. 60 ja 61). TÄRKEÄ

33. A) Mitä ovat interglasiaalijaksot (s. 65-66, 2p) JÄÄKAUSIEN VÄLISSÄ OLEVIA LÄMPÖKAUSIA, B) Miksi lämpenevä merivesi on todellinen uhka koralleille. MERIVESI VOI MYÖS HAPPAMOITUA - KORALLIELÄIMET RAKENTAVAT KALKKIRUNKOA (s. 62, 2 p). C) Miten ydintalvi voi syntyä (s. 66, 2 p)? METEORIITIN TIPPUMINEN, SUPERTULIVUORI PURKAUTUU, YDINSOTA


34. A) Mitä tarkoittaa käsite biodiversiteetti suomeksi (s. 67, 1 p), B) Mikä uhkaa mailman metsiä (s. 68-69, 4 p)?, C) Mitä tarkoittaa käsite rahakasvi? Anna esimerkkejä rahakasveista (s. 68-69, 2 p.).

35. A) Selitä, mitä ovat marskimaat (s. 68-70, 2 p). B) Millaisia ovat magrovemetsät, missä niitä on ja miksi niiden suojelu on tärkeää rannikon asutuksenkin kannalta (s. 70, 3-4p). C) Missäpäin maapalloa on koralliriuttoja? Miten koralliriutta syntyy ja minkälaisissa olosuhteissa? Mikä uhkaa koralliriuttoja (s. 70-71).

36. Kuvaa 10.6 (sivu 71) voidaan myös ajatella kuvasarjana, jossa esitetään atollin synty. Ensimmäisessä kuvassa olisi nuori tulivuorisaari trooppisella merellä. Saaren ympärillä kasvaisi koralleja. Toisessa kuvassa tulivuorisaari olisi jo hävinnyt suurelta osin eroosion takia, mutta korallit olisivat kasvaneet ylöspäin - saaren jämää ympäröi valliriutta. Kolmannessa kuvassa entinen tulivuori on hävinnyt tyystin, mutta elävinä olioina korallieläimet ovat kasvattaneet koralliriuttaa koko ajan - on syntynyt koralleista koostuva pyöreä atolli!

37. Esseekysymyksenä voisi olla TULOKASLAJIEN VAIKUTUS EKOSYSTEEMIIN (s. 71-73, 6 p). Varautukaa selittämään pikkukysymyksinä käsitteet A) Tulokaslajit, B) Vieraslajit, C) Endeemiset eli kotoperäiset lajit, D) Bioinvaasio, E) Ekologinen käytävä, F) Kirjassa ei ole käsitettä astinkivi, mutta jollei pystytä muodostamaan ekologista käytävää, voivat jotkut lajit levitä uusille alueille ns. astinkiviä eli pieniä, erillisiä luonnonsuojelualueita pitkin. 


38. A) Mitä eroosio on maantieteessä? (1 p., s. 74)? V:  Maantieteessä eroosio on maaperän ja kallioperän kulumista.

B) Mikä aiheuttaa eroosiota? (5 p, s. 74) V: 1. Vesi (ja erityisesti virtaava vesi, joka kuljettaa mukanaan kallioperää ja maaperää kuluttavaa ainesta, vesi voi olla myös niin hapanta, että se liuottaa esim. kalkkikiveä)

2. Tuuli (erityisen selvästi tuulieroosion vaikutus näkyy rannikoilla ja aavikoilla, joilla voimakas tuuli kuljettaa lentohiekkaa)
3. Aallokko (erityisen hyvin herkkiä aallokon aiheuttamalle eroosiolle ovat laajojen merenselkien rannikot)
4. Jää (Nimenomaan liikkuvaa jää aiheuttaa eroosiota, toisaalta myös pelkkä veden jäätyminen kivenraoissa rikkoo kiviä ja kalliota. Erityisen selvästi Suomessa näkyy jääkaudenaikaisen aikaisen mannerjäätikön kulutustyö: silokallioita, tunturien ja vaarojen laet pyöristyneet, drumliinit ja jäätikön kulkusuunnan mukaiset järvialtaat)
5. Näiden lisäksi eroosiota aiheuttavat myös eliöt (puiden juuret rikkovat kovaakin kalliota ja suuret sorkkaeläinjoukot kuluttavat sorkillaan maaperää Afrikassa).

NOPEUTAN ASIOIDEN TUONTIA TÄLLE SIVUSTOLLE KOPIOIMALLA TEKSTIÄ

39. Aridit alueet ovat herkkiä eroosiolle (2 p) ELI PITÄISI OSATA MÄÄRITELLÄ KÄSITE ARIDI.

Erityisen herkkiä eroosiolle ovat erittäin runsassateiset alueet (vesieroosio jokilaaksoissa) ja toisaalta vähäsateiset aavikkoalueet (aridit eli hyvin vähäsateiset alueet), joilta puuttuu eroosiolta suojaava kasvipeite.

 

40. VOISI OLLA KYSYMYS, MITEN IHMINEN LISÄÄ EROOSIOTA (6 p) VASTAUKSIA ALLA.

Maaperän eroosio (s. 74-75).

Jyrkillä rinteillä viljely altistaa eroosiolle, mutta etenkin tropiikissa (Aasiassa ja Etelä-Amerikassa) eroosiota on jo pitkän osattu torjua pengerviljelyksillä (kuva 11.1 !!!)

Tropiikissa ja subtropiikissa harjoitetaan yhä kaskiviljelyä. Kaskiviljelyssä metsä kaadetaan ja suuret rungot siirretään muualle, loppu poltetaan ja saadaan hyvää viljelysmaata muutamaksi vuodeksi.

Kaskiviljely ei aiheuta laajamittaista eroosiota, jos väestömäärä on pieni, koska silloin kaskiviljelmätkin ovat pieniä.

Jos väestömäärä on suuri, kaskiviljely voi aiheuttaa voimakasta eroosiota, sillä tropiikissa latosoli-maannos muuttuu helposti eroosion takia kivikovaksi lateriitiksi, jota ei voi viljellä.

Liikalaidunnus lisää eroosion vaaraa, sillä karja syö kasvillisuuden pois ja maaperä paljastuu eroosiolle. Myös karjan sorkat rikkovat maaperää, joka lisää eroosioriskiä.

BRASILIASSA JA INDONESIASSA SADEMETSIÄ TUHOTAAN POLTTAMALLA - LAITUMIKSI JA PALMUÖLJYPLANTAASEIKSI.

1930-luvulla tuulieroosio tuhosi laajojen alueiden viljelysmaat USAn Keski-Lännessä. (Tästä ajasta kertoo John Steinbeckin romaani Vihan hedelmät (1939)).

 

Aavikoituminen (s. 76)

40. Aavikoista voisi olla jokin kysymys ( 6 p) 

Aavikoitumista tapahtuu luontaisesti ja ihmisen toiminnan takia (syinä muun muassa liikalaidunnus ja polttopuiden keruu vähäpuustoiselta puoliaavikolta).

Luontaisia aavikoita on kääntöpiirien pysyvien korkeapaineiden alueella (Sahara, Australian aavikot), sisämaa-alueilla (Gobin aavikko Kiinassa -Mongoliassa), kylmän merivirran törmätessä mantereeseen (Namib, Atacama Etelä-Amerikassa).

Luontaisesti aavikko voi levitä puoliaavikolle.

Ilmastonmuutos lisää aavikoitumisriskiä

41. Aavikoitumisriski on erittäin suuri muun muassa Sahelin alueella (Saharan eteläpuolella). ESIM. VOISI OLLA KYSYMYS, OSSA KARTASSA NÄKYISI SAHELIN ALUE. TÄRKEÄ

 

Maan suolaantuminen (s. 76)

42. Voisi olla kysymys: Miksi kasteluviljely valitettavasti voi suolaannuttaa maan? (2-4 p) TÄRKEÄÄ.  

Usein viljelysmaa suolaantuu kuivilla ja kuumilla alueilla sen takia, että viljelyksiä keinokastellaan. Tällöin osa kosteudesta imeytyy maahan. Haihdunnan ollessa erittäin suuri, kohottaa kapilaari-ilmiö maahan imeytynyttä vettä maanpinnalle takaisin kapilaari-ilmiön avulla. Veden mukana pintaan nousee kuitenkin suoloja. Lopulta nämä suolat suolaannuttavat maan.

 

Massaliikunnot (s. 77-78). 43. Voisi olla kysymys: A) Mistä massaliikunnot saavat voimansa / energiansa? V: painovoimasta, mutta käynnistävänä tekijänä voi olla esim. maanjäristys (2 p), B) Minkälaisia massaliikuntoja on (2-3 p)? C) Minkälaisia laviineja on olemassa (3 p)? D) Minkälainen ilmiö on vuotomaailmiö (1-2 p) TÄRKEÄ ? E) Mikä on lahari (2 p) TÄRKEÄ

Massaliikunnot ovat maa- ja kiviaineksen sekä lumen liikkumista rinnettä alas painovoiman ansiosta.

Massaliikunnot voivat olla nopeita, kuten on laita yleensä maanvyöryissä ja lumivyöryissä tai melko hitaasti, kuten tapahtuu vuotomaailmiössä (kuva s. 77).

Massaliikuntojen todennäköisyyttä lisäävät: A) jyrkkä rinne, B) maanjäristys, C) voimakas sade ja D) metsänhakkuut.

Myös esimerkiksi laharit (kappale 5 Laavaa ja rjähdyksiä) luetaan massaliikuntoihin.

Lumivyöryjä kutsutaan myös laviineiksi. LAVIINITYYPIT

Erityisesti lumivyöryriskiä lisää pakkaslumen muuttuminen raskaaksi nuoskalumeksi.

44. Voisi olla kysymys; Miten eroosioriskiä torjutaan (6 p) 

Eroosion ja aavikoitumisen torjuminen (s. 78-79)

1. Puiden ja muun kasvillisuuden istutus!!!
2. Kaistaviljely
3. Terassiviljely!!! TÄRKEÄ
4. Peltometsäviljely!

PUHDAS ILMA JA RAIKAS VESI (s. 80-88)

 

On täysin selvää, että riittävän puhdas ilma ja riittävän puhdas vesi ovat välttämättömiä luonnolle ja ihmisille.

Teollistumisen ja väestönkasvun myötä ilman- ja vedenlaatu ovat heikentyneet maapallolla laajoilla alueilla.

Ilman- ja vedenlaatua heikentävät mm. fossiilisten polttoaineiden käyttö (siis öljy, kivihiili jne.)  ja energiantuotannon, liikenteen sekä maatalouden päästöt ilmakehään ja vesistöihin.

Maailman terveysjärjestö eli WHO arvioi, että maailman kaupunkilaisista yli 50 % hengittää ilmaa, jonka saastemäärä voi olla terveydelle haitallista.

45. Voisi olla kysymys: Miten paljon likainen vesi vaikuttaa sairauksien esiintymiseeen maapallolla (2 p)

80 % maapallon sairauksista johtuu likaisesta vedestä ja/tai puutteellisesta sanitaatiosta (WC-järjestelyistä).

Suomessa ilman- ja juomavedenlaatu ovat parempia kuin esim. Keski-Euroopassa. Tutkimuksissa on jopa todettu, että Suomen Lapin ilma on Euroopan puhtainta (esim. kuva 12.1).

Huomatkaa kuitenkin – ilmansaasteet eivät tunne maiden rajoja! Esim. 1980-luvun happosateet ja 1986 Tsernobylin ydinvoimalan räjähdyksen aiheuttama radioaktiivisen cesiumin leviäminen (Hollolan Sairakkalanjärven haukien radiaktiivisuus on yhä koholla Tsernobylin takia).

 

Ilmansaasteet (s. 80-81)

46. Voisi olla kysymys: Mitä ilmansaasteita on ilmassa (6 p)?

Ilma ei ole koskaan täysin steriiliä – luonnossa ilmassa on aina partikkeleja ja aerosoleja.

Luonnon omia ilmansaasteita: tulivuorien päästöt, metsäpalojen päästöt, maaperän partikkelit ja siitepöly.

Ihmisen toiminnan takia ilmakehään päätyy rikin- ja typen oksideja, pienhiukkasia, häkää, otsonia alailmakehään (mm. liikenne!!), raskasmetalleja (elohopea, lyijy) ja PAH-yhdisteitä.

Suomessa ilmanlaatua heikentää talvella inversio-ilmiö ja kesällä usein Venäjän metsäpalot.

47. Voisi olla kysymys: Miten inversio syntyy? Piirrä havainnollinen kuva inversion synnystä. Mielestäni inversio on tärkeä asia osata (4 p) TÄRKEÄ

Määritellään, millainen tilanne inversio on.



Savusumu eli smog (s. 81-82)

48. Voisi olla kysymys: A) Mitä on smog? B) Miten syntyy valokemiallinen smog ja missä se on yleinen (vastaus: Los Angeles). C) Miten syntyy teollinen savusumu ja miksi teollinen savusumu on nykyään harvinainen Euroopassa? Missäpäin maapalloa teollinen savusumu on nykyään yleinen? (6 p). 

SMOG eli suomeksi savusumu on lyhenne savua ja sumua tarkoittavista sanoista SMOKE (Savu) ja FOG (Sumu).

Smog syntyy useiden suurkaupunkien ylle inversiotilanteessa. Usein smogin syntyminen näkyy jo kauempaa kauniilla ilmalla siten, että kaupungin yllä leijailee selvästi keltaisen ruskea saastepilvi.

Vielä 1950- ja 60-luvuilla Lontoo oli tunnettu Smog-savusumusta, mutta viimeisten vuosikymmenien aikana Lontoon ilmanlaadusta ei olla tiedotettu erityisemmin runsaasti negatiiviseen sävyyn. Smog on siis saatu kuriin kehittyneen teollisuusmaan pääkaupungissa. Sen sijaan nykyään smogin takia otsikoissa ovat Peking, Shanghai, Los Angeles, Teheran, Mexico ja Ateena. HUOMAA 4 EDELLÄ MAINITTUA KAUPUNKI SIJAITSEE MAISSA, JOTKA OVAT TEOLLISTUNEET VASTIKÄÄ.

Los Angelesille on tyypillistä VALOKEMIALLINEN SMOG (SAVUSUMU). VALOKEMIALLINEN SMOG SYNTYY AUTOJEN PAKOKAASUJEN REAGOIDESSA AURINGONVALON VAIKUTUKSESTA KESKENÄÄN.  

TEOLLINEN SAVUSUMU ON MAAILMANLAAJUISESTI VALOKEMIALLISTA SMOGIA YLEISEMPI SMOG-TYYPPI. 

TEOLLINEN SAVUSUMU SYNTYY POLTETTAESSA RUNSAASTI KIVIHIILTÄ. KIVIHIILEN POLTON YHTEYDESSÄ VAPAUTUU RIKKIYHDISTEITÄ, JOTKA REAGOIVAT KYLMÄN SUMUN KANSSA. 

TEOLLISTA SAVUSUMUA SYNTYY NYKYÄÄN HARVOIN EUROOPASSA, SILLÄ ILMANSUOJELU ON EUROOPASSA TEHOKASTA. SEN TAKIA LONTOOSSAKAAN EI OLE ENÄÄ SMOG-SUMUJA. AASIASSA JA ETENKIN KIINASSA SAVUSUMU ON KUITENKIN TODELLINEN ONGELMA. (ILMANSUOJELUN ANSIOSTA HAPPOSATEET EIVÄT NYKYÄÄN ENÄÄ TAPA METSIÄ EUROOPASSA (KUVA 12.3).

KAUAS KULKEUTUVIA YMPÄRISTÖMYRKKYJÄ (S. 82)

50. Ympäristömyrkyt ovat tärkeä asia. Voisin kysyä esimerkiksi: MILLAISIA YMPÄRISTÖMYRKYT OVAT? ANNA ESIMERKKEJÄ PAHOISTA YMPÄRISTÖMYRKYISTÄ. MITÄ TARKOITTAA YMPÄRISTÖMYRKKYJEN RIKASTUMINEN? MISSÄPÅIN MAAPALLOA DDT:tä käytetään yhä ja miksi? (6 p)



YMPÄRISTÖMYRKYN MÄÄRITELMÄ: 1) YMPÄRISTÖMYRKYT OVAT HAITALLISIA ELIÖILLE JO PIENINÄ PITOISUUKSINA. 2) NE EIVÄT HAJOA LUONNOSSA TAI HAJOAVAT HYVIN HITAASTI. 3) KOSKA YMPÄRISTÖMYRKYT HAJOAVAT LUONNOSSA HUONOSTI, KULKEUTUVAT YMPÄRISTÖMYRKYT TUULTEN JA MERIVIRTOJEN MUKANA PITKIÄ MATKOJA.  

ESIMERKKEJÄ YMPÄRISTÖMYRKYISTÄ: A) PITKÄIKÄISET ORGAANISET YHDISTEET PCB, DDT JA DIOKSIINIT. B) RASKASMETALLIT ELOHOPEA, KADMIUM JA LYIJY.

USEAT YMPÄRISTÖMYRKYT RIKASTUVAT LUONNOSSA. MITÄ TÄMÄ TERKOITTAA?
EI YMPÄRISTÖMYRKYN MÄÄRÄ LUONNOSSA LISÄÄNNY, VAAN: JOS JÄRVEEN HEITTÄÄ ESIM. 100 g DDT:tä, ON TÄMÄ 100 g LÄHES KOKONAAN PIAN HUIPPUPEDOISSA: ISOTVÄT HUIPPUPETOJEN PETOKALAT (ESIM. ISOT HAUET), ISOT PETOLINNUT (KALASÄÄSKI) JA ... IHMINEN.

YMPÄRISTÖMYRKYT HEIKENTÄVÄT HUIPPUPETOJEN HERMOSTON TOIMINTAA JA IMMUUNIJÄRJESTELMIÄ SEKÄ AIHEUTTAVAT HUIPPUPEDOILLE LISÄÄNTYMISVAIKEUKSIA.

DDT, PCB JA ELOHOPEA LÄHES TAPPOIVAT SUOMEN MERIKOTKAT, MUUTTOHAUKAT JA HYLKEET SUKUPUUTTOON! NYT TILANNE ON PARANTUNUT.

NYKYÄÄN DDT EI ENÄÄ KÄYTETÄ JUURI LAINKAAN EUROOPASSA, MUTTA ESIM. AFRIKASSA SE ON YHÄ MONISSA MAISSA YLEINEN MALARIAN LEVITTÄJIEN ELI MALARIAHYTTYSTEN TORJUNTAKEINO.

HYÖNTEISMYRKKY DDT:n KEHITTÄJÄ SAI NOBELIN LÄÄKETIETEEN PALKINNON 1948 (KUVA 12.5). MIKSI? A) DDT TAPPOI SELKÄRANGATTOMAT HETI, MUTTA B) SELKÄRANKAISILLE (ESIM IHMISET) SE VAIKUTTI TÄYSIN MYRKYTTÖMÄLTÄ.  C) DDT:n KEHITTÄJÄT JOPA SEKOITTIVAT DDT:tä PUURON SEKAAN JA SÖIVÄT PUURON. NÄENNÄISESTI TUTKIJAT OLIVAT DDT-ATERIAN JÄLKEEN TÄYSIN TERVEITÄ. D) SE, MITEN TERVEITÄ TUTKIJOIDEN TULEVAT LAPSET OLIVAT ON TIETENKIN OMA KYSYMYKSENSÄ, KUTEN MYÖS SE, MILLAISIA OIREITA TUTKIJOILLA OLI ESIM. 5-10 VUODEN KULUTTUA.



PUHDAS VESI (S.83)

51. VESIASIOISTA VOISIN KYSYÄ POHJAVEDESTÄ JA PIILOVEDESTÄ (2 p)

PUHDAS VESI (ERITYISESTI PUHDAS POHJAVESI!) ON HITAASTI UUSIUTUVA NIUKKA LUONNONVARA.

SUOMESSA POHJAVESIVARAT OVAT HYVÄT, MUTTA MONESSA MAASSA VESITILANNE ON PALJON HUONOMPI.

TEOLLISUUSMAISSA KANNETAAN LÄHINNÄ HUOLTA JUOMAVEDEN LAADUSTA - TÄMÄ HUOLI ON SAANUT AIKAAN SEN TEOLLISUUSMAISSA JUODAAN PALJON PULLOTETTUA VETTÄ.

KÄYTÄNNÖSSÄ SUOMESSA EI OLE TARVETTA PULLOTETUN VEDEN JUONTIIN - JUOMAVEDEN LAATU ON KOKO SUOMESSA HYVÄ.

KEHITTYVISSÄ MAISSA (OPPIKIRJASSA NS. KEHITYSMAITA KUTSUTAAN USEIN KEHITTYVIKSI MAIKSI) VAIN PUOLET MAASEUDUN ASUKKAISTA SAA PUHDASTA VETTÄ.

MAAILMASSA VUODESSA KUOLEE YLI 3 MILJOONAA IHMISTÄ TAUTEIHIN , JOIDEN SYYNÄ ON LIKAINEN JUOMAVESI JA/TAI JÄTEVESIEN KÄSITTELYN PUUTE.


VESIVAROJEN JAKAUTUMINEN (S. 83)

A) MAAILMAN VESIVAROISTA VAIN 3 % ON MAKEAA VETTÄ

B) MAKEASTA VEDESTÄ 75 % ON VARASTOITUNUT JÄÄTIKKÖIHIN.

C) POHJAVEDEN OSUUS MAAPALLON VESIVAROISTA ON VAIN 1 %.

D) NOIN PUOLET MAAPALLON MAKEASTA VEDESTÄ ON VENÄJÄLLÄ, KANADASSA, BRASILIASSA JA KOLUMBIASSA. 

E) AFRIKASSA, AASIASSA JA LÄHI-IDÄSSÄ KÄRSITÄÄN MAKEAN VEDEN PUUTEESTA.


VEDEN KÄYTTÖ (S. 85)

A) 1900-LUVULLA VEDENKÄYTTÖMÄÄRÄ KUUSINKERTAISTUI

B) VETTÄ KULUTETAAN ETENKIN SEURAAVILLA ALUEILLA ENEMMÄN KUIN VESIVARAT UUSIUTUVAT: 1) LÄNSI-AASIA, 2) POHJOIS-AFRIKKA, 3) KIINA, 4) INTIA, 5) VENÄJÄ JA 6) USA. HUOMATKAA: LÄNSI-EUROOPPA, POHJOIS-EUROOPPA JA SUOMI EIVÄT OLE LUETTELOSSA!

C) MAAILMANLAAJUISESTI MAKEAN VEDEN KOKONAISKÄYTÖSTÄ MAATALOUDEN OSUUS ON NOIN 70 % (KASTELUVILJELMÄT KESKI-AASIASSA, AFRIKASSA JA AASIAN MONSUUNIMAISSA). VÄLILLISESTI RUUANRUOTANNOSSA KULUU VETTÄ MUUTAMA TUHAT LITRAA / HENKILÖ. LIHANTUOTANTO KULUTTAA VETTÄ 5-10 KERTAA ENEMMÄN KUIN KASVISRUUAN TUOTANTO.

D) TEOLLISUUDEN OSUUS VEDENKÄYTÖSTÄ ON NOIN 20 %. TEOLLISUUDEN KÄYTTÄMÄN VEDEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY, KOSKA MAAILMA TEOLLISTUU. POSITIIVINEN ASIA: VEDEN KIERRÄTYS LISÄÄNTYY.

E) KOTITALOUDET KÄYTTÄVÄT MAAILMAN MAKEASTA VEDESTÄ 10 %.


PIILOVESI JA VESIJALANJÄLKI (S. 85)

PIILOVESI = NÄKYMÄTÖNTÄ VEDENKULUTUSTA. SUURI OSA PIILOVEDESTÄ KULUU MAATALOUDESSA KARJANKASVATUKSESSA JA REHUNTUOTANNOSSA. PIILOVETTÄ SIIRTYY ERITYISESTI NAUDANLIHAN, SOIJAN JA VEHNÄN MUKANA MAASTA TOISEEN. 

USA, AUSTRALIA JA KANADA OVAT MAAILMAN SUURIMPIA PIILOVEDEN VIEJIÄ.

JAPANI, SAKSA, MEKSIKO JA ISO-BRITANNIA OVAT MAAILMAN SUURIMPIA PIILOVEDEN TUOJIA.


VESIJALANJÄLKI = TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN KOKO ELINKAAREN AIKAINEN VEDENKULUTUS JA VAIKUTUS VEDEN LAATUUN SEKÄ VESISTÖJEN TILAAN.

TEOLLISTUNEEN MAAN VESIJALANJÄLKI VOI OLLA PIENI SUOTUISAN ILMASTON TAKIA.

KEHITTYVÄN MAAN VESIJALANJÄLKI VOI OLLA SUURI ILMASTON JA ELKEELLISTEN VILJELYMENETELMIEN VUOKSI.

52. VEDESTÄ VOISIN KYSYÄ MYÖS SITÄ, MITEN VETTÄ VOIDAAN SÄÄSTÄÄ (ALLA) (6 p)

VEDEN RIITTÄVYYDEN TURVAAMINEN (S. 88)

1) KESTÄVÄÄ VEDENKÄYTTÖÄ ON LISÄTTÄVÄ, KOSKA VESIKRIISI UHKAA YHÄ USEAMPIA MAITA.

2) PUHTAAN VEDEN JA JÄTEVEDEN HINNOITTELU SAA IHMISET SÄÄSTÄMÄÄN VETTÄ.

3) LÄMPIMÄN VEDEN KÄYTTÖÄ KANNATTAA VÄHENTÄÄ ESIM. SUOMESSA, SILLÄ VEDEN LÄMMITYS KULUTTAA ENERGIAA.

4) HUONEISTOKOHTAISET VESIMITTARIT LISÄÄVÄT VEDEN SÄÄSTÖÄ.

5) JÄTEVESIEN KIERRÄTYS JA PUHDISTUS SÄÄSTÄVÄT LUONTOA.

6) POHJAVESIEN SUOJELU ON SUOMESSAKIN ENSIARVOISEN TÄRKEÄÄ.

7) VEDENKÄYTÖN TEHOSTAMINEN MAATALOUDESSA JA TEOLLISUUDESSA VARMISTAVAT VESIVAROJEN RIITTÄVYYDEN.


Palaan nyt tekemään kysymyksiä

53. Määrittele A) Aineelliset luononnvarat, B) Aineettomat luonnonvarat, C) Uusiutuvat luonnonvarat, D) Uusiutumattomat luonnonvarat (anna kustakin esimerkki, A-D 1,5 p, s.89) TÄRKEÄ

54. Uusiutumattomat luonnonvarat jaetaan kierrätettäviin ja kertakäyttöisiin.  Anna kummastakin esimerkki (s. 89, 3 p) TÄRKEÄ

55. Mitä on akvakulttuuri? Anna esimerkkejä akvakulttuurista (s. 89-90, 3 p). TÄRKEÄ

56. Esseekysymyksenä voisi olla: Anna esimerkkejä uusiutumattomista energianlähteistä ja uusiutuvista energianlähteistä (6 p, s. 90). 

57. Maaperästä kaivamalla saatavia tuotteita ovat kaivannaiset. Kerro, mihin ryhmiin kaivannaiset voidaan jakaa ja anna esimerkkejä ko. ryhmistä. Lyhyesti: A) Malmit, B) Teollisuusmineraalit, C) Energiamineraalit, lisäksi maasta saadaan D) jalokiviä (s. 91-92). (6 p)

58 Selitä käsitteet A) Kiertotalous (s. 93, 1,5 p), B) Cleantech-yritys (s. 94, 1,5 p), C) Biotalous (s. 94, 1,5 p.), D) Miksi Viking Grace-matkustaja-alusta voidaan pitää ympäristöystävällisenä aluksena? (s. 94, 1,5 p)?

59. Selitä käsitteet A) Monokulttuuri - miksi se on huono asia (s. 97, 2 p), B) Mitä ovat rahakasvit? Anna ainakin pari esimerkkiä (s. 97, 2 p),
C) Mitä tarkoittaa käsite land grabbing (s. 97, 2 p)?

60. A) Mitä ovat neonikotinoidit ja miksi EU kielsi niiden käytön 2013 (s. 98-99, 2p), B) Selitä käsitteet laadullinen nälkä ja määrällinen nälkä (s. 99, 2 p). 


61. URBANISAATIOSTA VOISIN KYSYÄ: A) MITÄ TARKOITTAA URBANISAATIO? B. KAUPUNKILAISIIN LUETAAN MYÖS TAAJAMIEN ASUKKAAT - MÄÄRITTELE, MIKÄ ON TAAJAMA? C. MINKÄLAINEN ON METROPOLI? D. MINKÄLAINEN ON MEGAKAUPUNKI ELI MEGACITY? E. MIKÄ ON KONURBAATIO? F. MIKÄ ON MEGALOPOLI JA ANNA ESIMERKKI MEGALOPOLISTA? G. MIKÄ ON FAVELA? (6 p, kysymyksiä on kylläkin yli 6 pisteen edestä).



1. SANA URBANISAATIO TARKOITTAA KAUPUNGISTUMISTA. MAAILMA ON KAUPUNGISTUNUT VIIME AIKOINA TODELLA VOIMAKKAASTI.

2. TÄLLÄ HETKELLÄ KAUPUNGEISSA ASUU YLI PUOLET MAAPALLON ASUKKAISTA - KAUPUNKILAISTEN OSUUDEN USKOTAAN KOHOAVAN VUOTEEN 2050 MENNESSÄ 70 %:IIN.

3. KAUPUNGISTUMINEN ON OLLUT MAHDOLLISTA ELINKEINORAKENTEEN MUUTTUMISEN TAKIA: PERUSTUOTANNOSTA (ESIM. MAATALOUS) JA TEOLLISUUDESTA IHMISET OVAT SIIRTYNEET PALVELUALAN AMMATTEIHIN. JUURI PALVELUAALN IHMISET VOIVAT ASUA KAUPUNGEISSA.

4. USEISSA LÄNSIMAISSA KAUPUNGISTUMINEN EI ENÄÄOLE VOIMAKASTA, SILLÄ KAUPUNGEISSA ASUU USEIN YLI 90 % VÄESTÖSTÄ (KAUPUNKEIHIN LUETAAN ESIM. SUOMESSA KAUPUNGIT JA YLI 200 ASUKKAAN TAAJAMAT, JOISSA ASUNTOJEN VÄLINEN ETÄISYYS EI YLITÄ 200 METRIÄ).

5. NYKYÄÄN KAUPUNGISTUMINEN KOSKEE LÄHINNÄ KEHITTYVIÄ MAITA (AIEMMIN KEHITTYVIÄ MAITA KUTSUTTIIN KEHITYSMAIKSI).

6. MEGAKAUPUNKI ELI MEGACITY = YLI 10 MILJOONAN ASUKKAAN KAUPUNKI TAI AINAKIN JOISSAKIN TAPAUKSISSA "KAUPUNKIALUE".

7. ETENKIN NUORET MUUTTAVAT MAASEUDULTA KAUPUNKEIHIN.

8. METROPOLI = YLI 1 MILJOONAN ASUKKAAN KAUPUNKI TAI KAUPUNKIALUE. sUOMEN PÄKAUPUNKISEUTUA VOI KUTSUA METROPOLIKSI.

9. KONURBAATIO = 2-3 LÄHEKKÄISTÄ METROPOLIA VOI KASVAA KIINNI TOISIINSA - SILLOIN VOIDAAN PUHUA KONURBAATIOSTA.

10. MEGALOPOLI = SUURKAUPUNKIEN LAAJOJA KONURBAATIOITA KUTSUTAAN NIMELLÄ MEGALOPOLI. MAAILMAN TUNNETUIN MEGALOPOLI ON BOSWASH. BOSWASH = BOSTONIN, NEW YORKIN JA WASHINGTONIN YHTEENLIITTYMÄ.

11. SUURKAUPUNGIT JAKAUTUVAT USEIN HYVÄ- JA HUONO-OSAISTEN ASUINALUEISIIN. TÄSTÄ KAUPUNKIALUEEN JAKAUTUMISESTA KÄYTETÄÄN NIMEÄ SEGREGAATIO.

12. ETENKIN KEHITTYVISSÄ MAISSA SEGREGAATIO ON AIHEUTTANUT SLUMMIEN SYNNYN. MAAILMASSA ARVIOLTA 1 MILJARDI ASUU SLUMMEISSA. SAHARAN ETELÄPUOLISESSA AFRIKASSA SLUMMEISSA ASUU 2/3 KAUPUNIEN ASUKKAISTA. 

13. ETELÄ-AMERIKASSA SLUMMEJA KUTSUTAAN FAVELOIKSI.

KYSYMYS 62. MITEN KAUPUNKIEN ILMASTO POIKKEAA MAASEUDUN ILMASTOSTA? (4-6 p)

14. KAUPUNKIEN ILMASTO POIKKEAA YMPÄRÖIVÄN MAASEUDUN ILMASTOSTA (ESIM. LÄMPÖTILAT OVAT MM. ASFALTTIALUEIDEN TAKIA KORKEAMPIA JA SADANTA ON SUUREMPI). VOIDAAN PUHUA KAUPUNKI-ILMASTOSTA.

15. ILMANSAASTEITA KAUPUNGEISSA ON MM. LIIKENTEEN TAKIA ENEMMÄN KUIN MAASEUDULLA.

16. KORKEIDEN RAKENNUSTEN VÄLIIN KAUPUNGEISSA MUODOSTUU USEIN NS. TUULITUNNELEITA.

17. KAUPUNGISTUMISELLA ON MYÖS ETUJA. ESIMERKIKSI KAUPUNGEISSA ON RUNSAASTI PALVELUJA JA KAUPUNGEISSA KULKUYHTEYDET OVAT USEIN HYVIÄ.