Arvot liitetään tässä luvussa Kotkan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan ja toimintakäytäntöihin. Samalla nostetaan näkyviin kaupunkistrategian arvot ja korostetaan yhteneväisyyksiä Kotkan varhaiskasvatuksen painotuksiin. Kaupunkistrategian arvot Reiluus, Rakkaus, Rohkeus liittyvät kaikkiin varhaiskasvatuksen arvoihin. Arvokirjauksiin on hyödynnetty yksiköiden toimintasuunnitelman kirjauksia kaupunkistrategian arvoista sekä työskentelyä Lapsiystävällinen kunta -mallin eteen vuosina 2020-2022.

1. Lapsi on ainutlaatuinen ja lapsuus on itseisarvo

Vuorovaikutuksellinen pienryhmäpedagogiikka luo mahdollisuuksia tämän arvon toteutumiselle jokaisen yksikön varhaiskasvatuksen arjessa. 
Pedagogiikan tavoitteena on

• mahdollisimman pitkäkestoiset vuorovaikutussuhteet,
• vuorovaikutuksen ja toiminnan toteutumisen pienemmissä ryhmissä kaikissa yksiköissä,
• pedagogisen asiantuntijuuden kattavaan hyödyntämiseen vuorovaikutuksen hyväksi sekä
• lasten osallisuusmahdollisuuksien monipuolistumiseen ja määrän lisääntymiseen esimerkiksi varhaiskasvatuksen sisältöjen, menetelmien ja oppimisympäristön osalta.

Tavoitteiden toteutuminen turvaa rauhallisen ja kiireettömän sekä lapsen yksilöllistä oppimista tukevan oppimisympäristön. Lapsi on oman elämänsä asiantuntija, häneltä tulee kysyä suoraan asioita sekä antaa arvoa lapsen omalle tärkeys- ja oppimisympäristöjärjestykselle. Leikille on tilaa, aikaa ja tarjolla aikuisen läsnäoloa sekä ohjausta.

Kaupunkistrategian arvo RAKKAUS

Lapsi on ainutlaatuinen ja lapsuus on itseisarvo -arvolause liittyy kaupunkistrategian arvoon. Kotkan varhaiskasvatuksessa rakkaus ilmenee: - aikuisen ja lapsen sensitiivisinä kohtaamisina - sylin ja lämmön sekä läheisyyden mahdollistamisena - turvallisuuden tuomisena, esimerkiksi yhteisten sääntöjen luominen - leikin arvostamisena, koska se on iso osa lapsuutta ja lapsille tärkeää - lapsen kokemuksena nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta

Inklusiivinen toimintakulttuuri (määrittely luvussa tukee jokaisen lapsen, huoltajien ja henkilöstön osallistumista sekä vaikuttamista yhteiseen toimintaan. Lapsi osallistuu riippumatta fyysisistä, sosiaalisista ja psyykkisistä taidoistaan. Henkilökunta tukee tarpeen mukaan esimerkiksi lapsen toimintakykyä, ilmaisua ja vuorovaikutuksen aloittamista sekä siinä pysymistä. Vuorovaikutuksellinen pienryhmäpedagogiikka osaltaan vahvistaa tätä toimintakulttuuria, koska aikuinen tai aikuiset ovat erityisesti lapsia varten. Pienemmässä ryhmässä myös vuorovaikutuksen määrä pysyy kohtuullisena.

Vuorovaikutuksellinen pienryhmäpedagogiikka toteutuu varmimmin, kun suunnittelu-toteutus-dokumentointi-arviointi -prosessi mahdollistuu yksiköissä. Tässä onnistuminen edellyttää olemassa olevien palaverikäytäntöjen todentumista arjessa ja oppiva yhteisö -työtavan omaksumista. Oppivassa yhteisössä jokainen voi olla toistensa opettaja, oppiminen vaatii kaikkien panostusta ja rohkeutta kokeilla. Onnistuminen tuottaa positiivisia oppimiskokemuksia sekä haastavienkin kokemusten yhdessä työstämistä ja niistä oppimista. 
Suunnittelu-toteutus-dokumentointi- arviointi -prosessiin on Kotkan varhaiskasvatuksen kehittämistyössä luotu välineitä ja toimintamalleja. Nämä välineet ja toimintamallit on koottu yhteen luvussa 4.7.1.
 
2. Ihmisenä kasvaminen

Varhaiskasvatus toteutuu vuorovaikutuksessa, jolloin yhdessä toimimisen taidot ovat tärkeitä. Lapsuus on ajanjakso, jolloin nämä taidot kehittyvät, tarvitsevat harjoittelua sekä paljon aikuisen ohjausta. Pienemmässä ryhmässä harjoittelu on rajatumpaa ja aikuinen lähellä kannattelemassa kunnioittavaa vuorovaikutusta. Huoltajat ovat kyselyissä osoittaneet arvostavansa yhdessä toimimisen taitoja sekä toiset huomioivia käytöstapoja. Lapsella vahvistuu sivistykseen kuuluva tahto ja tapa toimia oikein sekä ihmisyyden pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan.

Varhaiskasvatuksessa henkilöstö kohtaa lapsen arvostavasti, huomioi usein onnistumisia sekä nimeää lapsen vahvuuksia. Tätä tietoa välitetään myös huoltajille. Positiivisen pedagogiikan pohjalta lapsi oppii arvostamaan itseään ja sitä kautta myös toisia lapsia sekä ympäristöä. Hän ymmärtää olevansa arvokas, hänen toiminnallaan on merkitystä ja oppiminen tuntuu tärkeältä.

3. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus

Kotkassa on satamakaupunkikulttuurin myötä ollut perinteisesti ilmassa kielten ja kulttuurien moninaisuutta. Satama on jo lähtenyt keskustasta ja satamakulttuuri muuttunut, mutta kielten, kulttuurien ja katsomusten moninaisuus on säilynyt. Tähän on vaikuttanut merkittävästi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoiminta, jolla on meillä myös jo pitkät perinteet.

Moninaisuuden lisääntyminen yhteiskunnassamme on ohjannut yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen tietoisempaan tarkasteluun ja tavoitteluun. Samalla ymmärryksemme esimerkiksi perheiden, perinteiden ja kasvatusnäkemysten monimuotoisuudesta on laajentunut. Moinaisuuden ymmärtämisen tukemista on avattu lisää luvussa 3.4.1.1. On tärkeää käydä keskustelua yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä asenteista ja kulttuurisista stereotypioista, jotta osaamme tunnistaa niitä ja puuttua tarvittaessa eriarvostavaan kohteluun. Varhaiskasvatuksen avoimella, ammatillisella, arvostavalla sekä kunnioittavalla suhtautumisella
- luodaan edellytykset hyvälle kasvatusyhteistyölle perheiden kanssa.
- tuetaan lapsen perhesiteitä ja -identiteettiä.
- annetaan lapselle mahdollisuus kokea oma perhe arvokkaana.

Inklusiivisen toimintakulttuurin myötä päästään kohtaavaan ja avoimeen vuorovaikutukseen sekä kohti kunnioittavaa ja kannustavaa ilmapiiriä. Lisäksi rinnalla tarvitaan henkilökunnan positiivista ja arvostavaa vuorovaikutusta sekä perheiden palveluhenkistä kohtaamista. Kunnioittavan ja osallistavan toimintakulttuurin kautta vahvistetaan lapsen ryhmään kuulumista ja toimintakykyä. Ryhmään kuulumista ja toimintakykyä tukee myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Siihen kirjataan yhdenvertaisuutta edistävä lapsen tuki ja monikielisyyttä tukevat tavoitteet. Lapsella voi olla myös lääkehoitosuunnitelma tukemassa varhaiskasvatukseen osallistumista ja osallisuutta siinä. Kaupunkistrategian arvoista reiluus sisältää edellä kuvailtua toimintaa.

Kotkan kaupunkistrategian arvo REILUUS

Varhaiskasvatuksen arjessa reiluus tarkoittaa: - kokemusta siitä, että kaikkien tarpeisiin vastataan - ymmärrystä siitä, että toinen tarvitsee enemmän saadakseen yhtä paljon, tasavertaisten mahdollisuuksien turvaaminen - aikuisen esimerkkiä avun tarjoamisesta ja antamisesta muun kuin oman tiiminsä tehtävissä - jokaisen oikeutta mielipiteeseensä ja kannustusta sen ilmaisemiseen - aikuisen esimerkkiä toisten arvostamisesta; olemme erilaisia, mutta saman arvoisia - yhdessä toimimisen taitojen harjoittelua, "kiva kaveri" -roolin harjoittelua ja kiusaamiseen puuttumista sekä sovittelua

Joissakin yksiköissämme monet kielet ja kulttuurit ovat olleet osa varhaiskasvatuksemme arkea jo useita vuosikymmeniä. Nykyään ne ovat arkeamme lähes kaikissa yksiköissä. Osalla henkilöstöä on pitkäaikaista kokemusta vuorovaikutuksesta eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden kanssa ja tätä osaamista on jaettu henkilöstön keskuudessa. Kieli- ja kulttuuritietoisuutta lisätään edelleen esimerkiksi koulutuksilla. Kotkassa varhaiskasvatuksen S2-opettaja koordinoi sekä kehittää kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden huomioimista osana varhaiskasvatusta.  

Varhaiskasvatus tukee vahvasti lapsen ja perheen kotoutumista. Yhteistyössä huoltajien kanssa tuetaan lapsen monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin kehittymistä heti varhaiskasvatuksen aloituksesta lähtien (aloituskeskustelu). Lapsen kulttuuritausta sekä kaksi- tai monikielisyys huomioidaan osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa (lapsen monikielisyyden suunnitelma), jolloin ne vaikuttavat lapsen ryhmän ja yksikön toimintaan. Tavoitteena on, että kielellinen- ja kulttuurinen moninaisuus näkyy ja kuuluu oppimisympäristössä. Käytännössä tätä voivat olla esimerkiksi kulttuuristen tapojen huomioiminen itsensä huolehtimisen ja arjen taitojen kohdalla tai moninaisuus leikkivälineissä sekä musiikissa. Kielten ja kulttuurien näkyväksi tekemisessä kutsutaan huoltajia yhteistyöhön. Näin huoltajien osallisuus mahdollistuu ja samalla välittyy kiinnostus sekä arvostus. Esimerkiksi moninaisuuden näkyminen teksteinä ja kuvina tai perheen katsomukseen tutustuminen. Lapsi ei erottele ihmisiä ominaisuuksien perusteella, vaan esittää "Miksi"-kysymyksiä. Niihin aikuiset ja lapset voivat tarttua yhdessä ja lähteä etsimään vastauksia. Puheillaan ja teoillaan aikuinen toimii itse esimerkkinä moninaisuuden arvostamisesta. Hän rohkaisee lapsia heitä askarruttavien asioiden ihmettelyyn ja pohdintaan antaen heille näin valmiuksia ymmärtää ympäristönsä monimuotoisuutta sekä oikeutusta erilaisille näkemyksille. Ammatillinen vuorovaikutus kohtaa kunkin perheen ja lapsen ainutlaatuisena, ei vain kulttuurinsa edustajana.

Avoin varhaiskasvatus on yksi polku varhaiskasvatukseen ja yksi väylä kulttuurisesti moninaisen perheen kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotkassa yksityisten palveluntuottajien kautta perheillä on mahdollisuus ruotsin- ja englanninkieliseen varhaiskasvatukseen.

4. Kestävä ja terveellinen elämäntapa on välttämätöntä

Yllä kuvattu, varhaiskasvatuksen arvoja toteuttava toiminta, lukeutuu sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen alueille. Seuraavaksi avataan lisää kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta ja kuvataan ekologisen ulottuvuuden toteutumista varhaiskasvatuksessa. 

Sosiaalinen ulottuvuus kehittää mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan, osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Näillä mahdollisuuksilla vahvistetaan elämänhallintaa, omakohtaista vastuunottamista, kestäviä elämäntapoja, oman toiminnan merkityksen sekä vaikutusten ymmärtämistä. Tämä ohjaa fyysisen hyvinvoinnin (fyysisesti kestävä elämäntapa) osaksi sosiaalista ulottuvuutta. Varhaiskasvatuksessa liikkuminen on merkittävä osa lapsen ja perheiden arkipäivää. Varhaiskasvatuksessa tavoitellaan vuorovaikutuksen ja yhdessä olemisen toimintakulttuuria, jossa liikkuminen sallitaan, sitä vahvistetaan ja lisätään. Liikkuminen ja toiminnallisuus toteutuvat sekä sisällä että ulkona eri vuodenaikoina. Liikunnan kautta tai avulla tuetaan Kotkan varhaiskasvatuksessa esimerkiksi kielen kehitystä ja S2-oppimista. Kaupunkistrategian arvo rohkeus liittyy läheisesti edellä kuvattuun.

Varhaiskasvatuksen arjessa ROHKEUS tarkoittaa:

- kannustamista itse yrittämään ja käyttämään taitojaan - sinnikkyyden vahvistamista esimerkiksi liikkumisen ja liikunnan kohdalla - rohkaisua olemaan oma itsensä  - tunteiden ja ajatusten tunnistamisen ja ilmaisemisen opettelemista - uusien asioiden kokeilemista  - aikuisen esimerkkiä uusien työmenetelmien/välineiden käyttöönottamisessa - rohkeutta selvittää epäkohdat ja pulmatilanteet silloin, kun ne ovat ajankohtaisia

Ekologisesti kestävässä kehityksessä varhaiskasvatus sitoutuu työpaikkana noudattamaan Kotkan kaupungin ekotukitoimintamallia. Se on ympäristövastuullisuutta ja työarjen ekotehokkuutta edistävä toimintamalli. Toimintamalliin on luotu vastuuhenkilöjärjestelmä ja malliin voi perehtyä kaupungin sisäisillä verkkosivuilla. Toimintamallin noudattaminen luo myös varhaiskasvatukseen toimintakulttuurin, jossa lapsi näkee esimerkin ekotehokkaasta toiminnasta. Varhaiskasvatuksessa lasten kanssa tutustutaan kestävän kehityksen toimintatapoihin esimerkiksi leikin ja keskustelun kautta. Lisäksi lapsilla on mahdollisuus toteuttaa itse kestävän kehityksen toimintatapoja, saada kokemuksia yhteisestä tekemisestä ja vaikuttaa ekotehokkuuden edistämiseen yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Kestävään elämäntapaan kasvamiseen ohjaavaa toimintakulttuuria ja menetelmiä avataan myös Tutkin ja toimin ympäristössäni oppimiskokonaisuudessa ympäristökasvatukseen liittyen.  Varhaiskasvatuksen näkökulma taloudellisesti kestävään kehitykseen pohjautuu ekologisuuteen. Ekologisesti kestävä kehitys luo mahdollisuudet taloudellisesti kestävään kehitykseen.