LUKUVUOSISUUNNITELMA 2018 - 2019

Opetuksen järjestäminen

koulun kuva.jpg



Yleistä

Hytölän koulun tavoitteena on antaa hyvät perusvalmiudet eri oppiaineissa.

Työskentely tapahtuu pääosin oppiaineiden mukaisen työjärjestyksen mukaan. Poikkeukset koskevat teemapäiviä, monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja tapahtumia.

Luokat työskentelevät yleensä luokkaryhmissä, mutta teematyöskentelyssä käytetään myös suurryhmäopetusta ja eritasoryhmiä.

Esiopetuksen ja alkuopetuksen tavoitteena on yhteistyö, joka valmistaa esikoululaisia ensimmäiselle luokalle. Yhteistyötä opettajat harjoittavat sekä suunnittelussa, että koulupäivien toteutuksessa.

Koulupäivän rakenne

Koulun alkamisaika on klo 8.55. Varsinainen oppitunti alkaa klo 9.

Esiopetusta järjestetään myös viitenä päivänä viikossa.

Työpäivä päättyy maanantaina koko koululta klo 14. Tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 0-2 luokat lopettavat klo 13, mutta kaikki tai osa 3-6 luokista vasta klo 15. Perjantaina koulu päättyy kaikilta luokilta klo 13.

Kyyditys järjestetään joko välikyyteinä klo 13 tai klo 15 kyyteinä yläkoulun kyyteihin nivellettynä. Odotustunti (40 min) on kolmella 1-3. luokan oppilaalla maanantaisin. Aamukyydit on kytketty yläkoulun kyyteihin. Valvonta on järjestetty aamuisin klo 8.30 alkaen ja iltapäivisin tarvittaessa, eli silloin, kun oppilaat eivät mahdu kyytiin kerralla, vaan reitti/osa reitistä joudutaan ajamaan kahteen kertaan. Välikyytien lähtötilannetta valvotaan aina. Välikyytejä ajetaan lv. 2018-2019 kolmena päivänä viikossa.

Ruokailu on järjestetty luokkaruokailuna klo 10.45-11.15. Esiluokka ja 1-2.-luokkalaiset ruokailevat yhdessä monitoimiluokassa.

Välituntivalvonnat hoidetaan koulunkäynninohjaajien ja opettajien toimesta vuoropäivin.

 

 

Oppimisympäristöt

Tilat ja paikat, sekä yhteisöt ja toimintakäytänteet, joissa oppiminen ja opiskelu tapahtuvat ovat oppimisympäristöjä. Niihin kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhteisöllisen tiedon rakentumista.

Hytölän koulussa pyritään pitämään huolta oppimisympäristöjen toimivuudesta ja ajantasaisuudesta. Kokeilemme rohkeasti myös uutta opetusteknologiaa ja kehitämme työtapojamme sen mukaisesti.

Luonto ja sen läheisyys otetaan huomioon toiminnassa laajasti: mm. oppitunnit, pyörä- patikka- ja puolukkaretket.

Perusperiaatteena on valita oppimisympäristöt ja työtavat aina niin, että valinta edistää oppilaiden kasvua, kehitystä ja oppimista. Valinta on luokanopettajan ja muiden hänen kanssaan toimivien opettajien päätettävissä.


Työtavat

Työtavoissa pyritään monipuolisuuteen, kokemuksellisuuteen, elämyksellisyyteen ja toiminnallisuuteen. Suositaan oppilasta aktivoivia työtapoja, yhteistoiminnallisuutta sekä mielikuvitusta kehittävää ja tutkivaa oppimista. Työtapojen valinnassa korostuvat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmat ja eri ikäkausiin ja erilaisiin oppimistilanteisiin soveltuvat työtavat. Opetusta eheytetään oppiaineiden integraation avulla. Oppilaan yksilöllisyys huomioidaan eriyttämällä opetusta tarpeen mukaan.

Eri oppiaineiden erityispiirteet ja laaja-alainen osaaminen otetaan huomioon työtapoja valitessa. Ne valitaan vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Tuntikehyksen käyttö

Englanti: luokat 3-4 jaetaan kerran viikossa erillisryhmiin. 5-6. luokat jaetaan koko ajan erillisryhmiin.

Äidinkieli: luokat 3-4 ja 5-6 jaetaan kerran viikossa erillisryhmiin.

Liikunta: luokat 3-4 ja 5-6 pidetään joko yhtenä isona ryhmänä (3-6) tai kahtena erillisenä ryhmänä. Jako harkitaan tavoitteiden ja opetussuunnitelmasisältöjen mukaan tarkoituksenmukaisesti.

Käsityö: Luokat 3 ja 4 työskentelevät omina ryhminään teknisen työn tilassa. Ryhmä koostuu syksyllä 4. luokasta ja keväällä 3. luokasta. Ryhmät ovat tyttö-poika-sekaryhmiä.



Oppilasmäärät


Luokka

Oppilaita

Tyttöjä

Poikia

esiluokka

6

5

1

1.luokka

10

6

4

2.luokka

6

3

3

3.luokka

6

3

3

4.luokka

8

5

3

5.luokka

6

3

3

6.luokka

6

3

3

 

YHT.

48

28

20



Koulun opettajakunta:    

Kortman-Nieminen Tarja

lastentarhanop. /esilk:n op.

esiluokka

Janhunen Virpi

luokanopettaja, koulunjohtaja

1-2. luokka

Pöyhönen Olli

luokanopettaja

3-4. luokka

Jämsen Mari

  • VIRANSIJAINEN Marja Launonen

9.8.2016-31.12.2019

luokanopettaja

luokanopettaja

5-6. luokka

Koululla työskentelevät lisäksi koulunkäynnin- ja iltapäivätoiminnanohjaaja Saara Varis (38 h/vko) ja kahtena päivänä koulunkäynninohjaaja Tiina Penttinen (12 h /vko). Tiina Penttinen työskentelee alkuviikon Istunmäen koululla.

Siisteydestä ja ruokahuollosta vastaa Tiina Eskelinen.
Hytölän ja Istunmäen yhteisenä talonmiehenä toimii Pekka Minkkinen.

Koulumme toiminta-ajatus ja arvoperusta

Koulun toiminta-ajatus: ”Yhteishengessä yksilöksi kasvaen”

 

Arvoperusta

Suhtaudumme toisiimme tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, kunnioittavasti sekä suvaitsevasti.
Toimimme yhteistyössä eri tilanteissa erilaisten oppilaiden ja aikuisten kanssa.
Sitoudumme yhteisiin päätöksiin.
Ymmärrämme tekojemme seurauksia ja otamme niistä vastuuta.
Kunnioitamme luontoa ja ympäristöä.
Edistämme omilla toimilla ja valinnoilla ympäristön hyvinvointia sekä kestävää kehitystä.

Konneveden esi- ja perusopetuksen arvopohja ja kuntastrategian keskeiset arvot

Tavoitteet lukuvuodelle 2018 - 2019


1. Tunne- ja vuorovaikutustaidot


Pyritään kehittämään oppilaiden kykyä toimia toisten ja itsensä kanssa. Harjoitellaan ryhmässä toimimisen taitoja ja tunnetaitoja sekä tuetaan itsensä ja muiden arvostamisen kehittymistä.

Näiden taitojen hallitseminen on perusedellytys onnistuneille sosiaalisille suhteille. Lisäksi ne vaikuttavat psyykkiseen hyvinvointiin ja omaan osaamiseen luottamiseen. 



2. Kansainvälisyys

Kontaktit ulkomaille auttavat avartamaan omaa maailmankuvaa.

Hytölän koulun 3-5. luokkien oppilailla on kumppanuusluokka Saksan Magdeburgissa. Yhteistyössä hyödynnetään mm. digiteknologiaa. Oppilaat matkustavat helmikuussa 18.-22.2. Saksaan tapaamaan kumppanuusluokkaansa. Vastavuoroisesti saksalaiset tulevat Konnevedelle toukokuun alussa. Yhteistyötä pidetään yllä englannin oppitunneilla.


Kansainvälisyyskasvatusta toteutetaan vuosittain myös kummilapsitoiminnan ja Unicef-kävelytapahtuman kautta.

 

3. Hyvinvoinnin edistäminen


Kodin ja koulun yhteistyöllä lisäämme oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia.

Oppilaita otetaan mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon, kuullaan heitä ja otetaan huomioon (oppilaskunta- ja kummioppilastoiminta).

Motivoidaan oppilaita oppimiseen hyvien työskentelyolosuhteiden avulla.

Vahvistetaan oppilaiden sosiaalisia valmiuksia kohdata muita ihmisiä, sekä kehitetään jo kotona opittuja vuorovaikutustaitoja.

Kouluruokailulla tuemme lapsen terveellisiin ruokailutottumuksiin kasvamista ja niiden omaksumista. Ruokailu toimii myös virkistyshetkenä ja sillä on sekä sosiaalisesti, että tapakasvatuksellisesti opettava vaikutus.

Kiusaamiseen puututaan välittömästi. Huolehditaan siitä, ettei oppilas joudu väkivallan kohteeksi, eikä häntä muullakaan tavoin kiusata. Noudatetaan järjestysääntöjä ja valvotaan niiden toteutumista.

Ylläpidetään yleistä turvallisuutta ennaltaehkäisemällä tapaturmien ja onnettomuuksien syntyminen. Seurataan tapaturmien määrää. Näin saadaan käsitys vaaratilanteisiin vaikuttavista tekijöistä ja tilanteista.







Pedagogiset painopistealueet

OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN

Opetushenkilöstö sekä huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Myös lasten näkemyksiä kuullaan ja hyödynnetään kehittämisessä. Huoltajien ja lasten kannalta mielekkäisiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin kiinnitetään erityistä huomiota.

Koulut arvioivat perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumista vuosittain. Arvioinnissa hyödynnetään eri kyselyiden tuloksia (mm. Kiva- kysely).

KASVATUSKESKUSTELU JA KURINPIDOLLISTEN KEINOJEN KÄYTTÖ

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Konnevedellä



Kuva: OPS/Jkl

 

Kurinpidollisista keinoista on keskusteltu luokittain oppilaiden kanssa. Ohjeet kurinpidollisten keinojen käytöstä, sekä sitä käsittelevästä lainsäädännöstä löytyvät koulun peda.net-sivuilta.

Toimintakulttuurin kehittäminen

Oppilaita ohjataan ja kannustetaan itsenäiseen tiedonhankintaan, omatoimisuuteen, aktiivisuuteen, ryhmätyötaitojen kehittämiseen, sekä hyvän ilmapiirin ja ryhmähengen luomiseen.

Opitaan, että oppimiseen tarvitaan ponnistelua ja pitkäjänteisyyttä.
Omaa osaamista jaetaan muille.
Huoltajia ja oppilaita otetaan mukaan päätöksen tekoon.


Hyvinvointi ja turvallinen arki

Hyvän ilmapiirin ja koulun arjen ylläpito vaati henkilökunnalta yhteissuunnittelua, yhteisiä sääntöjä ja niiden noudattamista.

Yhteinen vastuu koulupäivästä.png

Kuva: Peda.net/Joensuu

Kouluruokailu

Ruokailun järjestämisessä ja ohjauksessa on otetaan huomioon ruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Kouluruokailussa tutustutaan ruokakulttuuriin, sekä opetellaan puhumaan ruoasta.
Tapakasvatus näkyy osana arvopohjaa, toimintakulttuuria, oppiaineita sekä laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia.
Kouluruokailun arvostus ja yhdessä syöminen vaikuttavat koko koulun ilmapiiriin – ja myös opettajien ja muun kouluhenkilökunnan työhyvinvointiin.

Hytölän koulussa ruokaillaan omissa luokissa. Poikkeuksen tekevät 0-2.-luokkalaiset, jotka syövät yhdessä monitoimiluokassa opettajiensa kanssa.

Turvallisuus ja kriisitilanteeseen varautuminen

Opetuksen ja koulutuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden, oppilaitoksen henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen ja kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria, opiskeluhuoltoa ja niissä toteutettavaa yhteistyötä.

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuusopas
Oppilas- ja opiskelijahuollon opas: Äkilliset kriisit, uhka- ja vaaratilanteet ja niihin varautuminen
Psykososiaalinen tuki äkillisissä kriiseissä

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Huomioidaan oppilaiden eri ikäkaudet opetuksessa hyödyntäen toiminnallisuutta, luovuutta, liikkumista, leikkiä ja elämyksiä.
Käytetään monipuolisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä.
Ollaan vuorovaikutuksessa myös ympäröivän yhteiskunnan kanssa (mm. vierailijat, retket).
Opetellaan projektimaista työskentelyä ja kokonaisuuksien opiskelua.
Työskennellään yhdessä ilman luokkarajoja (Tämä sujuukin kyläkoulussa erittäin luontevasti.)
Edistetään vuorovaikutusta ja työskentelyn monipuolisuutta tieto- ja viestintäteknologian avulla.


Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Oppilaita kannustetaan demokraattiseen toimintaan oppilaskuntatoiminnan kautta. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa koulun arkeen. Oppilaskuntatoiminta tuo yhteisöllisyyttä ja vahvistaa eri luokka-asteilla olevien oppilaiden välistä yhteistyötä.

Oppilaille annetaan vastuuta ja mahdollisuuksia kokeilla toimintaideoitaan. Näin opetellaan sietämään pettymyksiäkin ja tekemään kompromisseja.
Keskusteluissa tehdään yhteisiä sopimuksia ja sitoudutaan niihin.

Kouluyhteisön jäsenten välillä tulee vallita luottamus ja arvostus toisia kohtaan.


Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Arjen valinnoilla ja toimilla ilmennämme vastuullista suhtautumista ympäristöön.
Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.

Yhteistä omaisuutta kunnioitetaan ja käsitellään asiallisesti.
Jokainen vaikuttaa omalla panoksellaan työympäristön viihtyisyyteen.
Kaikki osallistuvat mm. paperin kierrätykseen ja biojätteen lajitteluun.
Työvälineiden hankinnassa vältetään huonolaatuisten tavaroiden ja materiaalien hankintaa.
Pyrimme kaikki huolehtimaan yleisestä siisteydestä koulullamme.


Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Koulussa annetaan opetusta vuosiluokille 0-6. Hytölän koulu on lähikoulu kaikille Hytölän, Hänniskylän, Tankolammin ja Ilomäen seudun perusopetusikäisille lapsille.

Luokittaiset oppilasryhmät ovat tyttö-poika-sekaryhmiä. Liikunnassa luokat 3-4 ja 5-6 pidetään joko yhtenä isona sekaryhmänä (3-6) tai kahtena erillisenä ryhmänä. Jako harkitaan tavoitteiden ja opetussuunnitelmasisältöjen mukaan tarkoituksenmukaisesti.

Käsityössä luokat 3 ja 4 työskentelevät omina ryhminään teknisen työn tilassa. Ryhmä koostuu syksyllä 4. luokasta ja keväällä 3. luokasta. Tekstiililuokassa oppilaat ovat joko 3.-, 5.- ja 6.-luokkalaisia (syksyllä) tai 4.-, 5.- ja 6.-luokkalaisia (keväällä). Ryhmät ovat sekaryhmiä.

Oppilaille tehdyn kyselyn mukaan he kokevat olonsa koulussamme turvalliseksi. Opettajat puuttuvat oppilaiden mielestä kiusaamistilanteisiin hyvin ja kohtelevat oppilaita tasa-arvoisesti.

Oppilaat opiskelevat Hytölän koulussa tasa-arvoisesti sukupuolesta, uskonnosta tai etnisestä taustasta riippumatta. Koululla on käytössä KiVa-koulu-ohjelma kiusaamistapausten käsittelyyn. Ohjelman sisällöissä on tasa-arvoon liittyvää kasvatusmateriaalia.

 

Toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi

  • Kaikki oppilaat pääsevät lähikouluunsa.
  • Koulukuljetusperiaatteet koskevat ja niitä sovelletaan kaikkiin koulukuljetusten piiriin kuuluviin oppilaisiin. Konneveden kunnan sivistyslautakunta voi tehdä harkinnanvaraisia koulukuljetuspäätöksiä. Päätöksessä huomioidaan kunnan koulukuljetusperiaatteet ja perusopetuslaki.
  • Mikäli oppilaalla on oppimisvaikeuksia, hänelle järjestetään tukea kolmiportaisen mallin mukaisesti. Luokanopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa huolehtii kolmiportaisen tuen järjestelyistä. Tukiopetusta annetaan tarvittaessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan niille, joilla tarve on. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus opiskella yleisopetuksen ryhmässä tuen tarpeesta riippumatta. Myös muita vähemmistöryhmiin kuuluvia oppilaita opetetaan koulun yleisopetuksen ryhmien mukana.
  • Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ennalta ehkäisemisen pohjana on koulun positiivinen, avoin ja salliva ilmapiiri. Eri oppiaineiden tunneilla käydään läpi, miten luonnollista eri sukupuolten väliset erot ovat. Oppilaille kerrotaan, mitä sukupuolinen tai seksuaalinen häirintä tarkoittaa ja miten siihen tulee reagoida. Mediakasvatuksen osana oppilaita opastetaan internetissä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän huomaamiseen ja siihen, miten vältytään häirinnältä. Oppilaita kannustetaan kertomaan, jos huomaa häirintää, joka kohdistuu joko itseen tai toiseen oppilaaseen. Mikäli oppilas on kokenut sukupuolista tai seksuaalista häirintää, asiassa kuullaan oppilasta ja huoltajille ilmoitetaan. Oppilas ohjataan kouluterveydenhoitajalle, -kuraattorille tai –psykologille, jonka kanssa asia käydään läpi. Mikäli tapauksen luonne vaatii, koulu tekee lastensuojeluilmoituksen ja on yhteydessä poliisiin.

 

Toimintaohje sukupuolisiin /seksuaalisiin kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteisiin

Jos sinua ja/tai toista koulun oppilasta kiusataan, häiritään seksuaalisesti tai joudut seksuaalisen väkivallan kohteeksi, toimi näin:

  1. Ilmoita asiasta omalle luokanopettajalle, rehtorille tai jollekin koulun henkilökuntaan kuuluvalle aikuiselle tai huoltajalle.
  2. Opettaja ja /tai rehtori selvittävät, mitä on tapahtunut.
  3. Rehtori ja/ tai opettaja puhuttelevat kiusaajaa, häiritsijää tai väkivallan tekijää. Mikäli tapaus sattunut internetissä, asia annetaan poliisin tutkittavaksi.
  4. Tapauksesta riippuen asiasta ilmoitetaan muille viranomaisille. Kiusattu, seksuaalisesti häiritty tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutunut ohjataan kouluterveydenhoitajalle, -kuraattorille tai -psykologille asian purkua varten

 

Arvio aikaisempien tasa-arvosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista

Henkilökunnan ja oppilaiden kanssa käydään läpi eri toimintaohjeet em. tapausten varalle joka vuosi. Niitä tarkennetaan ja selkiytetään tarvittaessa. Tasa-arvoon liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen tuloksia arvioidaan jatkossa vuosittain.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.

(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, OPS 2016)

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET (MOK)

Koulun monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja opetuksen eheyttämisen suunnittelussa otetaan huomioon laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet:

Laaja-alainen.jpg

 

Syksyn 2018 Metsä-oppimiskokonaisuuden (min. 38 h) tavoitteita ovat

  • tutustuminen metsään ja jokamiehen oikeuksiin (mitä saa metsässä tehdä ja mitä ei)
  • kiinnostuksen ja arvostuksen herättäminen metsää kohtaan
  • metsän tutkiminen ja havaintojen tekeminen (lasten toiveiden kuuleminen)
  • metsässä liikkuminen
  • positiiviset kokemukset ja elämykset metsästä

 

Oppimiskokonaisuuden sisällöt ja toteutus

 

Syksyllä 2018 toteutuvat tapahtumat:

0-6. lk

  • sieninäyttely 13.9. (Tarja Kytölä)
  • metsäkirkko 25.9. (Konneveden srk)
  • täytetyt eläimet (6 kpl) lainassa Jussi Hintikalta. Niiden hyödyntäminen mm. YM- & KU-tunneilla
  • hakkuunäytös Kärkkäälässä 5.10. (Stora-Enso & Metsäkoneurakointi T. ja P. Pynnönen Oy)
  • patikointi Häähnintuvalle 12.10. (luontoliikuntaa ja maastopyöräilyä); yhteistyössä 4H, Metsäsäätiö ja Pekka Rossi
  • pihansiivous 23.10.
  • patikointi Kapeenkoskella 29.10.
  • vierailu Keski-Suomen luontomuseossa marras-joulukuussa
  • Metsän joulu – joulujuhla 20.12.

0-2.lk

  • Tarinoita metsästä (YLE Areena)
  • KU- ja KS-työt metsäisine aiheineen ja materiaaleineen

esiluokka

  • metsästä kerättyjen materiaalien hyödyntäminen
  • ystävyysesikoululuokan metsään tutustuminen Äijälän koululla ja oman lähimetsän esitteleminen heille
  • pikku retket metsään eri vuodenaikoina -> Meidän metsä-ajatus
  • tabletilla lähiluonnon kuvaamista

1-2. lk

  • metsävihkon kokoaminen
  • Mennään metsään-kampanja (YLE)
  • eräpassi (neljä aihekokonaisuutta: luonnossa liikkuminen, jokamiehenoikeudet, kalastus ja riistanhoito)
  • jokamiehenoikeudet
  • kahoot-peli jokamiehenoikeuksista
  • green screen-kuvien tekemistä metsäneläimistä ja oppilaista

 

5-6. lk

  • "Elävät puut"- ja "Mennään metsään"-ohjelmakokonaisuudet Yle Areenasta
  • eräpassi (neljä aihekokonaisuutta: luonnossa liikkuminen, jokamiehenoikeudet, kalastus ja riistanhoito)
  • pienoismetsien kasvattaminen lasipurkeissa
  • metsäaiheiset kirjoitelmat

 

Oppiaineet kokonaisuudessa YM, AI, MA, KU, KS, MU, HI, YH, UE, LI

 

Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointi

Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle.

Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana. Myös suunnitelmien toteutumista, työskentelyn onnistumista, sekä siihen vaikuttaneita tekijöitä opetellaan arvioimaan.

Arviointi perustuu monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteisiin.

 

Toiminnalliset painopistealueet

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Varhainen tunnistaminen on riittävän ja oikea-aikaisen tuen järjestämisen edellytys.

Tuen järjestämistä koskevat periaatteet: Oppilaan saama oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaotellaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Kaikki tukimuodot tulee järjestää suunnitelmallisesti oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Konnevedellä

kolmiportainen tuki.jpg

Kuva: Peda.net/Lahti

Koulukiusaamisen ehkäiseminen ja vastustaminen

Koulu osallistuu ”KiVa Koulu”-ohjelmaan. Ohjelmaan sisältyvät oppitunnit 1-2-luokassa ja 3-4-luokassa, sekä KiVa-tiimin kokoontumiset kiusaamistapausten sattuessa. Hytölän koulussa Tarja Kortman-Nieminen, Virpi Janhunen ja Olli Pöyhönen ovat käyneet KiVa-koulutuksen. Välituntivalvojat käyttävät keltaista KiVa Koulu-liiviä.

Oppilaiden vuorovaikutus- ja tunnetaitoja kehittämällä ennaltaehkäisemme kiusaamistilanteiden syntymistä. On opeteltava ja opetettava tunteiden tunnistamista, nimeämistä, arviointia, asianmukaista ilmaisemista ja tarvittaessa hallintaa.

Vastustamme kiusaamista, eli puutumme siihen välittömästi. Koulukiusaamisen käsittelyssä toimitaan ”Koulukiusaaminen: kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamistilanteiden selvittely” -asiakirjan mukaan.


Liikkuva koulu on valtakunnallinen koulupäivän liikunnallistamiseen tähtäävä ohjelma.
Koulumme on rekisteröitynyt mukaan Liikkuva koulu-ohjelmaan. Tapoja liikunnan lisäämiseen ovat mm. toiminnallinen oppiminen, aktiiviset välitunnit (uusi leikkikenttä, koko koulun yhteiset pelit ja leikit, välkkäliikuttajat ylemmiltä luokilta, maratonvälitunnit toukokuussa), kerhotoiminta, sekä koulumatkojen aktiivisen kulkemisen edistäminen.


Oppilaiden osallistaminen

Oppilaat saavat osallistuvat koulun välituntitoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Digiteknologiasta kiinnostuneet oppilaat voivat opastaa toisia (esim. nuorempia) sovellusten hallinnassa ja käyttämisessä. Koululla on oppilaita varten postilaatikko, johon voi laittaa omia ideoita ja ehdotuksia. Oppilaat ovat ideoineet mm. teemaviikon ja Talent-kilpailun. Koululta on ollut myös edustus maakunnallisessa lastenparlamentissa Jyväskylässä.

Oppilaskuntatoiminta

Kaikki koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Oppilaista muodostettu oppilaskunnan hallitus johtaa oppilaskunnan toimintaa oppilaskunnan ohjaajan avustuksella.

Koulussamme valitaan joka syksy vaaleilla uusi oppilaskunnan hallitus, jonka edustajaksi pääsee esiluokasta yksi oppilas ja joka yhdysluokasta yksi tyttö ja yksi poika. Toimiminen oppilaskunnassa kehittää oppilaiden valmiuksia toimia oman ryhmänsä edustajana ja harjaannuttaa neuvottelutaitoja. Osallistumisessa tarvittavia taitoja opetellaan ja kehitetään. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden kiinnostus oman koulun kehittämistä kohtaan, sekä myös lisätä koulun henkilökunnan ja oppilaiden välistä yhteistyötä.

Lukuvuonna 2018 - 2019 oppilaskunnan ohjaavana opettajana toimii Tarja Kortman-Nieminen.


TVT


Tieto-ja viestintäteknologian käytöllä laajennetaan oppimisympäristöjä. Kaikille taataan mahdollisuus näiden ympäristöjen käyttöön. Oppilaat saavat käyttää opiskelussaan myös omia tietoteknisiä välineitään (BYOD). Omien välineiden käytöstä ja siihen liittyvistä säännöistä sovitaan lukuvuosittain oppilaan ja huoltajien kanssa tehtävällä kirjallisella sopimuksella.

Henkilöstön tvt-taitoja kehitetään vuosittain koulutuksilla.

Loka-tammikuussa koulumme 1-2. ja 3-4. luokat, sekä opettajat Olli Pöyhönen ja Virpi janhunen tekevät yhteistyötä Jyväskylän OKL:n opiskelijoiden kanssa OpenDigi-hankkeessa.

https://opendigi.fi



Sähköiset oppimateriaalit ja -ympäristöt

Sähköisten oppimateriaalien tarkoituksena on monipuolistaa oppimisen ja opetuksen tapoja. Ne myös tarjoavat mahdollisuuden opetuksen yksilöllistämiseen.
Oppikirjojen lisäksi käytössä on kirjasarjoihin liittyviä sähköisiä materiaaleja.

Oppilaat käyttävät koulussamme Bingel-peliympäristössä oppiaineen oppisisältöihin suunniteltuja tehtäviä luokilla 1-6.
NäppisTaituria käytetään näppäimistön ja kymmensormitekniikan opetteluun.

Peda.net -kouluverkko tarjoaa oppilaille verkkotyövälineitä. Kouluverkon tavoitteena on tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksenmukaisen käytön edistäminen opiskelussa ja opetuksessa. Kouluverkon toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

Peda.net-toimintaympäristö on aktiivisessa käytössä luokilla 3-6. Myös esi- ja alkuopetuksen oppilailla on omat tunnukset ja he pääsevät aloittamaan omien kasvun kansioiden kokoamisen vähitellen.

Kasvun kansion pedagogiset tavoitteet:

  • Oppilaan omien oppimistavoitteiden laatiminen
  • Oppimishistorian tallentuminen
  • Oman kehittymisen tunnistaminen ja itsearvioinnin toteuttaminen
  • Omien oppimisverkostojen luominen ja niissä työskentely, yhteisöllisyyden toteutuminen
  • Oppilaan osallisuuden lisääminen
  • Oppiainerajat ylittävän laaja-alaisen osaamisen toteuttaminen ja tunnistaminen
  • Koulun ulkopuolella opitun tunnistaminen ja hyödyntäminen koulussa
  • Yksilöllisen ohjauksen ja vertaistuen toteuttaminen
  • Oppilaitos- ja organisaatiorajat ylittävän yhteistyön toteuttaminen
  • Kasvun kansion tekninen toteuttaminen niin, että oppimisprosessin omistajuus on oppilaalla itsellään

(Jyväskylä - Kasvun kansion malli)

Omia tuotoksia dokumentoidaan ja arvioidaan sähköisesti (myös vertaisarviointia). Tähän käytetään mm. Seesaw- ja peda.net-sovelluksia.


Konneveden tieto - ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Oppilashuolto

Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollon tavoitteena on myös oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain.

 

Konneveden kunnan oppilas- ja opiskelijahuolto

 

Konneveden kunnan oppilashuolto

 

Terveydenhuolto ja tapaturmien hoito

 

Hammashuolto laatii oman suunnitelmansa hoidosta ja valistuksesta. Huoltajat vastaavat lasten hammashoitolakäynneistä ja hammashoidosta ollaan hoitoa koskevissa asioissa suoraan yhteydessä huoltajiin. Hammashoitola järjestää koululla valistustunteja tarpeen mukaan. Hammaslääkäri ja/ tai suuhygienisti vierailee myös vanhempainilloissa.

Kouluterveydenhoitaja käy koululla laatimansa suunnitelman mukaan n. kerran kuukaudessa ja myös erillisestä pyynnöstä. Hänet tavoittaa numerosta 014 269 0464 (tekstiviestit p. 050 312 7053), sekä sähköpostilla riikka.puttonen@seututk.fi.

Tuleville ensiluokkalaisille ja viidesluokkalaisille järjestetään laajennettu terveystarkastus.

Tapaturmatilanteessa otetaan tapauksen mukaan yhteys kouluterveydenhoitajaan, lääkärin vastaanotolle 014 269 0300 tai sairaankuljetukseen 112.

Jokaisesta tapaturmasta täytetään ilmoituskaavake, joka toimitetaan kuntaan vakuutusasioista vastaavalle henkilölle (Ritva Janhunen).

Sairaustapauksissa oppilaan kuljetus kotiin järjestetään ensisijaisesti vanhempien toimesta ja toissijaisesti taksilla.

Yleiset ja oppilaita koskevat turvallisuusmääräykset ja –suunnitelma sisältyvät Hytölän koulun pelastussuunnitelmaan.


 Koulukiusaamisen ehkäiseminen ja vastustaminen

 

Koulu osallistuu ”KiVaKoulu”-ohjelmaan. Ohjelmaan sisältyvät oppitunnit 1-2-luokassa ja 3-4-luokassa ja KiVa-tiimin kokoontumiset kiusaamistapausten sattuessa. Tarja Kortman-Nieminen, Virpi Janhunen ja Olli Pöyhönen ovat käyneet KiVa-koulutuksen. Välituntivalvojat käyttävät keltaista KiVaKoulu-liiviä.

Oppilaiden vuorovaikutus- ja tunnetaitoja kehittämällä ennaltaehkäisemme kiusaamistilanteiden syntymistä. On opeteltava ja opetettava tunteiden tunnistamista, nimeämistä, arviointia, asianmukaista ilmaisemista ja tarvittaessa hallintaa.

Vastustamme kiusaamista, eli puutumme siihen välittömästi. Koulukiusaamisen käsittelyssä toimitaan ”Koulukiusaaminen: kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamistilanteiden selvittely” -asiakirjan mukaan.

 

Koulun järjestyssäännöt

 

Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Järjestyssäännöt ohjaavat kaikkea koulutusta koskevan lainsäädännön nojalla järjestettyä koulujen ja oppilaitosten työsuunnitelman mukaista opetusta ja siihen liittyvää toimintaa.

(Järjestyssääntöjen laatiminen, ohje 1/012/2016, Opetushallitus)

 

Hytölän koulun järjestyssäännöt:

  1. Tiedän koulualueen rajat

    - koulualue määräytyy seuraavasti: Keilarannantien, 69-tien, jalkapallokentän ja koulun takana olevan kuusimetsän rajaama alue

    - välituntialuetta EIVÄT ole:
    * levike
    * henkilökunnan autojen pysäköintialue
    * koulun metsän puoleinen seinusta ja siellä sijaitseva kuusimetsä
    * alikulkutunneli
    * jalkapallokentän 69-tien puoleisessa päädyssä oleva lepikko

    2. Kunnioitan toisia ihmisiä ja hyväksyn erilaisuutta

    - kohtelen kaikkia tasapuolisesti
    - vastustan kiusaamista, sillä koulumme on KiVa-koulu
    - annan työrauhan
    - noudatan hyviä tapoja ja käytän asiallista kieltä

    3. Huolehdin ympäristöstäni ja sen turvallisuudesta

    - siistin omat jälkeni
    - käsittelen omaa ja yhteistä välineistöä vastuullisesti
    - vahingon sattuessa voin joutua korjaamaan tai korvaamaan vahingon
    - pyrin välttämään vaaratilanteiden syntymistä ja ilmoitan, jos havaitsen niitä
    - en tuo kouluun päihteitä, enkä vaarallisia esineitä
    - 69-tie on luokiteltu vaaralliseksi, siksi en liiku siellä koulupäivän aikana

    4. Otan vastuuta koulutyöstäni

    - olen oppitunneilla ajoissa ja ilmoitan poissaolostani
    - pidän mukana oppitunneilla tarvittavat kirjat ja opiskeluvälineet
    - huolehdin koulu- ja kotitehtävistäni
    - pidän oppitunneilla kännykän tai muun mobiililaitteen äänettömällä repussa, ellen saa käyttää sitä opettajan luvalla
    - pidän huolta omasta ja toisten hyvinvoinnista
    - opettajalla on oikeus tarkastaa tarvittaessa tavaroitani ja ottaa häiritsevät tai vaaralliset esineet tai aineet haltuunsa

    JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN RIKKOMISESTA SEURAUKSENA OVAT PERUSOPETUSLAIN MUKAISET KURINPITOTOIMET

 

Järjestyssäännöistä on keskusteltu luokittain oppilaiden kanssa, sekä lähetetty ne koteihin huoltajille kommentoitavaksi. Järjestyssäännöt löytyvät koulun peda.net-sivuilta.

Kodin ja koulun yhteistyö

Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Koulu vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun tehtävä on antaa huoltajille tietoa niin, että he voivat seurata ja edistää lapsensa koulunkäyntiä ja oppimista. Kodin ja koulun yhteistyö on välttämätöntä, jotta koulutyö onnistuu.

Hytölän koulun pääasiallisia kodin ja koulun välisiä yhteistyömuotoja ovat

  • yhteydenpito wilma-viesteillä, puhelimella, sähköpostilla, sekä luokkakohtaisilla tai koko koulun yhteisillä tiedotteilla
  • vanhempainillat
  • vanhempainvartit
  • arviointikeskustelut
  • erilaiset huoltajille avoimet tapahtumat ja teemapäivät
  • pop up-ravintolapäivä
  • tapahtumien, varojenkeräyskampanjoiden ja retkien järjestelyt
  • vanhempainyhdistystoiminta

Koulukuljetukset

Koulukuljetusten järjestämisessä noudatetaan Konneveden kunnan kuljetussuunnitelman periaatteita. Koulu järjestää ja suunnittelee välikyyditykset.

Hytölän koulun oppilaskuljetuksista vastaavat Koivuranta Oy ja taksiyrittäjä Hannu Hänninen

Koulukuljetuksia koskevat periaatteet

Koulun kerhotoiminta

Koululla toimii joka maanantai liikuntakerho klo 14 – 15.30, jota vetää Liisa Kinnunen, sekä joka toinen keskiviikko kokkikerho klo 13-15 Virpi Janhusen vetämänä. Kyse on Konneveden vapaa-aikatoimen ja 4H:n yhdessä järjestämistä, hankerahoilla toimivista palveluista.

Hänniskylän 4H-kerho kokoontuu koululla joka toinen tiistai ja torstai (vuoroviikoin) klo 17.30-19 vetäjinään Toini ja Juho Jääskä, sekä Essi Valkeinen.

Yhteistyö sidosryhmien kanssa

Soitonopetusta koululla on tiistaisin klo 15-17.30. Rumpujensoiton opetusta antaa silloin Ala-Keiteleen musiikkiopisto. Torstaisin klo 13-14 kansalaisopiston pianotunteja antaa Merja Kopare-Närhi.

Viime vuoden bändikerhon pojat kokoontuvat keskenään joka toinen keskiviikko klo 17.30-19. Yksi huoltajista toimii vastuuhenkilönä.

Keskiviikkoisin koululla on kylän miesten lentopalloilta. Talvella koulun kaukalo on erittäin ahkerassa pelikäytössä kylän nuorten ja aikuisten miesten toimesta. Koulun pallokenttää käytetään kesällä jalkapallon pelaamiseen säännöllisesti.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä