Lukuvuosisuunnitelma 2020-2021

Koulun lukuvuosisuunnitelma 2020-2021

Yleistä

Hytölän koulun tavoitteena on antaa hyvät perusvalmiudet eri oppiaineissa.

Työskentely tapahtuu pääosin oppiaineiden mukaisen työjärjestyksen mukaan. Poikkeukset koskevat teemapäiviä, monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja tapahtumia.

Luokat työskentelevät yleensä luokkaryhmissä, mutta teematyöskentelyssä käytetään myös suurryhmäopetusta ja eritasoryhmiä.

Hytölän koulussa on kolme yhdysluokkaa (0-2. lk, 3-4. lk ja 5-6. lk). Opetus tapahtuu vuorokurssiperiaatteella kaikissa muissa reaaliaineissa, paitsi äidinielessä, matematiikassa ja kielissä, joissa edetään oppilaan oman vuosikurssin mukaisesti.

Koulupäivän rakenne

Koulun alkamisaika on klo 8.55, paitsi maanantaisin klo 8.50 yhteisen aamunavauksen vuoksi. Varsinainen oppitunti alkaa klo 9.

Esiopetusta järjestetään viitenä päivänä viikossa samassa luokassa 1-2. luokan kanssa.

Työpäivä päättyy maanantaina koko koululta klo 14. Tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 0-2. luokat lopettavat klo 13, mutta kaikki, tai osa 3-6. luokista vasta klo 15. Perjantaina koulu päättyy kaikilta luokilta klo 13.

Koko koulun yhteinen aamunavaus maanantaisin pidetään ulkona aamupiirinä. Näin vältetään luokkien sekoittuminen sisätiloissa.

Kyyditys järjestetään joko välikyyteinä klo 13, tai klo 15 kyyteinä yläkoulun kyyteihin nivellettynä. Odotusta (30-40 min) on Kärkkäälään menevillä 1-6. luokan oppilailla maanantaisin ja perjantaisin. Aamukyydit on kytketty yläkoulun kyyteihin. Valvonta on järjestetty aamuisin klo 8.30 alkaen koulunkäynninohjaajan toimesta ja iltapäivisin, kun oppilaat eivät mahdu kyytiin kerralla, vaan reitti/osa reitistä joudutaan ajamaan kahteen kertaan. Välikyytien lähtötilannetta valvotaan aina. Välikyytejä ajetaan lv. 2020-2021 kolmena päivänä viikossa.

Ruokailu on järjestetty luokkaruokailuna klo 10.45-11.15. Esiluokka ja 1-2.-luokkalaiset ruokailevat monitoimiluokassa.

Koulunkäynninohjaajat ja opettajat hoitavat välituntivalvonnat vuoropäivin.

Koronavirustilanteesta johtuen jokaisella opetusryhmällä on oma sisäänkäynti: 0-2. luokat tulevat sisään tavaoven kautta, 3-4. luokat käyttävät tuttua ovea vanhalle puolelle ja 5-6. luokkien käytössä on opettajanhuoneen puoleinen päätyovi. Näin vältämme ryhmien lähikontakteja esim. naulakoilla.

Välitunneilla oppilaita on tässä poikkeustilanteessa ohjeistettu leikkimään/pelailemaan vain oman luokan oppilaiden kanssa, jotta oppilasryhmät eivät sekoitu.

Oppimisympäristöt

Tilat ja paikat, sekä yhteisöt ja toimintakäytänteet, joissa oppiminen ja opiskelu tapahtuvat ovat oppimisympäristöjä. Niihin kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhteisöllisen tiedon rakentumista.

Hytölän koulussa pyritään pitämään huolta oppimisympäristöjen toimivuudesta ja ajantasaisuudesta. Kokeilemme rohkeasti myös uutta opetusteknologiaa ja kehitämme työtapojamme sen mukaisesti.

Luonto ja sen läheisyys otetaan huomioon toiminnassa laajasti: mm. oppitunneilla, pyörä- patikka- ja puolukkaretkillä.

Perusperiaatteena on valita oppimisympäristöt ja työtavat aina niin, että valinta edistää oppilaiden kasvua, kehitystä ja oppimista. Valinta on luokanopettajan ja muiden hänen kanssaan toimivien opettajien päätettävissä.

Työtavat

Työtavoissa pyritään monipuolisuuteen, kokemuksellisuuteen, elämyksellisyyteen ja toiminnallisuuteen. Suositaan oppilasta aktivoivia työtapoja, yhteistoiminnallisuutta sekä mielikuvitusta kehittävää ja tutkivaa oppimista. Työtapojen valinnassa korostuvat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmat ja eri ikäkausiin ja erilaisiin oppimistilanteisiin soveltuvat työtavat. Opetusta eheytetään oppiaineiden integraation avulla. Oppilaan yksilöllisyys huomioidaan eriyttämällä opetusta tarpeen mukaan.

Eri oppiaineiden erityispiirteet ja laaja-alainen osaaminen otetaan huomioon työtapoja valitessa. Ne valitaan vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Tuntikehyksen käyttö

Englanti: 5-6. luokka jaetaan kerran erillisryhmiin.

Äidinkieli: 5-6 luokka jaetaan kerran viikossa erillisryhmiin.

Käsityö: Luokat 3 ja 4 työskentelevät omina erillisryhminään teknisen työn tilassa opetustilan pienuudesta johtuen. Ryhmä koostuu syksyllä 4. luokasta ja keväällä 3. luokasta. Ryhmät ovat tyttö-poika-sekaryhmiä.

Oppilasmäärät

Luokka	Oppilaita	Tyttöjä	Poikia
esiluokka	5	4	1
1.luokka	3	2	1
2.luokka	6	5	1
3.luokka	7	5	2
4.luokka	5	2	3
5.luokka	7	4	3
6.luokka	8	5	3
YHT.	41	27	14

Koulun opettajakunta:

Janhunen Virpi	luokanopettaja, koulunjohtaja	0-2. luokka
Pöyhönen Olli	luokanopettaja	3-4. luokka
Jämsen Mari VIRANSIJAINEN Marja Launonen 3.8.2020-31.7.2021	luokanopettaja luokanopettaja	5-6. luokka

Koululla työskentelevät lisäksi koulunkäynninohjaajat Saara Varis (30 h/vko) ja Tiina Penttinen (30 h /vko). Saara Variksen vastuulla on lisäksi iltapäivätoiminnanohjaus.

Siisteydestä ja ruokahuollosta vastaa Tiina Eskelinen 30.9. asti ja Tiina Eskelinen, sekä Tarja Koivusilta 1.10. alkaen. Kevätlukukaudella Tarja Koivusillan tilalla on Anja Havia.
Hytölän ja Istunmäen koulujen yhteisenä talonmiehenä toimii Pekka Minkkinen.

Koulumme toiminta-ajatus ja arvoperusta

Koulun toiminta-ajatus: ”Yhteishengessä yksilöksi kasvaen”

Arvoperusta

Suhtaudumme toisiimme tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, kunnioittavasti sekä suvaitsevasti.
Toimimme yhteistyössä eri tilanteissa erilaisten oppilaiden ja aikuisten kanssa.
Sitoudumme yhteisiin päätöksiin.
Ymmärrämme tekojemme seurauksia ja otamme niistä vastuuta.
Kunnioitamme luontoa ja ympäristöä.
Edistämme omilla toimilla ja valinnoilla ympäristön hyvinvointia sekä kestävää kehitystä.

Konneveden esi- ja perusopetuksen arvopohja ja kuntastrategian keskeiset arvot

Tavoitteet lukuvuodelle 2020-2021

1. Tunne- ja vuorovaikutustaidot

Pyritään kehittämään oppilaiden kykyä toimia toisten ja itsensä kanssa. Harjoitellaan ryhmässä toimimisen taitoja ja tunnetaitoja, sekä tuetaan itsensä ja muiden arvostamisen kehittymistä.

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksessa korostuu opettajien välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitys. Taitojen opettaminen huomioidaan kaikissa oppiaineissa ja kaikkien opettajien oppitunneilla sekä koulun arjessa.

Tunne- ja turvataitotunteja tulee lv. 2020-2021 pitämään myös Tuija Mehto Konneveden sosiaalitoimesta koronatilanteen niin salliessa.

2. Hyvinvoinnin edistäminen

Kodin ja koulun yhteistyöllä lisäämme oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia.

Oppilaita otetaan mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon, kuullaan heitä ja otetaan huomioon (oppilaskunta- ja kummioppilastoiminta).

Motivoidaan oppilaita oppimiseen hyvien työskentelyolosuhteiden avulla.

Vahvistetaan oppilaiden sosiaalisia valmiuksia kohdata muita ihmisiä, sekä kehitetään jo kotona opittuja vuorovaikutustaitoja.

Kouluruokailulla tuemme lapsen terveellisiin ruokailutottumuksiin kasvamista ja niiden omaksumista. Ruokailu toimii myös virkistyshetkenä ja sillä on sekä sosiaalisesti, että tapakasvatuksellisesti opettava vaikutus.

Kiusaamiseen puututaan välittömästi. Huolehditaan siitä, ettei oppilas joudu väkivallan kohteeksi, eikä häntä muullakaan tavoin kiusata. Noudatetaan järjestysääntöjä ja valvotaan niiden toteutumista.

Ylläpidetään yleistä turvallisuutta ennaltaehkäisemällä tapaturmien ja onnettomuuksien syntyminen. Seurataan tapaturmien määrää. Näin saadaan käsitys vaaratilanteisiin vaikuttavista tekijöistä ja tilanteista.

Pedagogiset painopistealueet

Koronavirus ja perusopetuksen järjestäminen 1.8.2020 alkaen

Virukselta suojautuminen

Epidemiatilanne muuttuu päivittäin. Koulunjohto ja opettajat seuraavat ajantasaista tilannetiedotusta Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen www-sivuilta. Lisäksi saamme oppilaitoksia koskevien ohjeistuksien muutoksista tiedon OPH:sta ja koulutuksen järjestäjältä.

Koronavirukselta suojaudutaan samalla tavoin kuin muiltakin hengitystieinfektioiden aiheuttajilta. Koulussa opettelemme huolehtimaan hyvästä käsihygieniasta, sekä ohjeistamme yskimään ja aivastamaan oikein. Käsiä tulee pestä vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Silmiä, nenää tai suuta ei tule kosketella, ellei ole juuri pessyt käsiä.

Oppilaat pesevät kätensä tultuaan kouluun ja aina oppitunnin alussa. Yhteiskäyttöisiä välineitä käytettäessä huolehditaan niiden puhdistuksesta käytön jälkeen (esim. ompelukoneet ja tietokoneet).

Koronaviruksen oireet

Toiminta virusepäilyn ilmetessä kesken koulupäivän

Mikäli henkilölle kehittyy virustartunnan oireita, siirretään hänet erilliseen tilaan (liikuntasali) ja alaikäisen oppilaan ollessa kyseessä otetaan yhteyttä myös tämän huoltajiin. Tilassa on oppilaan lisäksi yksi koulun henkilökunnan edustaja suojautuneena huoltajan saapumiseen saakka.

Etäopetukseen siirtyminen

Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lähiopetus. Päätöksen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä tekee opetuksen järjestäjä. Päätöksenteossa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet — oppilaiden ja huoltajien näkemykset huomioiden — niin pitkälle kuin se on mahdollista. Yksilöllisinä tarpeina voidaan huomioida esimerkiksi oppimisen tuen, oppilashuollon, henkilökohtaisiin oloihin tai lastensuojeluun liittyvä tarve saada lähiopetusta. Lisäksi tulee kuulla koulun oppilaskuntaa ennen oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä.

Poikkeukselliset opetusjärjestelyt eivät koske haavoittuvammassa asemassa olevia oppilaita:

esiopetuksen oppilaita
perusopetuksen vuosiluokkien 1–3 oppilaita
erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita
pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita sekä
valmistavan opetuksen oppilaita.

Näiden ryhmien oppilaiden opetus järjestetään lähiopetuksena, koska heillä todennäköisesti on enemmän haasteita oppia etäopetuksessa ikänsä, kehitystasonsa, ohjauksen tarpeen tai kielitaitonsa vuoksi.

Opetuksen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana

Opetuksessa noudatetaan tuntijakoa, opetussuunnitelman perusteita, paikallista opetussuunnitelmaa, perusopetusasetuksen mukaista työaikaa, koulujen työaikoja, opetuksen järjestäjän vuosisuunnitelmaa ja oppilaan lukujärjestystä.
Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus tulee järjestää oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Opetusmuodon soveltuvuutta on harkittava varsinkin nuorempien oppilaiden kohdalla.

Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja oppilaanohjausta, sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen voi lisätä oppimisen tuen tarvetta ja sen arviointia.

Oppilaan poissaoloja seurataan opetuksen järjestämistavasta riippumatta ja luvattomista poissaoloista ilmoitetaan oppilaan huoltajalle.

Hytölän koululla on kannettavia tietokoneita, joita lainataan tarvittaessa etäopetuksessa oleville 4-6. luokkien oppilaille. Oppilaille voidaan tehdä etäopetuksen aikana myös materiaalipaketteja (esim. monisteista ja kuvataide- tai käsityötarvikkeista), jotka ovat noudettavissa koululta sovitusta paikasta.

Opetus karanteenin ja eristyksen aikana

Jos koulussa on tapahtunut altistumista koronavirukselle tai todetaan tartuntatapauksia, terveydenhuoltoviranomaiset päättävät tartunnan leviämistä rajoittavista toimenpiteistä. Näitä voivat olla koulun sulkeminen tai henkilöitä voidaan määrätä tartuntatautilain nojalla karanteeniin tai eristyksiin. Jos oppilaan opetusta ei voida järjestää lähiopetuksena, opetus voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin. Karanteenissa ja eristyksessä oleva oppilas voi kuntonsa mukaan osallistua opetukseen etäyhteyden välityksellä samalla, kun muu opetusryhmä opiskelee lähiopetuksessa.

Vuorovaikutus oppilaiden kanssa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana

Koulun on aktiivisesti ja oma-aloitteisesti yhteydessä oppilaaseen. Lukujärjestyksen mukainen opiskelu tuo säännöllisyyttä ja rytmiä opiskeluun. Välitunnit ovat oppilaiden virkistäytymisen aikaa myös etäopetuksen aikana. Riittävä ja säännöllinen opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus sekä vertaisvuorovaikutus mahdollistavat opiskelussa edistymisen ja palautteen antamisen, vaikka opinnoissa voi olla itsenäistä tehtävien tekemistä samalla tavoin kuin lähiopetuksessa. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei tarkoita pelkkien oppimistehtävien antamista.

Huomioidaan seuraavaa:

Suunnitellaan lukujärjestys, joka edellyttää säännöllistä vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa oppilaisiin useita kertoja päivässä. Oppilaisiin voidaan pitää yhteyttä osana ryhmää tai yksilönä.
Otetaan oppilaiden vahvuudet ja tuen tarpeet huomioon vuorovaikutuksen määrässä ja laadussa.
Varmistetaan oppilaiden läsnäolo opetuksessa etukäteen suunnitelluilla menettelytavoilla ja käytänteillä.
Tuetaan vuorovaikutusta tarvittaessa koulun moniammatillisen henkilöstön avulla, esim. koulunkäynnin ohjaajien tai oppilashuollon henkilöstön avulla.
Seurataan aktiivisesti oppilaiden vuorovaikutuksen tarvetta ja tarvittaessa lisätään yhteydenottoja

Hytölän koulun oppilaille pidetään oppitunteja Teams- tai Zoom- yhteyksien välityksellä, lisäksi käytetään huoltajien luvalla esim. Whatsapp-pikaviestintää.

Poikkeustilannetta varten luodaan myös selkeä aikataulu, jolloin luokan- ja aineenopettajat ovat tavoitettavissa puhelimitse tai muiden viestintävälineiden avulla. Näistä ajankohdista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Tällöin oppilas tai huoltaja voi keskustella opettajan kanssa tukiopetuksen tarpeesta ja sopia sen järjestämisen ajankohdat.

Oppilashuolto

Opetuksen ja oppilashuollon palvelujen henkilöstö havainnoi kaikkien oppilaiden, sekä lähi- että etäopetuksessa olevien, hyvinvointia entistä tarkemmin. Varhaisen tunnistamisen ja tuen tarjoamisen näkökulmasta on tärkeää, että yhteyttä oppilaisiin ja koteihin pidetään aktiivisesti.

Oppilashuollon palvelut (psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuolto) järjestetään siten, että oppilaat voivat hakeutua palveluihin helposti ja opettajilla on mahdollisuus konsultoida palvelujen asiantuntijoita matalalla kynnyksellä. Jos oppilaan tilanteesta herää huoli, tulee hänet ohjata oppilashuollon palveluihin. Tarvittaessa oppilaalle järjestetään koulun ulkopuolista tukea. Erityisesti tilanteissa, joissa opetusta ja oppilashuoltoa järjestetään totutusta poikkeavalla tavalla, oppilailla ja heidän huoltajillaan on oltava ajantasainen tieto käytettävissä olevista oppilashuollon palveluista ja niiden toimintatavoista. Oppilashuollon palveluissa varaudutaan yksilökohtaisen ja yhteisöllisen tuen tarpeen lisääntymiseen.

Kouluruokailun järjestäminen

Kouluruokailu järjestetään kuten normaalioloissa, mutta hygieniaan ja koronaviruksen leviämisen estämiseen liittyvät varotoimenpiteet huomioidaan ja niitä korostetaan ohjauksessa. Epidemian kehittymistä seurataan ja mukautetaan ruokailun järjestäminen kulloisenkin tilanteen mukaiseksi.
Ruokailu on järjestetään niille oppilaille, jotka osallistuvat lähiopetukseen. Etäopetuksessa oleville oppilaille kouluruokailua voidaan järjestää siinä laajuudessa kuin se on mahdollista toteuttaa. Viime keväänä huoltajat saivat hakea annosruokia kaksi kertaa viikossa Lapunmäen koulukeittiöltä.

Hytölän koululla oppilaat ruokailevat omissa luokissaan, paitsi 0-2. luokan ryhmä, joka syö monitoimiluokassa. Kädet pestään valvotusti hyvin vedellä ja saippualla ennen ruokailua. Ruokailutilassa/luokissa istutaan myös väljästi.

3-4. lk ja 5-6. lk ottavat ruuan samasta noutopisteestä, mutta ruokien ottimet vaihdetaan ryhmän vaihtuessa.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Koulu tiedottaa aktiivisesti oppilaiden huoltajia, jotta heillä on tieto kulloisistakin opetusjärjestelyistä ja oppilaan opintojen edistymisestä. Vanhempien tapaamisissa hyödynnetään tarvittaessa etäyhteyksiä. Lähitapaamisissa otetaan huomioon hygieniaohjeet. Vanhempainillat järjestetään etäyhteyksiä hyödyntäen.

Arviointi

Opetus järjestetään paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman mukaisesti.
Arvioinnin käytänteistä tiedotetaan sekä oppilaille että huoltajille.
Opetukseen ja arviointiin sisältyy opettajan ja oppilaan välistä säännöllistä vuorovaikutusta. Opettajan antaman yksilöllisen ja kannustavan palautteen ja ohjauksen merkitys korostuu etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa. Erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden kannalta on huolehdittava riittävästä ja ymmärrettävästä vuorovaikutuksesta.
Arvioinnin tulee perustua mahdollisimman monipuolisesti kerättyihin näyttöihin.
Mikäli opetuksen järjestäjä päättää siirtymisestä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, arvioinnin käytänteistä päätetään enintään kuukaudeksi kerrallaan.
Arvioinnin käytänteissä huomioidaan oppilaiden terveydentila, olosuhteet ja muut mahdolliset syyt, jotka vaikeuttavat näyttöjen antamista ja osaamisen osoittamista. Oppilaille annetaan tällöin vaihtoehtoisia tapoja osaamisensa osoittamiseen.
Työskentelyn arviointi toteutetaan myös etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti osana oppiaineita ja perustuen oppiaineittain työskentelylle asetettuihin tavoitteisiin. Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon poikkeukselliset olosuhteet ja etäopetuksessa opiskelevien oppilaiden rajalliset mahdollisuudet työskentelytaitojen osoittamiseen.
Käyttäytymisen arviointi tehdään perustuen paikallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin käyttäytymisen tavoitteisiin niiltä osin kuin niitä on mahdollista soveltaa etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen aikana.

(Perusopetuksen järjestäminen 1.8.2020 alkaen; OPH)

OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN

Opetushenkilöstö sekä huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Myös lasten näkemyksiä kuullaan ja hyödynnetään kehittämisessä. Huoltajien ja lasten kannalta mielekkäisiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin kiinnitetään erityistä huomiota.

Koulut arvioivat perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumista vuosittain. Arvioinnissa hyödynnetään eri kyselyiden tuloksia (mm. Kiva- kysely, TEA-viisari, Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely).

KASVATUSKESKUSTELU JA KURINPIDOLLISTEN KEINOJEN KÄYTTÖ

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Konnevedellä

Kuva: OPS/Jkl

Kurinpidollisista keinoista on keskusteltu luokittain oppilaiden kanssa. Ohjeet kurinpidollisten keinojen käytöstä, sekä sitä käsittelevästä lainsäädännöstä löytyvät koulun peda.net-sivuilta.

Toimint akulttuurin kehittäminen

Oppilaita ohjataan ja kannustetaan itsenäiseen tiedonhankintaan, omatoimisuuteen, aktiivisuuteen, ryhmätyötaitojen kehittämiseen, sekä hyvän ilmapiirin ja ryhmähengen luomiseen. Opitaan, että oppimiseen tarvitaan ponnistelua ja pitkäjänteisyyttä. Omaa osaamista jaetaan muille. Huoltajia ja oppilaita otetaan mukaan päätöksen tekoon.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Hyvän ilmapiirin ja koulun arjen ylläpito vaati henkilökunnalta yhteissuunnittelua, yhteisiä sääntöjä ja niiden noudattamista.

Yhteinen vastuu koulupäivästä.png Kuva: Peda.net/Joensuu

Kouluruokailu

Ruokailun järjestämisessä ja ohjauksessa on otetaan huomioon ruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Kouluruokailussa tutustutaan ruokakulttuuriin, sekä opetellaan puhumaan ruoasta.Tapakasvatus näkyy osana arvopohjaa, toimintakulttuuria, oppiaineita sekä laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia. Kouluruokailun arvostus ja yhdessä syöminen vaikuttavat koko koulun ilmapiiriin – ja myös opettajien ja muun kouluhenkilökunnan työhyvinvointiin.

Hytölän koulussa ruokaillaan omissa luokissa. Poikkeuksen tekevät 0-2.-luokkalaiset, jotka syövät yhdessä monitoimiluokassa opettajansa kanssa.

Turvallisuus ja kriisitilanteeseen varautuminen

Opetuksen ja koulutuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden, oppilaitoksen henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen ja kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria, opiskeluhuoltoa ja niissä toteutettavaa yhteistyötä.

Hytölän koulun pelastautumis- ja turvallisuunnitelma on päivitetty ja tarkastettu heinäkuussa 2020.

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuusopas
Oppilas- ja opiskelijahuollon opas: Äkilliset kriisit, uhka- ja vaaratilanteet ja niihin varautuminen
Psykososiaalinen tuki äkillisissä kriiseissä

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Huomioidaan oppilaiden eri ikäkaudet opetuksessa hyödyntäen toiminnallisuutta, luovuutta, liikkumista, leikkiä ja elämyksiä.
Käytetään monipuolisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä.
Ollaan vuorovaikutuksessa myös ympäröivän yhteiskunnan kanssa (mm. vierailijat, retket).
Opetellaan projektimaista työskentelyä ja kokonaisuuksien opiskelua.
Työskennellään yhdessä ilman luokkarajoja (Tämä sujuukin kyläkoulussa erittäin luontevasti.)
Edistetään vuorovaikutusta ja työskentelyn monipuolisuutta tieto- ja viestintäteknologian avulla.

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Oppilaita kannustetaan demokraattiseen toimintaan oppilaskuntatoiminnan kautta. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa koulun arkeen. Oppilaskuntatoiminta tuo yhteisöllisyyttä ja vahvistaa eri luokka-asteilla olevien oppilaiden välistä yhteistyötä.

Oppilaille annetaan vastuuta ja mahdollisuuksia kokeilla toimintaideoitaan. Näin opetellaan sietämään pettymyksiäkin ja tekemään kompromisseja.
Keskusteluissa tehdään yhteisiä sopimuksia ja sitoudutaan niihin.

Kouluyhteisön jäsenten välillä tulee vallita luottamus ja arvostus toisia kohtaan.

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Arjen valinnoilla ja toimilla ilmennämme vastuullista suhtautumista ympäristöön.
Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.

Yhteistä omaisuutta kunnioitetaan ja käsitellään asiallisesti.
Jokainen vaikuttaa omalla panoksellaan työympäristön viihtyisyyteen.
Kaikki osallistuvat mm. paperin ja kartongin kierrätykseen, sekä biojätteen lajitteluun.
Työvälineiden hankinnassa vältetään huonolaatuisten tavaroiden ja materiaalien hankintaa.
Pyrimme kaikki huolehtimaan yleisestä siisteydestä koulullamme.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Koulussa annetaan opetusta vuosiluokille 0-6. Hytölän koulu on lähikoulu kaikille Hytölän, Hänniskylän, Tankolammin ja Ilomäen seudun perusopetusikäisille lapsille. Luokittaiset oppilasryhmät ovat tyttö-poika-sekaryhmiä. Liikunnassa luokat 3-4 ja 5-6 pidetään joko yhtenä isona sekaryhmänä (3-6) tai kahtena erillisenä ryhmänä. Jako harkitaan tavoitteiden ja opetussuunnitelmasisältöjen mukaan tarkoituksenmukaisesti.

Käsityössä luokat 3 ja 4 työskentelevät omina ryhminään teknisen työn tilassa. Ryhmä koostuu syksyllä 4. luokasta ja keväällä 3. luokasta. Tekstiililuokassa oppilaat ovat joko 3.-, 5.- ja 6.-luokkalaisia (syksyllä) tai 4.-, 5.- ja 6.-luokkalaisia (keväällä). Ryhmät ovat sekaryhmiä. Oppilaille tehdyn kyselyn mukaan he kokevat olonsa koulussamme turvalliseksi. Opettajat puuttuvat oppilaiden mielestä kiusaamistilanteisiin hyvin ja kohtelevat oppilaita tasa-arvoisesti. Oppilaat opiskelevat Hytölän koulussa tasa-arvoisesti sukupuolesta, uskonnosta tai etnisestä taustasta riippumatta.

Koululla on käytössä KiVa-koulu-ohjelma kiusaamistapausten käsittelyyn. Ohjelman sisällöissä on tasa-arvoon liittyvää kasvatusmateriaalia.

Toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi

Koulukuljetusperiaatteet koskevat ja niitä sovelletaan kaikkiin koulukuljetusten piiriin kuuluviin oppilaisiin. Konneveden kunnan sivistyslautakunta voi tehdä harkinnanvaraisia koulukuljetuspäätöksiä. Päätöksessä huomioidaan kunnan koulukuljetusperiaatteet ja perusopetuslaki.
Mikäli oppilaalla on oppimisvaikeuksia, hänelle järjestetään tukea kolmiportaisen mallin mukaisesti. Luokanopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa huolehtii kolmiportaisen tuen järjestelyistä. Tukiopetusta annetaan tarvittaessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan niille, joilla tarve on. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus opiskella yleisopetuksen ryhmässä tuen tarpeesta riippumatta. Myös muita vähemmistöryhmiin kuuluvia oppilaita opetetaan koulun yleisopetuksen ryhmien mukana.
Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ennalta ehkäisemisen pohjana on koulun positiivinen, avoin ja salliva ilmapiiri. Eri oppiaineiden tunneilla käydään läpi, miten luonnollista eri sukupuolten väliset erot ovat. Oppilaille kerrotaan, mitä sukupuolinen tai seksuaalinen häirintä tarkoittaa ja miten siihen tulee reagoida. Mediakasvatuksen osana oppilaita opastetaan internetissä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän huomaamiseen ja siihen, miten vältytään häirinnältä. Oppilaita kannustetaan kertomaan, jos huomaa häirintää, joka kohdistuu joko itseen tai toiseen oppilaaseen. Mikäli oppilas on kokenut sukupuolista tai seksuaalista häirintää, asiassa kuullaan oppilasta ja huoltajille ilmoitetaan. Oppilas ohjataan kouluterveydenhoitajalle, -kuraattorille tai –psykologille, jonka kanssa asia käydään läpi. Mikäli tapauksen luonne vaatii, koulu tekee lastensuojeluilmoituksen ja on yhteydessä poliisiin.

Toimintaohje sukupuolisiin /seksuaalisiin kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteisiin

Jos sinua ja/tai toista koulun oppilasta kiusataan, häiritään seksuaalisesti tai joudut seksuaalisen väkivallan kohteeksi, toimi näin:

Ilmoita asiasta omalle luokanopettajalle, koulunjohtajalle tai jollekin koulun henkilökuntaan kuuluvalle aikuiselle tai huoltajalle.
Opettaja ja /tai rehtori selvittävät, mitä on tapahtunut.
Rehtori ja/ tai opettaja puhuttelevat kiusaajaa, häiritsijää tai väkivallan tekijää. Mikäli tapaus sattunut internetissä, asia annetaan poliisin tutkittavaksi.
Tapauksesta riippuen asiasta ilmoitetaan muille viranomaisille. Kiusattu, seksuaalisesti häiritty tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutunut ohjataan kouluterveydenhoitajalle, -kuraattorille tai -psykologille asian purkua varten

Arvio aikaisempien tasa-arvosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista

Henkilökunnan ja oppilaiden kanssa käydään läpi eri toimintaohjeet em. tapausten varalle joka vuosi. Niitä tarkennetaan ja selkiytetään tarvittaessa. Tasa-arvoon liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen tuloksia arvioidaan jatkossa vuosittain.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, OPS 2016).

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET (MOK)

Koulun monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja opetuksen eheyttämisen suunnittelussa otetaan huomioon laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet:

Lukuvuoden 2020-2021 vesi-oppimiskokonaisuuden (min. 38 h) tavoitteita ovat:

- tutustuminen lähivesialueiden kasveihin ja eläimiin, sekä havaintojen tekeminen veden laadusta
- veden eri olomuotojen oppiminen
- erilaisten vesitutkimusten tekeminen
- vedenkiertoon tutustuminen / periaatteen oppiminen
- omien tutkimushavaintojen kirjaaminen ja dokumentointi
- veden virkistyskäyttö (kalastaminen, uiminen, vesillä liikkuminen, rannalla oleskelu)
- oman uimataidon kehittäminen
- turvallinen vesillä ja jäällä liikkuminen
- kestävään ja vastuulliseen vedenkulutukseen opettelu

Oppimiskokonaisuuden sisällöt ja toteutus

- retket lähivesialueille: Koskisen ranta (Vanginlampi), Häyrylänranta (Konnevesi-järvi), Partiomajan polku koskireitillä (Taikinainen ja Karinkoski).
- vesireppujen kokoaminen ja hyödyntäminen vesitutkimuksissa
- ilmiöpohjaisia vesitutkimuksia: veden ph:n määrittely, veden lämpötilan mittaus, näkösyvyyden mittaaminen, vesieläinten ja kasvien tunnistaminen -> tulosten dokumentointi ja jakaminen Järviwikissä
- veden eri olomuotojen oppimista
- kalastus, sekä kalan perkaus ja fileoinnin harjoittelu Erä`s Peten johdolla
- Vesisankarit-toimintaa sisältäen mm.

Oppiaineintegraatioita
Ensiapuharjoitteita
Jääturvallisuusharjoitteita
Vesiturvallisuus- ja vesipelastustehtäviä
Vesillä liikkumisen taitoihin liittyviä harjoitteita
Vesisankarit-teemaisia nettipelejä

- oman uimataidon kohentaminen uimahallikäynneillä
- vesiaiheisten tarinoiden ja tietotekstien käyttäminen
- vesi, lumi ja jää kuvataiteessa
- vesiaihe musiikissa

Oppiaineet kokonaisuudessa YM, AI, MA, KU, KS, MU, UE, LI

Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointi

Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle.

Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana. Myös suunnitelmien toteutumista, työskentelyn onnistumista, sekä siihen vaikuttaneita tekijöitä opetellaan arvioimaan.

Arviointi perustuu monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteisiin.

Toiminnalliset painopistealueet

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Varhainen tunnistaminen on riittävän ja oikea-aikaisen tuen järjestämisen edellytys.

Tuen järjestämistä koskevat periaatteet: Oppilaan saama oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaotellaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Kaikki tukimuodot tulee järjestää suunnitelmallisesti oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Konnevedellä

Kuva: Peda.net/Lahti

Koulukiusaamisen ehkäiseminen ja vastustaminen

Koulu osallistuu ”KiVa Koulu”-ohjelmaan. Ohjelmaan sisältyvät oppitunnit 1-2-luokassa ja 3-4-luokassa, sekä KiVa-tiimin kokoontumiset kiusaamistapausten sattuessa. Hytölän koulussa luokanopettajat Virpi Janhunen ja Olli Pöyhönen ovat käyneet KiVa-koulutuksen. Välituntivalvojat käyttävät keltaista KiVa Koulu-liiviä.

Oppilaiden vuorovaikutus- ja tunnetaitoja kehittämällä ennaltaehkäisemme kiusaamistilanteiden syntymistä. On opeteltava ja opetettava tunteiden tunnistamista, nimeämistä, arviointia, asianmukaista ilmaisemista ja tarvittaessa hallintaa.

Vastustamme kiusaamista, eli puutumme siihen välittömästi. Koulukiusaamisen käsittelyssä toimitaan ”Koulukiusaaminen: kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamistilanteiden selvittely” -asiakirjan mukaan.

Lisäksi olemme ottaneet koko kunnassa käyttöön syksyllä 2020 Koskemattomuussopimuksen, joka turvaa jokaisen oppilaan koulupäivän.

Liikkuva koulu on valtakunnallinen koulupäivän liikunnallistamiseen tähtäävä ohjelma.
Koulumme on rekisteröitynyt mukaan Liikkuva koulu-ohjelmaan. Tapoja liikunnan lisäämiseen ovat mm. toiminnallinen oppiminen, aktiiviset välitunnit (uusi leikkikenttä, koko koulun yhteiset pelit ja leikit, välkkäliikuttajat ylemmiltä luokilta, maratonvälitunnit toukokuussa), kerhotoiminta, sekä koulumatkojen aktiivisen kulkemisen edistäminen.

Oppilaiden osallistaminen

Oppilaat saavat osallistuvat koulun välituntitoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Digiteknologiasta kiinnostuneet oppilaat voivat opastaa toisia (esim. nuorempiaan) sovellusten hallinnassa ja käyttämisessä. Koululla on oppilaita varten postilaatikko, johon voi laittaa omia ideoita ja ehdotuksia. Oppilaat ovat ideoineet mm. teemaviikkoja ja Talent-kilpailun. Koululta on ollut myös edustusta maakunnallisessa lastenparlamentissa Jyväskylässä. Myös monialaisen oppimiskokonaisuuden sisältöihin oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa.

Oppilaskuntatoiminta

Kaikki koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Oppilaista muodostettu oppilaskunnan hallitus johtaa oppilaskunnan toimintaa oppilaskunnan ohjaajan avustuksella.

Koulussamme valitaan joka syksy vaaleilla uusi oppilaskunnan hallitus, jonka edustajaksi pääsee joka yhdysluokasta kaksi oppilasta. Esiluokkalaiset tutustuvat oppilaskunnan hallituksen toimintaan vierailemalla vuorotellen kokouksissa.
Toimiminen oppilaskunnassa kehittää oppilaiden valmiuksia toimia oman ryhmänsä edustajana ja harjaannuttaa neuvottelutaitoja. Osallistumisessa tarvittavia taitoja opetellaan ja kehitetään. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden kiinnostus oman koulun kehittämistä kohtaan, sekä myös lisätä koulun henkilökunnan ja oppilaiden välistä yhteistyötä.

Lukuvuonna 2020 - 2021 oppilaskunnan ohjaavana opettajana toimii Marja Launonen.

TVT

Tieto-ja viestintäteknologian käytöllä laajennetaan oppimisympäristöjä. Kaikille taataan mahdollisuus näiden ympäristöjen käyttöön. Oppilaat saavat käyttää opiskelussaan myös omia tietoteknisiä välineitään (BYOD). Omien välineiden käytöstä ja siihen liittyvistä säännöistä sovitaan lukuvuosittain oppilaan ja huoltajien kanssa tehtävällä kirjallisella sopimuksella.

OppilasAgentti-toiminnassa hyödynnetään oppilaiden osaamista koko koulun hyväksi. Monella oppilaalla on hyvät ja monipuoliset tvt-valmiudet ja ennen kaikkea aitoa intoa kehittää niitä entisestään. Kaikki hyötyvät toinnasta ja yhdessä saadaan myös enemmän aikaiseksi.

Hytölän koulun agentit valitaan lukuvuosittain 5-6 luokasta. He saavat koulutusta kunnan digitutoreina toimivilta opettajilta. Agentteja on koulussamme kaksi. Koronatilanteen vuoksi oppilasagenttitoiminta ei toteudu tänä lukuvuonna entisellä tavalla, koska oppilasryhmien sekoittumista vältetään.

Henkilöstön tvt-taitoja kehitetään vuosittain erilaisilla koulutuksilla.

Sähköiset oppimateriaalit ja -ympäristöt

Sähköisten oppimateriaalien tarkoituksena on monipuolistaa oppimisen ja opetuksen tapoja. Ne myös tarjoavat mahdollisuuden opetuksen yksilöllistämiseen.
Oppikirjojen lisäksi käytössä on kirjasarjoihin liittyviä sähköisiä materiaaleja.

Oppilaat käyttävät koulussamme Bingel-peliympäristössä oppiaineen oppisisältöihin suunniteltuja tehtäviä luokilla 1-6.
NäppisTaituria käytetään näppäimistön ja kymmensormitekniikan opetteluun.

Peda.net -kouluverkko tarjoaa oppilaille verkkotyövälineitä. Kouluverkon tavoitteena on tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksenmukaisen käytön edistäminen opiskelussa ja opetuksessa. Kouluverkon toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

Peda.net-toimintaympäristö on aktiivisessa käytössä luokilla 3-6. Myös esi- ja alkuopetuksen oppilailla on omat tunnukset ja he pääsevät aloittamaan omien kasvun kansioiden kokoamisen vähitellen oppilasagenttien avustuksella.

Kasvun kansion pedagogiset tavoitteet:

Oppilaan omien oppimistavoitteiden laatiminen
Oppimishistorian tallentuminen
Oman kehittymisen tunnistaminen ja itsearvioinnin toteuttaminen
Omien oppimisverkostojen luominen ja niissä työskentely, yhteisöllisyyden toteutuminen
Oppilaan osallisuuden lisääminen
Oppiainerajat ylittävän laaja-alaisen osaamisen toteuttaminen ja tunnistaminen
Koulun ulkopuolella opitun tunnistaminen ja hyödyntäminen koulussa
Yksilöllisen ohjauksen ja vertaistuen toteuttaminen
Oppilaitos- ja organisaatiorajat ylittävän yhteistyön toteuttaminen
Kasvun kansion tekninen toteuttaminen niin, että oppimisprosessin omistajuus on oppilaalla itsellään

(Jyväskylä - Kasvun kansion malli)

Omia tuotoksia dokumentoidaan ja arvioidaan sähköisesti (myös vertaisarviointia).

Konneveden tieto - ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Oppilashuolto

Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollon tavoitteena on myös oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain.

Konneveden kunnan oppilas- ja opiskelijahuolto

Konneveden kunnan oppilashuolto

Terveydenhuolto ja tapaturmien hoito

Hammashuolto laatii oman suunnitelmansa hoidosta ja valistuksesta. Huoltajat vastaavat lasten hammashoitolakäynneistä ja hammashoidosta ollaan hoitoa koskevissa asioissa suoraan yhteydessä huoltajiin. Hammashoitola järjestää koululla valistustunteja tarpeen mukaan. Hammaslääkäri ja/ tai suuhygienisti voivat vierailla myös vanhempainilloissa.

Kouluterveydenhoitaja käy koululla laatimansa suunnitelman mukaan joka kolmas keskiviikko. Hänet tavoittaa numerosta 050 421 0671, sekä sähköpostilla tiina.hamalainen@seututk.fi. Soittoaika on ma-pe klo 8-9. Muina aikoina voi jättää soittopyynnön vastaajaan, WhatsApp- tai Wilma-viestinä.

Tuleville eka- ja viidesluokkalaisille järjestetään laajennettu terveystarkastus.

Tapaturmatilanteessa otetaan tapauksen mukaan yhteys kouluterveydenhoitajaan, lääkärin vastaanotolle 014 269 0300 tai sairaankuljetukseen 112.

Jokaisesta tapaturmasta täytetään ilmoituskaavake, joka toimitetaan kuntaan vakuutusasioista vastaavalle henkilölle (koulusihteeri Sari Lievonen).

Sairaustapauksissa oppilaan kuljetus kotiin järjestetään ensisijaisesti vanhempien toimesta ja toissijaisesti taksilla.

Yleiset ja oppilaita koskevat turvallisuusmääräykset ja –suunnitelma sisältyvät Hytölän koulun pelastussuunnitelmaan.

Koulukiusaamisen ehkäiseminen ja vastustaminen

Koulu osallistuu KiVaKoulu-ohjelmaan. Ohjelmaan sisältyvät oppitunnit 1-2-luokassa ja 3-4-luokassa, sekä KiVa-tiimin kokoontumiset kiusaamistapausten sattuessa. KiVa-oppitunnit pidetään vuorovuosin Lions Quets- oppituntien kanssa.
Luokanopettajat Virpi Janhunen ja Olli Pöyhönen ovat osallistuneet KiVa-koulutukseen.
Välituntivalvojat käyttävät ulkona keltaista KiVaKoulu-liiviä.

Vastustamme kiusaamista, eli puutumme siihen välittömästi.
Syksyllä 2020 otamme käyttöön myös Koskemattomuussopimuksen, joka turvaa lisäksi jokaisen oppilaan koulupäivää.

Koulun järjestyssäännöt

Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Järjestyssäännöt ohjaavat kaikkea koulutusta koskevan lainsäädännön nojalla järjestettyä koulujen ja oppilaitosten työsuunnitelman mukaista opetusta ja siihen liittyvää toimintaa.

(Järjestyssääntöjen laatiminen, ohje 1/012/2016, Opetushallitus)

Hytölän koulun järjestyssäännöt:

Tiedän koulualueen rajat

- koulualue määräytyy seuraavasti: Keilarannantien, 69-tien, jalkapallokentän ja koulun takana olevan kuusimetsän rajaama alue

- välituntialuetta EIVÄT ole:
* levike
* henkilökunnan autojen pysäköintialue
* koulun metsän puoleinen seinusta ja siellä sijaitseva kuusimetsä
* alikulkutunneli
* jalkapallokentän 69-tien puoleisessa päädyssä oleva lepikko

2. Kunnioitan toisia ihmisiä ja hyväksyn erilaisuutta

- kohtelen kaikkia tasapuolisesti
- vastustan kiusaamista, sillä koulumme on KiVa-koulu
- annan työrauhan
- noudatan hyviä tapoja ja käytän asiallista kieltä

3. Huolehdin ympäristöstäni ja sen turvallisuudesta

- siistin omat jälkeni
- käsittelen omaa ja yhteistä välineistöä vastuullisesti
- vahingon sattuessa voin joutua korjaamaan tai korvaamaan vahingon
- pyrin välttämään vaaratilanteiden syntymistä ja ilmoitan, jos havaitsen niitä
- en tuo kouluun päihteitä, enkä vaarallisia esineitä
- 69-tie on luokiteltu vaaralliseksi, siksi en liiku siellä koulupäivän aikana

4. Otan vastuuta koulutyöstäni

- olen oppitunneilla ajoissa ja ilmoitan poissaolostani
- pidän mukana oppitunneilla tarvittavat kirjat ja opiskeluvälineet
- huolehdin koulu- ja kotitehtävistäni
- pidän oppitunneilla kännykän tai muun mobiililaitteen äänettömällä repussa, ellen saa käyttää sitä opettajan luvalla
- pidän huolta omasta ja toisten hyvinvoinnista
- opettajalla on oikeus tarkastaa tarvittaessa tavaroitani ja ottaa häiritsevät tai vaaralliset esineet tai aineet haltuunsa

JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN RIKKOMISESTA SEURAUKSENA OVAT PERUSOPETUSLAIN MUKAISET KURINPITOTOIMET

Järjestyssäännöistä on keskusteltu luokittain oppilaiden kanssa, sekä lähetetty ne koteihin huoltajille kommentoitavaksi. Järjestyssäännöt löytyvät koulun peda.net-sivuilta.

Kodin ja koulun yhteistyö

Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Koulu vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun tehtävä on antaa huoltajille tietoa niin, että he voivat seurata ja edistää lapsensa koulunkäyntiä ja oppimista. Kodin ja koulun yhteistyö on välttämätöntä, jotta koulutyö onnistuu.

Hytölän koulun pääasiallisia kodin ja koulun välisiä yhteistyömuotoja ovat

yhteydenpito wilma-viesteillä, puhelimella, sähköpostilla, sekä luokkakohtaisilla tai koko koulun yhteisillä tiedotteilla
vanhempainillat
vanhempainvartit
arviointikeskustelut (poikkeuksellisesti etäyhteyksien kautta)
erilaiset huoltajille avoimet tapahtumat ja teemapäivät
esim. pop up-päivät, kirppis
tapahtumien, varojenkeräyskampanjoiden ja retkien järjestelyt
vanhempainyhdistystoiminta

Koulukuljetukset

Koulukuljetusten järjestämisessä noudatetaan Konneveden kunnan kuljetussuunnitelman periaatteita. Koulu järjestää ja suunnittelee välikyyditykset.

Hytölän koulun oppilaskuljetuksista vastaavat Koivuranta Oy ja taksiyrittäjä Hannu Hänninen

Koulukuljetuksia koskevat periaatteet

Koulun kerhotoiminta

Koululla toimii joka torstai-ilta klo 17.30-19 4H-kerho, jota vetävät koulun entiset oppilaat Elena Vilkkilä ja Essi Valkeinen.

Yhteistyö sidosryhmien kanssa

Soitonopetusta koululla on tiistaisin klo 15 - 17.30. Rumpujen ja bändisoiton opetusta antaa silloin Ala-Keiteleen musiikkiopisto.
Keskiviikkoisin klo 13.15 - 15.15 kansalaisopiston kitara-, piano- ja huilutunteja antaa Merja Kopare-Närhi.

Talvella koulun kaukalo on ahkerassa pelikäytössä kylän nuorten ja aikuisten miesten toimesta. Koulun pallokenttää käytetään kesällä jalkapallon ja pesäpallon pelaamiseen.