Johdatus filosofiaan (FI1)

Kertaus 1.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Osio 1
a) puhetaito, puheoppi; erityisesti antiikin Ateenassa tärkeänä pidetty taito, jonka avulla muut saa vakuutettua oman näkemyksen paremmuudesta


b) filosofian haara, joka tarkastelee abstrakteja ongelmia, erityisesti kysymyksiä tiedosta, todellisuuden luonteesta ja johdonmukaisesta päättelystä


c) filosofian haara, joka tarkastelee erityisesti moraalisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä taiteita; etiikka, yhteiskuntafilosofia ja estetiikka


d) järkeen perustuva, järjellinen; vastakohta esimerkiksi tunteeseen tai perinteeseen perustuva ajattelu ja päätöksenteko


e) antiikin Kreikassa 500-luvulta eaa. lähtien vaikuttanut filosofien ryhmä, joka pyrki löytämään maailmalle järjellisiä selityksiä uskonnollisten selitysten sijaan; tavoitteena selvittää perussubstanssi, josta todellisuus koostuu


osio 2
f) väitteen perustelu, todisteluketju; päättely, joka koostuu premisseistä eli lähtöoletuksista ja näistä johdetusta johtopäätöksestä


g) asenne, jonka mukaan oma uskomusjärjestelmä on oikea eikä sitä tarvitse kyseenalaistaa tai tarkastella kriittisesti


h) määrällinen, numeerinen; tutkimus, jossa sovelletaan mittaamista, laskemista ja tilastollisia menetelmiä


i) näennäistiede; oppi, joka vaikuttaa tieteeltä mutta ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä


j) päättelyssä esitetty alkuoletus, josta edetään johtopäätökseen


osio 3
k) tieto-oppi, tietoteoria; filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa: mitä tieto on, mihin tieto perustuu, mitä voi tietää


l) tieto-opillinen näkemys, jonka mukaan tieto perustuu havaintoon, ei järkeen


m) kokemuksesta ja havainnosta riippumaton tieto; emme esimerkiksi tarvitse havaintoja tietääksemme, että neliössä on neljä kulmaa


n) väärää ja valheellista informaatiota, jota levitetään tarkoituksellisesti


osio 4
o) metafysiikassa näkemys, jonka mukaan todellisuus on henkinen, ei-aineellinen


p) aine, ei-henkinen substanssi, josta metafyysinen materialismi katsoo maailmankaikkeuden koostuvan


q) Platonin filosofiassa eri asioiden käsitteelliset muotit, muodot


r) perusaines; se, josta todellisuuden tai jonkin olion ajatellaan pohjimmiltaan koostuvan

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kertaus 2.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Valitse oikea vaihtoehto.

1. Moraalifilosofia; filosofian osa-alue, joka tutkii moraalia, esimerkiksi mikä on oikein/väärin, mitä on hyvä elämä, mihin arvot perustuvat

retoriikka
logiikka
etiikka

2. viisauden opettaja antiikin Kreikassa

sofisti
retorikko
moralisti

3. filosofian haara, joka tarkastelee abstrakteja ongelmia, erityisesti kysymyksiä tiedosta, todellisuuden luonteesta ja johdonmukaisesta päättelystä

käytännöllinen filosofia
teoreettinen filosofia
luonnonfilosofia

4. näkemys, jonka mukaan kaikki on suhteellista ja riippuu näkökulmasta

skeptisismi
relativismi
dogmatismi

5. päämääräselitys; olion toimintaa selitetään päämäärien kautta; esimerkiksi ”Mira haukotteli, koska halusi vaikuttaa tylsistyneeltä”

tieteellinen selitys
kausaalinen selitys
teleologinen selitys

6. loogisesti sitovaa argumentointia, jossa premisseistä eli oletuslauseista edetään johtopäätökseen; jos premissit ovat tosia, myös johtopäätös on välttämättä tosi

induktiivinen päättely
empiirinen päättely
deduktiivinen päättely

7. arviointiperuste; periaate tai arvo, jonka perusteella vaihtoehtoja arvioidaan

premissi
konteksti
kriteeri

8. puutteellista tai väärää informaatiota, jota jaetaan vahingossa tai epähuomiossa

misinformaatio
disinformaatio
rajatieto

9. tieto-oppi, tietoteoria; filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa: mitä tieto on, mihin tieto perustuu, mitä voi tietää

ontologia
epistemologia
logiikka

10. kokemukseen ja havaintoon perustuva tieto; tiedämme esimerkiksi taivaan olevan sininen vasta kun olemme havainneet sen; liittyy empirismiin

a priori -tieto
informaatio
a posteriori -tieto

11. tieto-opillinen näkemys, jonka mukaan tieto perustuu havaintoon, ei järkeen

rationalismi
empirismi
relativismi

12. psykologian alue, joka tutkii ihmistä tiedonkäsittelijänä: miten opimme, muistamme, unohdamme, päättelemme, prosessoimme tietoa ja hahmotamme maailmaa

rationaalinen psykologia
epistemologia
kognitiivinen psykologia

13. oppi olevasta; metafysiikan osa-alue, joka keskittyy olemassaolon yleisen luonteen tarkasteluun; käytetään nykyään joskus synonyymina metafysiikalle

kosmologia
teologia
ontologia

14.näkemys, joka painottaa jonkin asian kahta eri puolta

dualismi
idealismi
solipsismi

15. todellisuuden perusolemus
substanssi
idea
konstruktio

Lue määritelmä ja kirjoita käsite, johon se viittaa.

1. aine, ei-henkinen substanssi, josta metafyysinen materialismi katsoo maailmankaikkeuden koostuvan


2. metafysiikassa näkemys, jonka mukaan todellisuus on henkinen, ei-aineellinen


3. väärää ja valheellista informaatiota, jota levitetään tarkoituksellisesti


4. merkkijonoja, symboleita ja kirjaimia, joita voidaan tulkita; tiedon raaka-ainetta


5. väitteen perustelu, todisteluketju; päättely, joka koostuu premisseistä eli lähtöoletuksista ja näistä johdetusta johtopäätöksestä


6. asenne, jonka mukaan oma uskomusjärjestelmä on oikea eikä sitä tarvitse kyseenalaistaa tai tarkastella kriittisesti


7. näennäistiede; oppi, joka vaikuttaa tieteeltä mutta ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä


8. päättelyssä esitetty alkuoletus, josta edetään johtopäätökseen


9. argumentoinnin virhe, jossa toisen mielipiteestä väännetään irvikuva.


10. puhetaito, puheoppi; erityisesti antiikin Ateenassa tärkeänä pidetty taito, jonka avulla muut saa vakuutettua oman näkemyksen paremmuudesta


11. antiikin Kreikassa 500-luvulta eaa. lähtien vaikuttanut filosofien ryhmä, joka pyrki löytämään maailmalle järjellisiä selityksiä uskonnollisten selitysten sijaan; tavoitteena selvittää perussubstanssi, josta todellisuus koostuu

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kurssikuvaus

Filosofian ykköskurssilla tutkitaan mm. miten todellisuus on rakentunut, mitä voimme tietää ja mistä on kysymys argumentoinnissa. Filosofin tärkein työkalu on oma ajattelu ja perustelut. Filosofian opiskelu edistää itsenäisen ajattelun kehittymistä. Keskustelu, väittelyt ja pohdinta ovat filosofian menetelmiä.

Linkkejä

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä