Oppilaita ohjataan ja kannustetaan itsenäiseen tiedonhankintaan, omatoimisuuteen, aktiivisuuteen, ryhmätyötaitojen kehittämiseen, sekä hyvän ilmapiirin ja ryhmähengen luomiseen.

Opitaan, että oppimiseen tarvitaan ponnistelua ja pitkäjänteisyyttä.
Omaa osaamista jaetaan muille.
Huoltajia ja oppilaita otetaan mukaan päätöksen tekoon.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Hyvän ilmapiirin ja koulun arjen ylläpito vaati henkilökunnalta yhteissuunnittelua, yhteisiä sääntöjä ja niiden noudattamista.



Kuva: Peda.net/Joensuu

Kouluruokailu

Ruokailun järjestämisessä ja ohjauksessa on otetaan huomioon ruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Kouluruokailussa tutustutaan ruokakulttuuriin, sekä opetellaan puhumaan ruoasta.
Tapakasvatus näkyy osana arvopohjaa, toimintakulttuuria, oppiaineita sekä laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia.
Kouluruokailun arvostus ja yhdessä syöminen vaikuttavat koko koulun ilmapiiriin – ja myös opettajien ja muun kouluhenkilökunnan työhyvinvointiin.

Hytölän koulussa ruokaillaan omissa luokissa. Poikkeuksen tekevät 0-2.-luokkalaiset, jotka syövät yhdessä monitoimiluokassa opettajiensa kanssa.

Turvallisuus ja kriisitilanteeseen varautuminen

Opetuksen ja koulutuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden, oppilaitoksen henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen ja kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria, opiskeluhuoltoa ja niissä toteutettavaa yhteistyötä.

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuusopas
Oppilas- ja opiskelijahuollon opas: Äkilliset kriisit, uhka- ja vaaratilanteet ja niihin varautuminen
Psykososiaalinen tuki äkillisissä kriiseissä

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Huomioidaan oppilaiden eri ikäkaudet opetuksessa hyödyntäen toiminnallisuutta, luovuutta, liikkumista, leikkiä ja elämyksiä.
Käytetään monipuolisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä.
Ollaan vuorovaikutuksessa myös ympäröivän yhteiskunnan kanssa (mm. vierailijat, retket).
Opetellaan projektimaista työskentelyä ja kokonaisuuksien opiskelua.
Työskennellään yhdessä ilman luokkarajoja (Tämä sujuukin kyläkoulussa erittäin luontevasti.)
Edistetään vuorovaikutusta ja työskentelyn monipuolisuutta tieto- ja viestintäteknologian avulla.


Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Oppilaita kannustetaan demokraattiseen toimintaan oppilaskuntatoiminnan kautta. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa koulun arkeen. Oppilaskuntatoiminta tuo yhteisöllisyyttä ja vahvistaa eri luokka-asteilla olevien oppilaiden välistä yhteistyötä.

Oppilaille annetaan vastuuta ja mahdollisuuksia kokeilla toimintaideoitaan. Näin opetellaan sietämään pettymyksiäkin ja tekemään kompromisseja.
Keskusteluissa tehdään yhteisiä sopimuksia ja sitoudutaan niihin.

Kouluyhteisön jäsenten välillä tulee vallita luottamus ja arvostus toisia kohtaan.


Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Arjen valinnoilla ja toimilla ilmennämme vastuullista suhtautumista ympäristöön.
Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.

Yhteistä omaisuutta kunnioitetaan ja käsitellään asiallisesti.
Jokainen vaikuttaa omalla panoksellaan työympäristön viihtyisyyteen.
Kaikki osallistuvat mm. paperin kierrätykseen ja biojätteen lajitteluun.
Työvälineiden hankinnassa vältetään huonolaatuisten tavaroiden ja materiaalien hankintaa.
Pyrimme kaikki huolehtimaan yleisestä siisteydestä koulullamme.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Koulussa annetaan opetusta vuosiluokille 0-6. Hytölän koulu on lähikoulu kaikille Hytölän, Hänniskylän, Tankolammin ja Ilomäen seudun perusopetusikäisille lapsille.

Luokittaiset oppilasryhmät ovat tyttö-poika-sekaryhmiä. Liikunnassa luokat 3-4 ja 5-6 pidetään joko yhtenä isona sekaryhmänä (3-6) tai kahtena erillisenä ryhmänä. Jako harkitaan tavoitteiden ja opetussuunnitelmasisältöjen mukaan tarkoituksenmukaisesti.

Käsityössä luokat 3 ja 4 työskentelevät omina ryhminään teknisen työn tilassa. Ryhmä koostuu syksyllä 4. luokasta ja keväällä 3. luokasta. Tekstiililuokassa oppilaat ovat joko 3.-, 5.- ja 6.-luokkalaisia (syksyllä) tai 4.-, 5.- ja 6.-luokkalaisia (keväällä). Ryhmät ovat sekaryhmiä.

Oppilaille tehdyn kyselyn mukaan he kokevat olonsa koulussamme turvalliseksi. Opettajat puuttuvat oppilaiden mielestä kiusaamistilanteisiin hyvin ja kohtelevat oppilaita tasa-arvoisesti.

Oppilaat opiskelevat Hytölän koulussa tasa-arvoisesti sukupuolesta, uskonnosta tai etnisestä taustasta riippumatta. Koululla on käytössä KiVa-koulu-ohjelma kiusaamistapausten käsittelyyn. Ohjelman sisällöissä on tasa-arvoon liittyvää kasvatusmateriaalia.

 

Toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi

• Kaikki oppilaat pääsevät lähikouluunsa.
• Koulukuljetusperiaatteet koskevat ja niitä sovelletaan kaikkiin koulukuljetusten piiriin kuuluviin oppilaisiin. Konneveden kunnan sivistyslautakunta voi tehdä harkinnanvaraisia koulukuljetuspäätöksiä. Päätöksessä huomioidaan kunnan koulukuljetusperiaatteet ja perusopetuslaki.
• Mikäli oppilaalla on oppimisvaikeuksia, hänelle järjestetään tukea kolmiportaisen mallin mukaisesti. Luokanopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa huolehtii kolmiportaisen tuen järjestelyistä. Tukiopetusta annetaan tarvittaessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan niille, joilla tarve on. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus opiskella yleisopetuksen ryhmässä tuen tarpeesta riippumatta. Myös muita vähemmistöryhmiin kuuluvia oppilaita opetetaan koulun yleisopetuksen ryhmien mukana.
• Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ennalta ehkäisemisen pohjana on koulun positiivinen, avoin ja salliva ilmapiiri. Eri oppiaineiden tunneilla käydään läpi, miten luonnollista eri sukupuolten väliset erot ovat. Oppilaille kerrotaan, mitä sukupuolinen tai seksuaalinen häirintä tarkoittaa ja miten siihen tulee reagoida. Mediakasvatuksen osana oppilaita opastetaan internetissä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän huomaamiseen ja siihen, miten vältytään häirinnältä. Oppilaita kannustetaan kertomaan, jos huomaa häirintää, joka kohdistuu joko itseen tai toiseen oppilaaseen. Mikäli oppilas on kokenut sukupuolista tai seksuaalista häirintää, asiassa kuullaan oppilasta ja huoltajille ilmoitetaan. Oppilas ohjataan kouluterveydenhoitajalle, -kuraattorille tai –psykologille, jonka kanssa asia käydään läpi. Mikäli tapauksen luonne vaatii, koulu tekee lastensuojeluilmoituksen ja on yhteydessä poliisiin.

 

Toimintaohje sukupuolisiin /seksuaalisiin kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteisiin

Jos sinua ja/tai toista koulun oppilasta kiusataan, häiritään seksuaalisesti tai joudut seksuaalisen väkivallan kohteeksi, toimi näin:

1. Ilmoita asiasta omalle luokanopettajalle, rehtorille tai jollekin koulun henkilökuntaan kuuluvalle aikuiselle tai huoltajalle.
2. Opettaja ja /tai rehtori selvittävät, mitä on tapahtunut.
3. Rehtori ja/ tai opettaja puhuttelevat kiusaajaa, häiritsijää tai väkivallan tekijää. Mikäli tapaus sattunut internetissä, asia annetaan poliisin tutkittavaksi.
4. Tapauksesta riippuen asiasta ilmoitetaan muille viranomaisille. Kiusattu, seksuaalisesti häiritty tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutunut ohjataan kouluterveydenhoitajalle, -kuraattorille tai -psykologille asian purkua varten

 

Arvio aikaisempien tasa-arvosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista

Henkilökunnan ja oppilaiden kanssa käydään läpi eri toimintaohjeet em. tapausten varalle joka vuosi. Niitä tarkennetaan ja selkiytetään tarvittaessa. Tasa-arvoon liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen tuloksia arvioidaan jatkossa vuosittain.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.

(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, OPS 2016)