Hi6 Maailman kulttuurit kohtaavat

Islam ja länsi

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Miten eurooppalaisten löytöretket ja kolonialismi vaikuttivat islamilaiseen kulttuuriin? Millainen oli vastareaktio 1900-luvun alussa?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Intian miehittäjät

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Mitä eri valloittajia Intiassa on ollut eri aikoina?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Japani 1600-1800-luvuilla

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Millainen Japani oli Tokugawa-kaudella ja miten maa muuttui Meiji-restauraatiossa?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Etnosentrismi

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Miten eri aikakausina on heijastunut etnosentrismi ja erityisesti eurooppalainen ylemmyydentuntoisuus, eurosentrismi?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kiinan ja länsimaiden suhteet

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Miten eurooppalaisten ja kiinalaisten suhteet kehittyivät 1500-luvulta 1900-luvun alkuun mennessä?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Kulttuurien kohtaaminen (20p.)

Tekstikatkelmassa (aineisto 6.A) suomalainen tutkimusmatkailija Sakari Pälsi (1882–1965) muistelee 1920-luvulla tekemänsä Japanin-matkan tapahtumia. Pälsi, eräs herra Majanen sekä japanilaiset herrat Muto ja Saito olivat illastaneet ja nauttineet japanilaisten geishojen tanssiesityksistä.

6.1.

Erittele, millaisia kulttuurien kohtaamiseen liittyviä ilmiöitä suomalaisten ja japanilaisten illanvietossa oli tekstikatkelman (aineisto 6.A) mukaan. (6 p.)

 
6.2.

Anna esimerkkejä siitä, millaisia kulttuurilainoja länsimaiseen kulttuuriin on tullut muilta kulttuurialueilta, ja analysoi, mitkä tekijät ovat edistäneet lainautumista. (14 p.)

6.A Tekstikatkelma: Sakari Pälsi, Maailmanmatkoilla Aasiassa, Amerikassa ja Euroopassa

Herra Mutokin oli innostunut pyörähtelemään geišojen kanssa, ja illallisen jälkeen siir­ryt­tiin tyh­jään huo­neeseen tanssimaan valssia. Majanen oli mestari valssaamaan ja ryhtyi opet­tajaksi, soittoa ei saatu, mutta minä rallatin Iloista leskeä [suosittu operetti Euroo­passa] ja paukutin käsiäni, ja tanssi sujui auttavasti. Tosin pitkän suomalaisen oli hieman hankala pyörittää pieniä japanittaria, joiden ahtaat kimo­notkin haittasivat, mutta kerran vauhtiin päästyä valssi kävi sittenkin. – – Tästä Majasen valssista tuli uusi ja tärkeä ohjel­ma­numero. Uusi tanssi ei ollutkaan enää huvitusta eikä ajanvietettä, vaan vakavaa opiskelua. Herrat Saito ja Muto katselivat tarkoin ensitanssijain askelia, ottivat kumpikin geišansa ja koettivat myöskin valssata. Geišat puolestaan olivat valssiin aivan hullaan­tuneita ja opettelivat keskenään kavaljeerien levätessä. Lattialla pyöri neljä harrasta tanssi­paria, ja minun täytyi rallattaa tahtia, minkä jaksoin. – – he aloittivat aina uudestaan ja valssasivat tavattoman sitkeästi. Jos [japanilaiset] yhtä itsepintaisesti ahdis­tivat [1904–1905 käydyssä] sodas­sa venäläisiä, ymmärtää heidän pakostakin voit­taneen.

Lähde: Sakari Pälsi, Maailmanmatkoilla Aasiassa, Amerikassa ja Euroopassa (1946).

3. Kiinan asema 1800-luvulla (20 p.)

Ranskalainen pilapiirros ”Kiina, kuninkaiden ja keisarien kakku” (aineisto 6.A) on vuodelta 1898. Siinä saman pöydän ääreen ovat kokoontuneet vasemmalta oikealle Britannian kuningatar Viktoria, Saksan keisari Vilhelm II, Venäjän tsaari Nikolai II, Ranskan kansallinen symboli Marianne-neito sekä japanilainen samuraisotilas. Kiinaa kuvaava hahmo seuraa tilannetta taustalla. Aineisto: 6.A Pilapiirros: ”Kiina, kuninkaiden ja keisarien kakku

6.1Tulkitse pilapiirroksen (aineisto 6.A) sanomaa. (10 p.)
 
 
6.2Miten länsimaiden suhteet Kiinaan kehittyivät 1800-luvulla, ja miten niihin liittyviä ongelmia pyrittiin ratkomaan? (10 p.)

4. Alla on kaksi aikalaisarviota siitä, miten Tyynenmeren kansojen elämä muuttui eurooppalaisten alettua vaikuttaa alueella 1700- ja 1800-luvun taitteessa.

Kun tyytyväisinä näemme näiden ihmisten nyt elävän oikeudenmukaisten ja inhimillisten lakien mukaan ja evankeliumin siunauksista nauttien, riemuitsemme siitä, miten sivistys on edennyt saarilla, jotka vielä äsken olivat barbarian ja mitä syvimmän taikauskon kourissa. Jo näin nopeasti epäjumalien palvonnan lakattua monet ovat oppineet lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan; monia loistavia kirkkoja ja mukavia asumuksia (...) on rakennettu; julkeat aistilliset tavat ovat täydellisesti muuttuneet mitä säädyllisimmäksi hyväksi käytökseksi; kansa, joka kaikkia muita enemmän oli syvällä rikosten turmeluksessa, tunnustaa nyt kristinoppia aivan yleisesti ja vakaammin kuin mikään muu kansa taivaan kannen alla; nämä kaikki ovat meistä niin ainutlaatuisia asioita, että emme löydä sanoja, joilla kiittää Jumalaa. 

 
Lontoon lähetysseuran (London Missionary Society) tarkastajien raportti Tahitin oloista (1821)

O-Taheitilla ja O-Waihilla kauniit ihmisvartalot on verhottu lähetyssaarnaajien antamilla paidoilla, laulu ja tanssi on vaimennut, ja lepopäivän pyhittämiskäsky laskeutuu hiljaa ja surullisena ilon lasten ylle. 

 
Havaijissa vieraillut saksalainen runoilija ja luonnontutkija Adelbert von Chamisso päiväkirjassaan (1817)

a) Miten kirjoittajien näkemykset olojen muutoksesta poikkeavat toisistaan, ja miten eroa voi selittää? (2 p.)
 
b)

Miten teksteissä ilmenevät ajattelutavat näkyivät siinä, miten eurooppalaiset kohtelivat ei-länsimaisia kansoja ja kulttuureja 1700-1900-luvulla? (4 p.)

Vastaa tähän.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kurssikuvaus

Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. (Intia, Kiina, Afrikka, Amerikan intiaanikulttuurit, Aboriginaalit, Islam, Japani). Kurssilla perehdytään myös kulttuurin peruskäsitteisiin ja oppitaan ymmärtämään omasta kulttuurista poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa.