Konneveden Kotiseutuyhdistys

Ajankohtaista : Uusi teos on julkaistu

Kottarverunnoilijan riimittelyitä -kirja on julkaistu

Tarmo Kallion suonissa virtasi esi-isiltä perinnöksi saatua ehtaa runoilijaverta.

Loes tuo Luoja paremmi
nuo ilimat ihmisiksi,
poova vähä kosteemaks
ja satteet kuivemmiksi

Jos fileerausveitsi viuhui kalamiehen käsissä kuin luomisen työssä, niin kyllä syntyi myös runoa. Sitä oli kuten kalaakin jopa yli oman tarpeen. Tarmo jakoi auliisti säkeitään laajalle ja tiheään. Kuten elämän suhteen hän oli myös runoudessa runsaskätinen. Aamuvirkkuna ihmisenä hänellä oli tapana laittaa aamiainen vaimolleen. Usein kyytipoikana oli aamutuimaan syntynyt runo, ajatus, miete.

Nyt on Konneveden Kotiseutuyhdistys koonnut Tarmo Kallion runoista kirjan Kottarverunnoilijan riimittelyjä. Se on läpileikkaus vuosikymmeniä jatkuneesta harrastuksesta. Kirjan runot on rytmitetty vuodenaikoja seuraten.

Säkeisiini minä haluaisin piirtää jotakin:
Niissä oli oltava vettä, koivu
ja kumpare kotoista kamaraa...



Kirja on saatavilla Konneveden liikkeistä : Pappilan Hätävara, Mierontien Posti, Kukkakauppa Kimppu, Sale Konnevesi, K-Market Konnevesi.

Toimitamme myös postitse. Tilaukset sähköpostitse reijo.rantanen@pp3.inet.fi tai puhelimitse 040 5039 125. Kirjan hinta on 20 €.

Lehmipolku avattu 2021

Museon kesäkausi päättyi elokuun alussa tältä vuodelta, mutta meillä on ilo kutsua vierailijat tutustumaan museomme Lehmipolkuun. Lataa museon infopisteessä parkkipaikan lähellä älykännykkääsi ilmainen appi ja pääset digiseikkailulle maatiaislehmien maailmaan. Matkan kesto noin 20 minuuttia. Matkan pituus 22 maitomukia, joka metreissä on noin 400. Polun AR-taulut heräävät eloon, kun älylaite kohdistetaan niihin sovelluksen ja sisällön lataamisen jälkeen. Käyttöohjeet löytyvät alueelta.

Lehmipolku AR-kierros alkaa 1700-luvun pohjoissavolaisesta pihapiiristä ja jatkuu museon takana olevaan metsään. Siellä tapaat Gallen-Kallelan Kullervon kirouksen, Lascaux´n luolamaalauksen alkuhärän, kuulet karjankutsuhuutoja ja ripsumalauluja. Polulle on vapaa pääsy! Avoinna ympäri vuoden.

Lisätietoja kotisivujen kohdassa Lehmipolku. Tiivistetty videoesittely Youtubessa.






Naistenviikko 2021 oli menestys

Naistenviikko kesällä 2021 keräsi runsaasti osanottajia monipuolisiin päivittäisiin tapahtumiin, joista vastasivat paikalle kutsutut mielenkiintoiset esiintyjät. Kiinnostavat aiheet vaihtelivat värien maailmasta ja kansallispuvuista Harry Potterin maailman kautta elämään savutuvassa ja paikallishistoriaan.





Alla viikon ohjelma ja yllä esiintyjät yhteiskuvassa

Ajankohtaista: Savutuvan katon korjaus kesällä 2021

Tuomiston savutupa sai uuden pärekaton kesäkuussa 2021. Konneveden Eläkkeensaajat kipusivat katolle ja katto valmistui ennätysvauhtia. Neljän päivän urakka ajoittui kesän kuumimpiin päiviin.



Pärekatto

Rakennusten kattaminen päreillä pääsi vauhtiin 1830-luvulla. Tuohi kattomateriaalina sai väistyä. Pärekattojen myötä markkinoille tuli myös rautanauloja. Alkuaikoina käytettiin prässinauloja eli leikattuja nauloja. Nopeaa ja kätevää.

Ensimmäiset päreet maassamme valmistettiin käsityönä kiskomalla. Työ oli hidasta ja raskasta. Osassa maata ”kiskopäreet” tehtiin erityisellä päreveitsellä, jossa oli kahvat molemmissa päissä. Pärepölkky asetettiin kannon nokkaan tehdyn tuen varaan. Veitsellä painamalla saatiin pölkystä irtoamaan sen pituussuuntaisia liisteitä. Liisteiden paksuus oli 3–4 mm, leveys 65-100 mm ja pituus yhden kyynärän mitta eli 59 cm.

Valmistusta varten kehitettiin 1860-luvulla miesvoimin toimiva pärehöylä, jonka hitaasti liikkuva terä lohkoo lähes kiskotun kaltaisia päreitä. Myöhemmin voimalähteeksi valjastettiin vesi ja tuuli, sitten maatalousmoottorit ja 1950-luvulla yleistyneet traktorit.

Päre taipuu moneksi. Kattojen lisäksi päreet toimivat myös valon lähteinä pimeissä tuvissa. Päreistä tehtiin koreja. Moni vauva on vedellyt unia, missäs muualla kuin pärekopassa. Näissä tapauksissa päre on tietysti ohkaisempaa kuin rakennuksen katteena, mutta kuitenkin pärettä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä