Etiikka (FI2)

Kertaa kokeeseen kurssin käsitteiden avulla.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

moraali


itseisarvo


välinearvo


normi


ihmisoikeudet


kulttuurirelativismi


supernaturalismi


emotivismi


nihilismi


subjektivismi


objektivismi


Humen giljotiini


biosentrismi


sentientismi


antroposentrismi


ekosentrismi


moraalinen agentti


moraalinen subjekti


akti


omissio


normatiivinen etiikka


utilitarismi


egoismi


altruismi


supererogatorinen etiikka


hedoni


velvollisuusetiikka


kategorinen imperatiivi


hyve


pahe


kultainen keskitie


elämänfilosofia


autenttisuus


epikurolaisuus


yli-ihminen


feminismi


eksistentialismi


stoalaisuus


eläinetiikka


spesismi


intressi


PAIN-teoria


talouden ylikorostaminen


vastuun siirto


denialismi


persoona


lääkärin vala


aktiivinen eutanasia


passiivinen eutanasia


kalteva pinta

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Yo-koe syksy 2022 Moraalin yleispätevyys 30 p.

7.A  Teksti: Keskustelu moraalin luonteesta

Ystävykset Iivi ja Paju ovat varsin usein erimielisiä moraalisista kysymyksistä, ja he väittelevät niistä mielellään. Yhteiskuntaopin tunnilla virinnyt keskustelu tasa-arvoisesta avioliittolaista johti Iivin ja Pajun seuraavaan keskusteluun.

Iivi: On ihan mahtavaa, että Suomessa hyväksyttiin aikanaan tasa-arvoinen avioliittolaki. On sietämätöntä ja moraalisesti väärin, että monissa yhteiskunnissa samaa sukupuolta olevien parisuhteet on edelleen kielletty ja niistä rangaistaan.
Paju: Minustakin tuo voi olla sietämätöntä, mutta en sanoisi, että se on suoralta kädeltä väärin. Jokaisessa yhteiskunnassa on omat tapansa, perinteensä ja moraalinorminsa.
Iivi: Mitä tarkoitat?
Paju: Sitä, että kukin yhteiskunta tai yhteisö määrittää itse, mitä pitää tehdä tai jättää tekemättä. Ei ole mitään muuta oikeellisuuden kriteeriä.
Iivi: Ajatteletko siis, että se, mikä jossain yhteisössä on hyväksyttyä, on myös moraalisesti oikein ja toisinpäin?
Paju: Juuri niin. On väärin arvostella toisten kulttuurien tai yhteiskuntien käytäntöjä, vaikka ne näyttäisivät meistä miten epäoikeudenmukaisilta.
Iivi: Eihän se niin voi olla! Jos jokin on moraalisesti väärin, se on väärin yksittäisten ihmisten tai yhteiskuntien näkemyksistä riippumatta. Vai ajatteletko, että mikään ei itsessään ole oikein tai väärin? Saako esimerkiksi varastaa ja valehdella mielensä mukaan?
Paju: Ei tietenkään. Pitää kuitenkin toimia jonkin moraaliperiaatteen mukaan. Jos vaikka valehtelu tai varastaminen on minun moraalisen näkemykseni mukaan väärin, silloin minun ei pidä toimia niin.
Iivi: No, mutta jos näin on, silloinhan kaikki asiat ovat oikein tai väärin vain kulttuurista tai henkilöstä riippuen!
Lähde: YTL.

Moraalin yleispätevyys 30 p.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

7.1.
Selitä, millaisia käsityksiä moraalista Iivin ja Pajun keskustelussa (aineisto 7.A) tulee esille. 15 p. 15 p.


7.2.
Pohdi, miten Pajun esittämiä käsityksiä moraalista (aineisto 7.A) voi kritisoida. 15 p.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Yo-koe kevät 2022 Etiikan käsitteet. 20p.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Etiikan käsitteet 20 p.
2.1
Selitä, mitä tarkoittaa hyve. Vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä. 5 p.


2.2
Selitä, mitä tarkoittaa kategorinen imperatiivi. Vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä 5 p.


2.3
Selitä, mitä tarkoittaa moraalin velvoittavuus. Vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä. 5 p.


2.4
Selitä, mitä tarkoittaa moraalirelativismi. Vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä. 5 p.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Yo-koe kevät 2019 Hyvä elämä.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Hyvä elämä (20 p.)

Filosofit ovat esittäneet erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä ja elämän merkityksellisyydestä. Käsitykset eroavat toisistaan monin tavoin. Eri mieltä voidaan olla esimerkiksi järjen, tahdon ja tunteiden roolista sekä yksilön ja yhteisön suhteesta. Näkemyserojen taustalla on usein kysymys ihmisen olemuksesta.

Esittele kahta erilaista, filosofisesti perusteltua näkemystä hyvästä elämästä.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kertaustehtäviä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

a) armokuolema, joka toteutetaan luopumalla hoitotoimenpiteistä

passiivinen eutanasia
aktiivinen eutanasia
autonominen eutanasia

b) moraalisubjektin perustarve tai tavoite, joka tulisi huomioida.

potentia
intressi
premissi

c) Jean-Paul Sartren filosofiaan kuuluva käsite; kuvaa tilaa, jossa ihminen ei uskalla kohdata vapauttaan ja kantaa vastuuta teoistaan vaan vetoaa johonkin ennalta asetettuun malliin

huono usko
yli-ihmisyys
apatia

d)1900-luvulta lähtien vaikuttanut filosofian suuntaus, joka korostaa yksilön vapautta, valintoja ja vastuuta luoda elämälleen tarkoitus.

eksistentialismi
essentialismi
feminismi

e) Jeremy Benthamin utilitarismiin ja kalkyyliaskentaan liittyvä yksikkö, jolla kuvataan mielihyvän ja onnellisuuden määrää.

potentia
dolori
hedoni

f) utilitarismin laji, joka ohjeistaa toimimaan sellaisen säännön mukaan, jonka noudattamisesta koituu hyviä seurauksia

sääntöutilitarismi
egoismi
tekoutilitarismi

g)sääntö tai ohje, joka perustuu esimerkiksi moraaliin tai lakiin

sanktio
normi
omissio

h)oikeudet, joiden katsotaan kuuluvan jokaiselle ihmiselle asuinpaikasta, uskonnosta, kansallisuudesta, sukupuolesta ja taloudellisesta asemasta riippumatta

perusoikeudet
itseisarvot
ihmisoikeudet

i)ihmiskeskeisyys; luontoa koskevien tekojen eettisyyttä arvioidaan ihmisen näkökulmasta

ekosentrismi
antroposentrismi
biosentrismi

j)metaeettinen kanta, jonka mukaan moraalilla on yliluonnollinen perusta, esimerkiksi jumalallinen käsky

naturalismi
intuitionismi
supernaturalismi

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

FI2 Filosofinen etiikka

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin sekä osaa arvioida filosofian käsitteistöä käyttäen elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista. Pyritään myös siihen, että opiskelija kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan filosofisen etiikan välinein sekä oppii kriittisyyttä ja suvaisevaisuutta.