Sotavuodet 1939-44

Tekstidokumenttitehtävä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Lue ote Neuvostoliiton ulkoministeri Molotovin puheesta korkeimman neuvoston istunnossa 31. lokakuuta 1939.
– – samat Neuvostoliiton ja erityisesti Leningradin turvallisuuden takaamiskysymykset, joista oli kysymys Viron kanssa käydyissä neuvotteluissa, ovat kyseessä myös Suomen kanssa käytävissä neuvotteluissa. – – neuvostovaltion Moskovan jälkeen merkittävin kaupunki Leningrad on vain 32 kilometrin päässä Suomen rajasta. Se merkitsee, että Leningrad on toisen valtion rajalta lähempänä, kuin mitä ampuminen nykyaikaisilla pitkän kantaman tykeillä vaatii. Toisaalta pääsy mereltä Leningradiin myös huomattavassa määrin riippuu siitä, onko Suomella, jolle kuuluu koko Suomenlahden pohjoisranta ja kaikki saaret pitkin Suomenlahden keskiosaa, vihamielinen vai ystävällismielinen suhtautumistapa Neuvostoliittoon. – – Ei ole vaikeata ymmärtää, että nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa, jolloin keskellä Eurooppaa laajenee sota suurten valtioiden välillä aiheuttaen suuria ennalta arvaamattomia seurauksia ja vaaroja kaikille Euroopan valtioille, Neuvostoliitolla on paitsi oikeus, myös velvollisuus ryhtyä vakaviin toimenpiteisiin turvallisuutensa vahvistamiseksi.

Helsingin Sanomat 30.11.2020

1. Millaisena Molotov näkee Suomen aseman Neuvostoliiton naapurina? (6 p.)

2. Miten Euroopan suurvaltasuhteet heijastuivat Suomen asemaan vuosina 1939–1940? (14 p.)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Välirauha - Jatkosota ja suhde Saksaan (KRP)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Pohdi kappaleiden 13 ja 14 avulla, oliko Suomi "ajopuu" vai "koskivene" jatkosotaan siirryttäessä?


2. Pohdi myös, kävikö Suomi "erillissotaa" vai oliko se "Saksan liittolainen"

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Talvisodan merkitys (Kpl 12 / NIM)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Miten suurvaltapolitiikka vaikutti talvisodan päättymiseen?
2. Miten talvisotaa on käytetty historiapolitiikan välineenä?
3. Mitä myyttejä talvisotaan on liitetty ja miksi ne saattavat olla haitallisia?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Jatkosota ja suhde Saksaan (NIM)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Pohdi kappaleen 14 loppupuolen avulla, oliko Suomi "ajopuu" vai "koskivene" jatkosotaan siirryttäessä?
2. Pohdi myös, kävikö Suomi "erillissotaa" vai oliko se "Saksan liittolainen"

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kpl 14. Jatkosota (pakollinen 31.10 ja 1.11. tunnit korvaava tehtävä tehtävä KRP)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Etsi Yle Areenasta Tuntematon sotilas (https://areena.yle.fi/1-3554229). Katso elokuva tai ainakin selaile leffaa, tutki karttoja ja tilastoa Jatkosodassa kaatuneista.
Jatkosota jaetaan hyökkäysvaiheeseen, asemasotavaiheeseen ja NL:n suurhyökkäykseen. Mitä niissä tapahtui?
Miten sodan eri vaiheet heijastuivat kaatuneiden määrään? Kytke vastaukset jotenkin elokuvan tapahtumiin niin, että opettajakin tajuaa (esim. kuvaile jotain leffan alun kohtausta ja miten se liittyy korkeisiin kuolleisuuslukuihin)
a. Hyökkäysvaihe


b. Asemasotavaihe


c. NL:n suurhyökkäys

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Jatkosota ja suhde Saksaan (KRP)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Pohdi kappaleen 14 avulla, oliko Suomi "ajopuu" vai "koskivene" jatkosotaan siirryttäessä?


2. Pohdi myös, kävikö Suomi "erillissotaa" vai oliko se "Saksan liittolainen"

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Moskovan rauha talvisodan jälkeen 1940

Suomi menetti Kalastajasaarennon, Salla-Kuusamon-alueita, Karjalan ja Suomenlahden ulkosaaret. Lisäksi Hankoniemi tuli vuokrata venäläisille laivastotukikohdaksi 30 vuodeksi.
Viisi päivää kestäneissä rauhanneuvotteluissa Neuvostoliitto käytännössä saneli ehdot ulkoministeri Molotovin johdolla.