Konneveden Kotiseutuyhdistys

Naisten Viikko 2022 oli menestys

Juurevasti tieteestä ja taiteesta. Leipää ja tähtitaivaita -tapahtumassa sai kurkotella kuita tai lumoutua keskiaikaisen kirkon rikkaasta kuvakielestä. Viikon yllätys oli savutuvan paljastumisen mainioksi konserttisaliksi.

Konneveden kotiseutumuseolla järjestetyn naisten viikon luennot vetivät savutuvalle ennätysmäärän yleisöä. Museon pihamaalle pystytetyssä huvilateltassa nähtiin puolestaan paikallisen leipä osaamisen huippua ja rikasta perinnettä.

Leipää ja tähtitaivaita-tapahtuma kiinnosti myös satunnaisia museokävijöitä ja he hyppäsivät innolla yllättävän tarjonnan pyörteisiin. Heinäkuun aikana museon facebook-sivusto tavoitti yli 7.000 ihmistä!

 

Museolla tapahtuu

Kesän 2022 ohjelma on julkaistu. Aloitimme Lasten lauantailla 18.6.2022. Museon kasveihin tutustuttiin 10.7. Naisten viikko mielenkiintoisine ohjelmineen alkaa tiistaina 19.7. Vapaa pääsy. Tervetuloa !



Muistathan, että Lehmipolku AR on käytettävissä ympäri vuorokauden ja ympäri vuoden. Vapaa pääsy.

Museon kevät 2022

Konneveden kotiseutuyhdistys valmistautuu tulevaan kesään. Korkeat nietokset sulavat ja museoalueella pääsee liikkumaan päivä päivältä paremmin. Vuonna 2021 toteutettua nykytekniikkaan pohjautuvaa Lehmipolku AR kierrosta on voinut käyttää läpi talven. Talven aikana alueen puustoa on jonkin verran harvennettu ja samalla polulta avautuva maisema on avartunut. Töiden yhteydessä on jätetty joitakin puita pökkelöitymään lintujen pesintää ajatellen. Muutama aiemmin kuorittu koivu on jätetty näyttämään miten entisaikaan saatiin rakennuksiin kattomateriaalia.
 
Museo on auki tänä vuonna 28.6. - 14.8., ti-su klo 10-16. Erityistä ohjelmaa on suunniteltu pitkin talvea ja tulossa ovatkin Lastenlauantai 18.6., opastettu tutustuminen museon kasveihin 10.7., Naisten viikko 19. - 24.7. ja Kansanlaulumessu 31.7. Tiedotamme näistä tarkemmin myöhemmin.
 
Museon kevään ohjelmaan kuuluvat myös jokavuotiseen tapaan alueen siivous- ja kunnostustalkoot, joiden erityispiirre on tänä vuonna hakkuiden jälkien siistintä. Käsipareja ja rukkasia tarvitaan. Aidat vaativat korjausta talven jäljiltä ja museorakennuksissa tarvitaan kunnon kevätsiivousta. Talkooviikonlopun ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.
 
Museolla jatkuvat myös vähemmän näkyvät työt. Mittavien Konnevetisten kokoelmien tietojen täydentäminen kokoelmanhallintajärjestelmään jatkuu myös tänä vuonna Museoviraston sekä Konneveden kunnan avustuksien tukemana ja Keski-Suomen museon ohjaamana.
 
Ohjelmia, museon tulevaisuudennäkymiä ja erinäisiä parannuksia pohditaan kotiseutuyhdistyksen kevätkokouksessa 11.5.2022 klo 18, paikkana Hätävaran Lounas ja Juhla. Tervetuloa mukaan.
 
Kuvassa yhdistyksen hallituksen kokous 20.4.2022

Kunnan juhlavuosi alkaa : Konnevesi 100 vuotta



Vuoden vaihtuminen oli merkittävä hetki 100 vuotta sitten. Aikamme rautalampisina päättyi ja 4.300 asukasta aloitti konnevetisinä. Oman kunnan saamisesta oli puhuttu pitkään. Liikenneolosuhteet olivat huonot ja väkimäärä kasvoi vauhdilla. Seurakunta syntyi ensin ja siinä yhteydessä otettiin käyttöön upouusi paikannimi Konnevesi, joka saatiin järven nimestä. Vanhoista kartoista paikannimeä ei löydy. Seurakunnan aloittamisen jälkeen lehtien uutisiin ilmestyi jonkin uutisoinnin aiheen tapahtumapaikaksi "Konneveden seurakunta" Rautalammin pitäjässä. Tämä saattaa hämmästyttää vanhojen lehtien lukijaa.

Pian paikannimi vakiintui Konnevedeksi kunnan aloittaessa. Muitakin nimiä oli toki harkittu. Uusi kunnanvaltuusto piti ensimmäisen kokouksensa 4.1.1922 Lapunmäen kansakoululla.

Kunnan alkuvuosien vaiheista on kerrottu lisää Konneveden Joulu 2021 -lehdessä, jonka jutuista selviää mm. mihin tehtävään palkattiin kunnan ensimmäinen viranhaltija ja kuka hän oli. Konneveden Joulu -lehtiin on tallentunut vuosikymmenien varrella melkoinen määrä seudun, kylien, talojen, yritysten ja henkilöiden historiaa. Nyt voit tutustua aikaisempiin julkaisuihimme entistä helpommin. Näiltä verkkosivuiltamme löytyvät kaikkien joululehtien sisällysluettelot ja osa artikkeleista on myös luettavissa.

Uusin lehti on saatavilla liikkeiden myyntipisteistä Konnevedellä, Rautalammilla ja Sumiaisissa hintaan 8 €. Vanhoja lehtiä on saatavilla hintaan 5 € museolta sen auki ollessa tai tilaamalla sähköpostitse os. reijo.rantanen@pp3.inet.fi. tai puhelimitse 040 5039 125 (huom. 1990 ja 1991 painokset on myyty loppuun).

Kokousuutinen: Yhdistyksen syyskokous 2021

Konneveden Kotiseutuyhdistyksen syyskokous pidettiin 15.12.2021. Kunnantalon takkahuoneella oli koolla toistakymmentä kotiseututyön aktiivia ja siitä kiinnostunutta. Kokouksessa luotiin tyytyväisin mielin katsaus päättyvän vuoden tapahtumiin ja yhdistyksen muihin aktiviteetteihin. Näistä mainittakoon Myllyt pyörimään -hankkeen valmistuminen, Naistenviikko, Lehmipolku AR, yhdistyksen verkkosivujen uusiminen, mainio joululehti ja uusin kirjamme "Kottarverunnoilijan Riimittelyä" sekä voimakas satsaus kokoelmanhallintatyöhön. Kokous käsitteli tulevan vuoden budjetin ja toimintasuunnitelman, josta kerromme myöhemmin lisää. Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan, 10 €/v ja 30 € pysyväisjäsenyys.
 
Kotiseutuneuvos Reijo Rantanen valittiin jatkamaan puheenjohtajana. Kokous onnitteli pitkän uran yhdistyksessä tehnyttä Rantasta 80 v. merkkipäivän johdosta. Muita hallituksessa jatkavia ovat Elise Kalari, Jouko Leskinen, Urho Paasolainen ja Tanja Poikonen. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Tuovi Liimatainen ja Paavo Minkkinen. Varajäsenet Heta Kekäläinen ja Matti Kauppinen jatkavat.
 
Pitkään hallituksessa ja useissa hankkeissa vetäjänä toiminut Jarkko Rossi perusteli pois jättäytymistään muilla kiireillä. Kotiseututoimintaa hän ei kuitenkaan sano jättävänsä, kuten ei toinenkaan luopuja Sanna Tiihonen. Molemmille lämpimät kiitokset työstä kotiseudun hyväksi. Toiminnantarkastajaksi valittiin Terhi Minkkinen ja varalle Matti Manninen. Muut valinnat tekee hallitus ensimmäisessä kokouksessaan.


Uutta : Konneveden joulu 2021 on ilmestynyt

Konneveden Joulu 2021 on saatavilla 44. kerran. Lehti luotailee sata vuotta täyttävän kunnan historiaa ja päättyvän vuoden tapahtumia sekä valottaa elämää ennen ja nyt. Satasivuisen julkaisun kirjoittajia ovat Reijo Rantanen, Mika Pasanen, Simo Lampela, Harri Romar, Janne Vilkuna, Virpi Poikolainen, Urho Paasolainen, J. A. Puttonen (1928), Kristiina Hurmerinta, Sanna Tiihonen, Mirja Tervo, Heikki Manninen, Tarmo Kallio (1980, 1992), Elise Kalari, Risto Kytöjoki ja Timo Laitinen. Arkistojen aarteita on koonnut Jouko Leskinen. Lehden kannet ja keskiaukeama ovat perinteiseen tapaan Konneveden koululaisten käsialaa. Lehden on taittanut Konnevedeltä kotoisin oleva taiteilija, kuvataiteen opettaja Minja Revonkorpi.

Värikäs ja elävästi taitettu kotiseutulehti ilmestyy perinteiseen tapaan adventiksi. Lehti on myynnissä Konneveden joulunavauksessa perjantaina 26.11. klo 13–17 kunnantalolla. Viikonloppuna lehteä myyvät koululaiset eri puolilla kuntaa. Maanantaista 30.11. alkaen lehti on saatavilla Konneveden liikkeistä, Laukaa-Konneveden konttorista ja Sumiaisten Vanhasta Rouvasta sekä Rautalammilla Arttelista.

Kotiseutuyhdistys toimittaa lehtiä myös postitse. Reijo Rantanen kertoi, että hän on vuosittain lähettänyt useita kymmeniä joululukemistoja eri puolille Suomea ja muutamia ulkomaillekin. Tilauksen voi tehdä

sähköpostilla reijo.rantanen@pp3.inet.fi tai puhelimella 040 5039 125.

Joululehden kanssa samassa kuoressa voidaan lähettää myös lokakuussa ilmestynyt Tarmo Kallion runokirja Kottarverunnoilijan riimittelyjä. Kirja maksaa 20 euroa. Lehden hinta on 8 euroa.



Ajankohtaista : Uusi teos on julkaistu

Kottarverunnoilijan riimittelyitä -kirja on julkaistu

Tarmo Kallion suonissa virtasi esi-isiltä perinnöksi saatua ehtaa runoilijaverta.

Loes tuo Luoja paremmi
nuo ilimat ihmisiksi,
poova vähä kosteemaks
ja satteet kuivemmiksi

Jos fileerausveitsi viuhui kalamiehen käsissä kuin luomisen työssä, niin kyllä syntyi myös runoa. Sitä oli kuten kalaakin jopa yli oman tarpeen. Tarmo jakoi auliisti säkeitään laajalle ja tiheään. Kuten elämän suhteen hän oli myös runoudessa runsaskätinen. Aamuvirkkuna ihmisenä hänellä oli tapana laittaa aamiainen vaimolleen. Usein kyytipoikana oli aamutuimaan syntynyt runo, ajatus, miete.

Nyt on Konneveden Kotiseutuyhdistys koonnut Tarmo Kallion runoista kirjan Kottarverunnoilijan riimittelyjä. Se on läpileikkaus vuosikymmeniä jatkuneesta harrastuksesta. Kirjan runot on rytmitetty vuodenaikoja seuraten.

Säkeisiini minä haluaisin piirtää jotakin:
Niissä oli oltava vettä, koivu
ja kumpare kotoista kamaraa...



Kirja on saatavilla Konneveden liikkeistä : Pappilan Hätävara, Mierontien Posti, Kukkakauppa Kimppu, Sale Konnevesi, K-Market Konnevesi.

Toimitamme myös postitse. Tilaukset sähköpostitse reijo.rantanen@pp3.inet.fi tai puhelimitse 040 5039 125. Kirjan hinta on 20 €.

Lehmipolku avattu 2021

Museon kesäkausi päättyi elokuun alussa tältä vuodelta, mutta meillä on ilo kutsua vierailijat tutustumaan museomme Lehmipolkuun. Lataa museon infopisteessä parkkipaikan lähellä älykännykkääsi ilmainen appi ja pääset digiseikkailulle maatiaislehmien maailmaan. Matkan kesto noin 20 minuuttia. Matkan pituus 22 maitomukia, joka metreissä on noin 400. Polun AR-taulut heräävät eloon, kun älylaite kohdistetaan niihin sovelluksen ja sisällön lataamisen jälkeen. Käyttöohjeet löytyvät alueelta.

Lehmipolku AR-kierros alkaa 1700-luvun pohjoissavolaisesta pihapiiristä ja jatkuu museon takana olevaan metsään. Siellä tapaat Gallen-Kallelan Kullervon kirouksen, Lascaux´n luolamaalauksen alkuhärän, kuulet karjankutsuhuutoja ja ripsumalauluja. Polulle on vapaa pääsy! Avoinna ympäri vuoden.

Lisätietoja kotisivujen kohdassa Lehmipolku. Tiivistetty videoesittely Youtubessa.






Naistenviikko 2021 oli menestys

Naistenviikko kesällä 2021 keräsi runsaasti osanottajia monipuolisiin päivittäisiin tapahtumiin, joista vastasivat paikalle kutsutut mielenkiintoiset esiintyjät. Kiinnostavat aiheet vaihtelivat värien maailmasta ja kansallispuvuista Harry Potterin maailman kautta elämään savutuvassa ja paikallishistoriaan.





Alla viikon ohjelma ja yllä esiintyjät yhteiskuvassa

Ajankohtaista: Savutuvan katon korjaus kesällä 2021

Tuomiston savutupa sai uuden pärekaton kesäkuussa 2021. Konneveden Eläkkeensaajat kipusivat katolle ja katto valmistui ennätysvauhtia. Neljän päivän urakka ajoittui kesän kuumimpiin päiviin.



Pärekatto

Rakennusten kattaminen päreillä pääsi vauhtiin 1830-luvulla. Tuohi kattomateriaalina sai väistyä. Pärekattojen myötä markkinoille tuli myös rautanauloja. Alkuaikoina käytettiin prässinauloja eli leikattuja nauloja. Nopeaa ja kätevää.

Ensimmäiset päreet maassamme valmistettiin käsityönä kiskomalla. Työ oli hidasta ja raskasta. Osassa maata ”kiskopäreet” tehtiin erityisellä päreveitsellä, jossa oli kahvat molemmissa päissä. Pärepölkky asetettiin kannon nokkaan tehdyn tuen varaan. Veitsellä painamalla saatiin pölkystä irtoamaan sen pituussuuntaisia liisteitä. Liisteiden paksuus oli 3–4 mm, leveys 65-100 mm ja pituus yhden kyynärän mitta eli 59 cm.

Valmistusta varten kehitettiin 1860-luvulla miesvoimin toimiva pärehöylä, jonka hitaasti liikkuva terä lohkoo lähes kiskotun kaltaisia päreitä. Myöhemmin voimalähteeksi valjastettiin vesi ja tuuli, sitten maatalousmoottorit ja 1950-luvulla yleistyneet traktorit.

Päre taipuu moneksi. Kattojen lisäksi päreet toimivat myös valon lähteinä pimeissä tuvissa. Päreistä tehtiin koreja. Moni vauva on vedellyt unia, missäs muualla kuin pärekopassa. Näissä tapauksissa päre on tietysti ohkaisempaa kuin rakennuksen katteena, mutta kuitenkin pärettä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä