9.C  Tekstikatkelma: J. K. Paasikiven näkemyksiä Suomen tulevasta ulkopolitiikasta sisällissodan loppuhetkillä

Mutta Venäjän hyökkäyksiä me emme kykene yksin torjumaan. Voidaksemme säilyttää itsenäisyytemme täytyy meidän saada tukea ulkopuolelta. Innokkainkin entente-ystävä ymmärtänee, että Ranskasta ja Englannista ei meillä ole toivottavissa riittävää sotilaallista tukea Venäjää vastaan. Skandinavian vallat eivät siihen myöskään kykenisi, jos haluaisivatkin. – – Tapausten kulku on osoittanut, mihin valtakuntaan meidän on ulkopolitiikassamme nojauduttava: Meidän turvamme Venäjää vastaan on monarkkisessa Saksassa. – – Vapautemme puolustaminen Venäjää vastaan hyvällä sotalaitoksella sekä ulkopolitiikkamme nojautuminen Saksaan, se on nähdäkseni oleva tulevaisuutemme politiikassa määräävänä. Muut kysymykset ovat sen rinnalla toisarvoisia. Että monarkkinen hallitusmuoto parhaiten vastaisi ulkopolitiikkamme vaatimuksia ja antaisi uudelle valtiollemme ulospäin suurta lujuutta, on mielestäni varma, ja sen vuoksi toivoisin kansamme hyväksyvän sen periaatteen valtiolaitoksemme perustaksi.

– – Monilla tahoilla pelätään sellaista riippuvuutta ulkomaisesta suurvallasta, joka on seurauksena meidän kallistumisestamme Saksaan. Epäilemättä se tuo mukanaan seurauksia, jotka eivät ole vailla ehkäpä suuriakin hankaluuksia. Mutta ne, jotka näin ajattelevat, eivät ota huomioon, mihin maailman kehitys on johtanut. Asiallisesti täydellinen riippumattomuus on olemassa vain siellä, missä omin voimin kyetään itsenäisyyttä puolustamaan. Tällaisia valtakuntia ei ole monta, pienten valtioiden joukossa tuskin yhtään. – – Pienillä valtioilla ei ole muuta valittavaa kuin liittyä johonkin näistä suurista ryhmistä, jotka maailman ovat keskenään jakaneet. Meillä ei ole kysymys siitä, onko säilytettävä kaikilla puolilla täydellinen riippumattomuus – jota tietysti kaikki haluaisimme – vai kallistuttava ulkomaisen suurvallan vaikutuksen alaiseksi, vaan kysymys on, menemmekö Saksan vai Venäjän kanssa. Tapausten kulku on ratkaissut tämän kysymyksen. On paras katsoa totuutta silmiin, säilyäksemme tulevaisuudessa pettymyksiltä.

9.D  Tekstikatkelma: Hessenin prinssin Friedrich Karlin kirje Suomen Berliinin-lähettiläälle 14.12.1918

Minä pyydän, että Teidän Ylhäisyytenne [herra lähettiläs] tahtoisi minun nimessäni ilmoittaa Teidän Hallituksellenne seuraavaa, jotta se saattaisi sen Suomen kansan tietoon: Yleisen valtiollisen tilanteen muutos vaikuttaa välttämättömästi Suomeenkin, jonka kansa oli päättänyt uskoa minulle huolenpidon kohtalostaan – – Käsittäen tämän minä, hetkeäkään empimättä, vapautan [Suomen kansan] viimeksi mainituista velvoituksista [minua kohtaan].