Lukuvuosisuunnitelma
LUKUVUOSISUUNNITELMA 2021-2022
Koulupäivän rakenne
Koulun alkamisaika on klo 8.55. Varsinainen oppitunti alkaa klo 9.
Esiopetusta ei järjestetä Hytölän koululla lukuvuonna 2021-2022, koska koulupiiriin kuuluvat kaksi esioppilasta kulkevat Lapunmäellä esiopetuksessa.
Työpäivä päättyy maanantaina koko koululta klo 14. Tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 0-2. luokat lopettavat klo 13, mutta kaikki, tai osa 3-6. luokista vasta klo 15. Perjantaina koulu päättyy kaikilta luokilta klo 13.
Koko koulun yhteinen aamunavaus maanantaisin pidetään ulkona aamupiirinä. Näin vältetään luokkien sekoittuminen sisätiloissa.
Kyyditys järjestetään joko välikyyteinä klo 13 (maanantaisin klo 14), sekä klo 15 iltapäivisin yläkoulun kyyteihin nivellettynä. Kyytiodotusta kertyy koulupäivän jälkeen alle puoli tuntia vaihtelevasti Hänniskylän ja Tankolammin suuntiin meneville. Aamukyydit on kytketty yläkoulun kyyteihin. Ulkovalvonta on järjestetty aamuisin klo 8.30 alkaen koulunkäynninohjaajan toimesta. Ohjaaja valvoo myös klo 13 ja 14 kyydit, opettajat klo 15 kyydit.
Ruokailu on järjestetty luokkaruokailuna klo 10.45-11.15. Poikkeuksena ovat 1-2.-luokkalaiset, jotka ruokailevat monitoimiluokassa.
Opettajat ja koulunkäynninohjaaja hoitavat välituntivalvonnat vuoropäivin.
Koronavirustilanteesta johtuen 3-4. luokka ja 5-6. luokka tulevat sisälle porrastetusti. Näin vältämme ryhmien lähikontakteja esim. naulakoilla.
Oppimisympäristöt
Tilat ja paikat, sekä yhteisöt ja toimintakäytänteet, joissa oppiminen ja opiskelu tapahtuvat ovat oppimisympäristöjä. Niihin kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhteisöllisen tiedon rakentumista.
Hytölän koulussa pyritään pitämään huolta oppimisympäristöjen toimivuudesta ja ajantasaisuudesta. Kokeilemme rohkeasti myös uutta opetusteknologiaa ja kehitämme työtapojamme sen mukaisesti.
Luonto ja sen läheisyys otetaan huomioon toiminnassa oppitunneilla, pyörä- patikka- ja puolukkaretkillä.
Perusperiaatteena on valita oppimisympäristöt ja työtavat aina niin, että valinta edistää oppilaiden kasvua, kehitystä ja oppimista. Valinta on luokanopettajan ja muiden hänen kanssaan toimivien opettajien päätettävissä.
Työtavat
Työtavoissa pyritään monipuolisuuteen, kokemuksellisuuteen, elämyksellisyyteen ja toiminnallisuuteen. Suositaan oppilasta aktivoivia työtapoja, yhteistoiminnallisuutta sekä mielikuvitusta kehittävää ja tutkivaa oppimista. Työtapojen valinnassa korostuvat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmat ja eri ikäkausiin ja erilaisiin oppimistilanteisiin soveltuvat työtavat. Opetusta eheytetään oppiaineiden integraation avulla. Oppilaan yksilöllisyys huomioidaan eriyttämällä opetusta tarpeen mukaan.
Eri oppiaineiden erityispiirteet ja laaja-alainen osaaminen otetaan huomioon työtapoja valitessa. Ne valitaan vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Tuntikehyksen käyttö
Englanti: 5-6. luokka jaetaan kerran erillisryhmiin, jolloin toinen luokkaryhmä opiskelee matematiikkaa.
Käsityö: Luokat 3 ja 4 työskentelevät omina erillisryhminään teknisen työn tilassa opetustilan pienuudesta johtuen. Ryhmä koostuu syksyllä 4. luokasta ja keväällä 3. luokasta.
Koulumme toiminta-ajatus ja arvoperusta
Konneveden esi- ja perusopetuksen arvopohja ja kuntastrategian keskeiset arvot
Tavoitteet lukuvuodelle 2021-2022
1. Tunne- ja vuorovaikutustaidot
Pyritään kehittämään oppilaiden kykyä toimia toisten ja itsensä kanssa. Harjoitellaan ryhmässä toimimisen taitoja ja tunnetaitoja, sekä tuetaan itsensä ja muiden arvostamisen kehittymistä. Useissa oppimateriaaleissa huomioidaan myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkitys tarinoiden ja erilaisten tehtävien muodossa.
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksessa korostuu opettajien välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitys. Taitojen opettaminen huomioidaan kaikissa oppiaineissa ja kaikkien opettajien oppitunneilla sekä koulun arjessa.
Tunne- ja turvataitotunteja pitää kouluilla myös Tuija Mehto Konneveden sosiaalitoimesta.
2. Lukuinnostuksen herättäminen
Vaikka lapsille ja nuorille on tarjolla paljon erilaisia harrastuksia, on myös lukuinnostuksen herätteleminen tärkeää. Lukutaito on tärkeä kansalaistaito.
Aktivoidaksemme lukemista perustimme kouluun lukunurkan. Somistimme sitä houkuttelevaksi patjoilla, tyynyillä, verhoilla, viherkasveilla ja tunnelmavaloilla. Useat kustantamot ovat lahjoittaneet kirjoja meille ja olemme hankkineet kirjoja myös kirpputoreilta.
Tämän lisäksi otimme käyttöön luokittain viikottaisen teetuokion, jolloin saa nauttia teetä väli-/lukutunnilla ja lukea samalla kirjaa. Lukutunneilla aikuinenkin näyttää esimerkkiä lukemalla myös itse.
Tärkeää on, että oppilaat huomaavat, kuinka lukemista arvostetaan ja sille annetaan aikaa. Hyväksi lukijaksi kasvaa, kun vain jaksaa harjoitella.
Luokissa pyörii myös lukupiirejä, jolloin oppilaat lukevat samaa kirjaa ryhmässä ja tekevät siihen liittyviä tehtäviä.
Koronavirus ja perusopetuksen järjestäminen 1.8.2021 alkaen
Koulut ylläpitävät valmiutta siirtyä etäopetukseen, mikäli paikallinen epidemiatilanne sitä vaatii. Lähtökohtana on, että opetus järjestetään lähiopetuksena. Koulunjohto ja opettajat seuraavat ajantasaista tilannetiedotusta Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen www-sivuilta. Lisäksi saamme oppilaitoksia koskevien ohjeistuksien muutoksista tiedon OPH:sta ja koulutuksen järjestäjältä.
Varaudumme myös tilanteeseen, jolloin on paljon henkilöstöä pois töistä tai koulutyötä ei voida järjestää yhteistyössä muiden koulujen kanssa.
Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen
Virukselta suojautuminen
Koronavirukselta suojaudutaan samalla tavoin kuin muiltakin hengitystieinfektioiden aiheuttajilta. Koulussa opettelemme huolehtimaan hyvästä käsihygieniasta, sekä ohjeistamme yskimään ja aivastamaan oikein. Käsiä tulee pestä vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Silmiä, nenää tai suuta ei tule kosketella, ellei ole juuri pessyt käsiä.
Oppilaat pesevät kätensä tultuaan kouluun ja aina oppitunnin alussa. Yhteiskäyttöisiä välineitä käytettäessä huolehditaan niiden puhdistuksesta käytön jälkeen (esim. ompelukoneet ja tietokoneet).
Huolehditaan tarvittaessa maskien riittävyydestä, sekä suunnitellaan maskien jakelu ja oppilaiden ohjeistaminen niiden käyttöön.
Koronaviruksen oireet
Toiminta virusepäilyn ilmetessä kesken koulupäivän
Mikäli henkilölle kehittyy virustartunnan oireita, siirretään hänet erilliseen tilaan (liikuntasali) ja alaikäisen oppilaan ollessa kyseessä otetaan yhteyttä myös tämän huoltajiin. Tilassa on oppilaan lisäksi yksi koulun henkilökunnan edustaja suojautuneena huoltajan saapumiseen saakka.
Etäopetukseen siirtyminen
Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lähiopetus. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin voidaan siirtyä vain laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Päätöksen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä tekee opetuksen järjestäjä. Päätöksenteossa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet — oppilaiden ja huoltajien näkemykset huomioiden — niin pitkälle kuin se on mahdollista. Yksilöllisinä tarpeina voidaan huomioida esimerkiksi oppimisen tuen, oppilashuollon, henkilökohtaisiin oloihin tai lastensuojeluun liittyvä tarve saada lähiopetusta. Lisäksi tulee kuulla koulun oppilaskuntaa ennen oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä.
Poikkeukselliset opetusjärjestelyt eivät koske haavoittuvammassa asemassa olevia oppilaita:
- esiopetuksen oppilaita
- perusopetuksen vuosiluokkien 1–3 oppilaita
- erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita
- pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita sekä
- valmistavan opetuksen oppilaita.
Näiden ryhmien oppilaiden opetus järjestetään lähiopetuksena, koska heillä todennäköisesti on enemmän haasteita oppia etäopetuksessa ikänsä, kehitystasonsa, ohjauksen tarpeen tai kielitaitonsa vuoksi.
Opetuksen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana
Opetuksessa noudatetaan tuntijakoa, opetussuunnitelman perusteita, paikallista opetussuunnitelmaa, perusopetusasetuksen mukaista työaikaa, koulujen työaikoja, opetuksen järjestäjän vuosisuunnitelmaa ja oppilaan lukujärjestystä.
Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus tulee järjestää oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Opetusmuodon soveltuvuutta on harkittava varsinkin nuorempien oppilaiden kohdalla.
Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja oppilaanohjausta, sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen voi lisätä oppimisen tuen tarvetta ja sen arviointia.
Oppilaan poissaoloja seurataan opetuksen järjestämistavasta riippumatta ja luvattomista poissaoloista ilmoitetaan oppilaan huoltajalle.
Hytölän koululla on kannettavia tietokoneita, joita lainataan tarvittaessa etäopetuksessa oleville 4-6. luokkien oppilaille. Oppilaille voidaan tehdä etäopetuksen aikana myös materiaalipaketteja (esim. monisteista ja kuvataide- tai käsityötarvikkeista), jotka ovat noudettavissa koululta sovitusta paikasta.
Opetus karanteenin ja eristyksen aikana
Jos koulussa on tapahtunut altistumista koronavirukselle tai todetaan tartuntatapauksia, terveydenhuoltoviranomaiset päättävät tartunnan leviämistä rajoittavista toimenpiteistä. Näitä voivat olla koulun sulkeminen tai henkilöitä voidaan määrätä tartuntatautilain nojalla karanteeniin tai eristyksiin. Jos oppilaan opetusta ei voida järjestää lähiopetuksena, opetus voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin. Karanteenissa ja eristyksessä oleva oppilas voi kuntonsa mukaan osallistua opetukseen etäyhteyden välityksellä samalla, kun muu opetusryhmä opiskelee lähiopetuksessa.
Vuorovaikutus oppilaiden kanssa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana
Koulun on aktiivisesti ja oma-aloitteisesti yhteydessä oppilaaseen. Lukujärjestyksen mukainen opiskelu tuo säännöllisyyttä ja rytmiä opiskeluun. Välitunnit ovat oppilaiden virkistäytymisen aikaa myös etäopetuksen aikana. Riittävä ja säännöllinen opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus sekä vertaisvuorovaikutus mahdollistavat opiskelussa edistymisen ja palautteen antamisen, vaikka opinnoissa voi olla itsenäistä tehtävien tekemistä samalla tavoin kuin lähiopetuksessa. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei tarkoita pelkkien oppimistehtävien antamista.
Huomioidaan seuraavaa:
- Suunnitellaan lukujärjestys, joka edellyttää säännöllistä vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa oppilaisiin useita kertoja päivässä. Oppilaisiin voidaan pitää yhteyttä osana ryhmää tai yksilönä.
- Otetaan oppilaiden vahvuudet ja tuen tarpeet huomioon vuorovaikutuksen määrässä ja laadussa.
- Varmistetaan oppilaiden läsnäolo opetuksessa etukäteen suunnitelluilla menettelytavoilla ja käytänteillä.
- Tuetaan vuorovaikutusta tarvittaessa koulun moniammatillisen henkilöstön avulla, esim. koulunkäynnin ohjaajien tai oppilashuollon henkilöstön avulla.
- Seurataan aktiivisesti oppilaiden vuorovaikutuksen tarvetta ja tarvittaessa lisätään yhteydenottoja
Poikkeustilannetta varten luodaan myös selkeä aikataulu, jolloin luokan- ja aineenopettajat ovat tavoitettavissa puhelimitse tai muiden viestintävälineiden avulla. Näistä ajankohdista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Tällöin oppilas tai huoltaja voi keskustella opettajan kanssa tukiopetuksen tarpeesta ja sopia sen järjestämisen ajankohdat.
Oppilashuolto
Opetuksen ja oppilashuollon palvelujen henkilöstö havainnoi kaikkien oppilaiden, sekä lähi- että etäopetuksessa olevien, hyvinvointia entistä tarkemmin. Varhaisen tunnistamisen ja tuen tarjoamisen näkökulmasta on tärkeää, että yhteyttä oppilaisiin ja koteihin pidetään aktiivisesti.
Oppilashuollon palvelut (psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuolto) järjestetään siten, että oppilaat voivat hakeutua palveluihin helposti ja opettajilla on mahdollisuus konsultoida palvelujen asiantuntijoita matalalla kynnyksellä. Jos oppilaan tilanteesta herää huoli, tulee hänet ohjata oppilashuollon palveluihin. Tarvittaessa oppilaalle järjestetään koulun ulkopuolista tukea. Erityisesti tilanteissa, joissa opetusta ja oppilashuoltoa järjestetään totutusta poikkeavalla tavalla, oppilailla ja heidän huoltajillaan on oltava ajantasainen tieto käytettävissä olevista oppilashuollon palveluista ja niiden toimintatavoista. Oppilashuollon palveluissa varaudutaan yksilökohtaisen ja yhteisöllisen tuen tarpeen lisääntymiseen.
Kouluruokailun järjestäminen
Kouluruokailu järjestetään kuten normaalioloissa, mutta hygieniaan ja koronaviruksen leviämisen estämiseen liittyvät varotoimenpiteet huomioidaan ja niitä korostetaan ohjauksessa. Epidemian kehittymistä seurataan ja mukautetaan ruokailun järjestäminen kulloisenkin tilanteen mukaiseksi.
Ruokailu on järjestetään niille oppilaille, jotka osallistuvat lähiopetukseen. Etäopetuksessa oleville oppilaille kouluruokailua voidaan järjestää siinä laajuudessa kuin se on mahdollista toteuttaa. Viime keväänä huoltajat saivat hakea annosruokia kaksi kertaa viikossa Lapunmäen koulukeittiöltä.
Hytölän koululla oppilaat ruokailevat omissa luokissaan, paitsi 1-2. luokan ryhmä, joka syö monitoimiluokassa. Kädet pestään valvotusti hyvin vedellä ja saippualla ennen ruokailua. Ruokailutilassa istutaan myös väljästi.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Koulu tiedottaa aktiivisesti oppilaiden huoltajia, jotta heillä on tieto kulloisistakin opetusjärjestelyistä ja oppilaan opintojen edistymisestä. Vanhempien tapaamisissa hyödynnetään tarvittaessa etäyhteyksiä. Lähitapaamisissa otetaan huomioon hygieniaohjeet. Vanhempainillat järjestetään etäyhteyksiä hyödyntäen.
Arviointi
- Opetus järjestetään paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman mukaisesti.
- Arvioinnin käytänteistä tiedotetaan sekä oppilaille että huoltajille.
- Opetukseen ja arviointiin sisältyy opettajan ja oppilaan välistä säännöllistä vuorovaikutusta. Opettajan antaman yksilöllisen ja kannustavan palautteen ja ohjauksen merkitys korostuu etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa. Erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden kannalta on huolehdittava riittävästä ja ymmärrettävästä vuorovaikutuksesta.
- Arvioinnin tulee perustua mahdollisimman monipuolisesti kerättyihin näyttöihin.
- Mikäli opetuksen järjestäjä päättää siirtymisestä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, arvioinnin käytänteistä päätetään enintään kuukaudeksi kerrallaan.
- Arvioinnin käytänteissä huomioidaan oppilaiden terveydentila, olosuhteet ja muut mahdolliset syyt, jotka vaikeuttavat näyttöjen antamista ja osaamisen osoittamista. Oppilaille annetaan tällöin vaihtoehtoisia tapoja osaamisensa osoittamiseen.
- Työskentelyn arviointi toteutetaan myös etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti osana oppiaineita ja perustuen oppiaineittain työskentelylle asetettuihin tavoitteisiin. Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon poikkeukselliset olosuhteet ja etäopetuksessa opiskelevien oppilaiden rajalliset mahdollisuudet työskentelytaitojen osoittamiseen.
- Käyttäytymisen arviointi tehdään perustuen paikallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin käyttäytymisen tavoitteisiin niiltä osin kuin niitä on mahdollista soveltaa etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen aikana.
(Perusopetuksen järjestäminen 1.8.2020 alkaen; OPH)
OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN
Opetushenkilöstö sekä huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Myös lasten näkemyksiä kuullaan ja hyödynnetään kehittämisessä. Huoltajien ja lasten kannalta mielekkäisiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin kiinnitetään erityistä huomiota.
Koulut arvioivat perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumista vuosittain. Arvioinnissa hyödynnetään eri kyselyiden tuloksia (mm. Kiva- kysely, TEA-viisari, Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely).
KASVATUSKESKUSTELU JA KURINPIDOLLISTEN KEINOJEN KÄYTTÖ
Kuva: OPS/Jkl
Kurinpidollisista keinoista on keskusteltu luokittain oppilaiden kanssa. Ohjeet kurinpidollisten keinojen käytöstä, sekä sitä käsittelevästä lainsäädännöstä löytyvät koulun peda.net-sivuilta.
Toimintakulttuurin kehittäminen
Oppilaita ohjataan ja kannustetaan itsenäiseen tiedonhankintaan, omatoimisuuteen, aktiivisuuteen, ryhmätyötaitojen kehittämiseen, sekä hyvän ilmapiirin ja ryhmähengen luomiseen. Opitaan, että oppimiseen tarvitaan ponnistelua ja pitkäjänteisyyttä. Omaa osaamista jaetaan muille. Huoltajia ja oppilaita otetaan mukaan päätöksen tekoon.
Hyvinvointi ja turvallinen arki
Hyvän ilmapiirin ja koulun arjen ylläpito vaati henkilökunnalta yhteissuunnittelua, yhteisiä sääntöjä ja niiden noudattamista.
Kuva: Peda.net/Joensuu
Kouluruokailu
Ruokailun järjestämisessä ja ohjauksessa on otetaan huomioon ruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Kouluruokailussa tutustutaan ruokakulttuuriin, sekä opetellaan puhumaan ruoasta.Tapakasvatus näkyy osana arvopohjaa, toimintakulttuuria, oppiaineita sekä laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia. Kouluruokailun arvostus ja yhdessä syöminen vaikuttavat koko koulun ilmapiiriin – ja myös opettajien ja muun kouluhenkilökunnan työhyvinvointiin.
Hytölän koulussa ruokaillaan omissa luokissa. Poikkeuksen tekevät 1-2.-luokkalaiset, jotka syövät yhdessä monitoimiluokassa opettajansa kanssa.
Turvallisuus ja kriisitilanteeseen varautuminen
Opetuksen ja koulutuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden, oppilaitoksen henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen ja kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria, opiskeluhuoltoa ja niissä toteutettavaa yhteistyötä.
Hytölän koulun pelastautumis- ja turvallisuunnitelma on tarkastettu maaliskuussa 2021 palotarkastuksen yhteydessä. Päivitystä suunnitelmaan tehdään ympäri vuoden tarvittaessa.
Koulun turvallisuuskansio on koottu keväällä 2021.
Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuusopas
Oppilas- ja opiskelijahuollon opas: Äkilliset kriisit, uhka- ja vaaratilanteet ja niihin varautuminen
Psykososiaalinen tuki äkillisissä kriiseissä
Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely
Oppilaiden eri ikäkaudet huomioidaan opetuksessa hyödyntäen toiminnallisuutta, luovuutta, liikkumista, leikkiä ja elämyksiä.
Käytetään monipuolisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä.
Ollaan vuorovaikutuksessa myös ympäröivän yhteiskunnan kanssa (mm. vierailijat, retket).
Opetellaan projektimaista työskentelyä ja kokonaisuuksien opiskelua (esim. monialaiset oppimiskokonaisuudet).
Työskennellään yhdessä ilman luokkarajoja.
Edistetään vuorovaikutusta ja työskentelyn monipuolisuutta tieto- ja viestintäteknologian avulla.
Osallisuus ja demokraattinen toiminta
Oppilaita kannustetaan demokraattiseen toimintaan oppilaskuntatoiminnan kautta. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa koulun arkeen. Oppilaskuntatoiminta tuo yhteisöllisyyttä ja vahvistaa eri luokka-asteilla olevien oppilaiden välistä yhteistyötä.
Oppilaille annetaan vastuuta ja mahdollisuuksia kokeilla toimintaideoitaan. Näin opetellaan sietämään pettymyksiäkin ja tekemään kompromisseja.
Keskusteluissa tehdään yhteisiä sopimuksia ja sitoudutaan niihin.
Kouluyhteisön jäsenten välillä tulee vallita luottamus ja arvostus toisia kohtaan.
Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen
Arjen valinnoilla ja toimilla ilmennämme vastuullista suhtautumista ympäristöön.
Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.
Yhteistä omaisuutta kunnioitetaan ja käsitellään asiallisesti.
Jokainen vaikuttaa omalla panoksellaan työympäristön viihtyisyyteen.
Kaikki osallistuvat mm. paperin, kartongin ja muovin kierrätykseen, sekä biojätteen lajitteluun.
Työvälineiden hankinnassa vältetään huonolaatuisten tavaroiden ja materiaalien hankintaa.
Pyrimme kaikki huolehtimaan yleisestä siisteydestä koulullamme.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Koulussa annetaan lukuvuonna 2021-2022 opetusta vuosiluokille 1-6. Hytölän koulu on lähikoulu kaikille Hytölän, Hänniskylän, Tankolammin ja Ilomäen seudun perusopetusikäisille lapsille. Luokittaiset oppilasryhmät ovat tyttö-poika-sekaryhmiä. Liikunnassa luokat 3-4 ja 5-6 pidetään joko yhtenä isona sekaryhmänä (3-6) tai kahtena erillisenä ryhmänä. Jako harkitaan tavoitteiden ja opetussuunnitelmasisältöjen mukaan tarkoituksenmukaisesti.
Käsityössä luokat 3 ja 4 työskentelevät omina ryhminään teknisen työn tilassa. Ryhmä koostuu syksyllä 4. luokasta ja keväällä 3. luokasta. Tekstiililuokassa oppilaat ovat joko 3.-, 5.- ja 6.-luokkalaisia (syksyllä) tai 4.-, 5.- ja 6.-luokkalaisia (keväällä). Ryhmät ovat sekaryhmiä. Koronapandemian aikana pehmeiden materiaalien opetus on tapahtunut kahdessa luokkatilassa, jotta eri luokkaryhmien oppilaita ei ole sekoitettu keskenään. Oppitunneilla on mukana koulunkäynninohjaaja.
Oppilaille tehdyn kyselyn mukaan he kokevat olonsa koulussamme turvalliseksi. Opettajat puuttuvat oppilaiden mielestä kiusaamistilanteisiin hyvin ja kohtelevat oppilaita tasa-arvoisesti. Oppilaat opiskelevat Hytölän koulussa tasa-arvoisesti sukupuolesta, uskonnosta tai etnisestä taustasta riippumatta.
Koululla on käytössä KiVa-koulu-ohjelma kiusaamistapausten käsittelyyn. Ohjelman sisällöissä on tasa-arvoon liittyvää kasvatusmateriaalia.
Toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi
- Koulukuljetusperiaatteet koskevat ja niitä sovelletaan kaikkiin koulukuljetusten piiriin kuuluviin oppilaisiin. Konneveden kunnan sivistyslautakunta voi tehdä harkinnanvaraisia koulukuljetuspäätöksiä. Päätöksessä huomioidaan kunnan koulukuljetusperiaatteet ja perusopetuslaki.
- Mikäli oppilaalla on oppimisvaikeuksia, hänelle järjestetään tukea kolmiportaisen mallin mukaisesti. Luokanopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa huolehtii kolmiportaisen tuen järjestelyistä. Tukiopetusta annetaan tarvittaessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan niille, joilla tarve on. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus opiskella yleisopetuksen ryhmässä tuen tarpeesta riippumatta.
- Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ennalta ehkäisemisen pohjana on koulun positiivinen, avoin ja salliva ilmapiiri. Eri oppiaineiden tunneilla käydään läpi, miten luonnollista eri sukupuolten väliset erot ovat. Oppilaille kerrotaan, mitä sukupuolinen tai seksuaalinen häirintä tarkoittaa ja miten siihen tulee reagoida. Mediakasvatuksen osana oppilaita opastetaan internetissä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän huomaamiseen ja siihen, miten vältytään häirinnältä. Oppilaita kannustetaan kertomaan, jos huomaa häirintää, joka kohdistuu joko itseen tai toiseen oppilaaseen. Mikäli oppilas on kokenut sukupuolista tai seksuaalista häirintää, asiassa kuullaan oppilasta ja huoltajille ilmoitetaan. Oppilas ohjataan kouluterveydenhoitajalle, -kuraattorille tai –psykologille, jonka kanssa asia käydään läpi. Mikäli tapauksen luonne vaatii, koulu tekee lastensuojeluilmoituksen ja on yhteydessä poliisiin.
Toimintaohje sukupuolisiin /seksuaalisiin kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteisiin
Jos sinua ja/tai toista koulun oppilasta kiusataan, häiritään seksuaalisesti tai joudut seksuaalisen väkivallan kohteeksi, toimi näin:
- Ilmoita asiasta omalle luokanopettajalle, koulunjohtajalle tai jollekin koulun henkilökuntaan kuuluvalle aikuiselle tai huoltajalle.
- Opettaja ja /tai rehtori selvittävät, mitä on tapahtunut.
- Rehtori ja/ tai opettaja puhuttelevat kiusaajaa, häiritsijää tai väkivallan tekijää. Mikäli tapaus sattunut internetissä, asia annetaan poliisin tutkittavaksi.
- Tapauksesta riippuen asiasta ilmoitetaan muille viranomaisille. Kiusattu, seksuaalisesti häiritty tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutunut ohjataan kouluterveydenhoitajalle, -kuraattorille tai -psykologille asian purkua varten
Arvio aikaisempien tasa-arvosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista
Henkilökunnan ja oppilaiden kanssa käydään läpi eri toimintaohjeet em. tapausten varalle joka vuosi. Niitä tarkennetaan ja selkiytetään tarvittaessa. Tasa-arvoon liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen tuloksia arvioidaan jatkossa vuosittain.
Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, OPS 2016).
OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET (MOK)
Koulun monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja opetuksen eheyttämisen suunnittelussa otetaan huomioon laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet:
Lukuvuoden 2021-2022 Konnevesi 100-oppimiskokonaisuuden (min. 38 h) tavoitteita ovat:
- tutustuminen omaan kuntaan ja sen historiaan
- mielikuvan luominen entisajan koulusta Hytölässä
- luontoliikunnan harrastaminen omassa kunnassa
- oman kunnan elinkeinoihin tutustuminen
Oppimiskokonaisuuden sisällöt ja toteutus
- Konneveden sijainti, kunnan muoto kartalla, kunnanjohtajaan tutustuminen, kunnan vaakuna, palvelut, elinkeinot, nähtävyyksiä
- kotiseutumuseolla nähdään ja kuullaan, kuinka Konnevedellä elettiin ennen (opastettu kierros)
- oma koulu ennen ja nyt (perinnepäivä?) -> isovanhempien haastattelut
- perinnepäivänä toimintapisteet; karjalanpiirakat, askartelu, perinneleikit
- retki luontoon (Metsäpolku museolta laavulle)
- Konnevesi-suunnistus (3-6. lk): kirkonkylälle sijoitettujen rastipisteiden kiertäminen, jolloin samalla kylän palveluihin, rakennuksiin ja niiden sijaintiin tutustuminen.
- pienempien oppilaiden Konnevesi-teemainen tehtäväpolku koulun ympäristössä
- kaikkien koulujen yhteinen Konnevesi 100-juhla Lapunmäellä
Oppiaineet kokonaisuudessa YM, AI, MA, YH/HI, KU, KS, UE, LI
Vierailut
- kunnantalo, kirkko, kirkonkylä, kotiseutumuseo
- maatila/lammastila, metsänhoito, kalanviljely
Vierailijat
- isovanhempia kertomassa entisajan koulusta, samalla oppilaiden järjestämä kahvitarjoilu
Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointi
Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle.
Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana. Myös suunnitelmien toteutumista, työskentelyn onnistumista, sekä siihen vaikuttaneita tekijöitä opetellaan arvioimaan.
Arviointi perustuu monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteisiin.
Toiminnalliset painopistealueet
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Varhainen tunnistaminen on riittävän ja oikea-aikaisen tuen järjestämisen edellytys.
Tuen järjestämistä koskevat periaatteet: Oppilaan saama oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaotellaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Kaikki tukimuodot tulee järjestää suunnitelmallisesti oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Konnevedellä
Kuva: Peda.net/Lahti
Koulukiusaamisen ehkäiseminen ja vastustaminen
Koulu osallistuu ”KiVa Koulu”-ohjelmaan. Ohjelmaan sisältyvät oppitunnit 1-2-luokassa ja 3-4-luokassa, sekä KiVa-tiimin kokoontumiset kiusaamistapausten sattuessa. Hytölän koulussa luokanopettaja Virpi Janhunen on käynyt KiVa-koulutuksen. Välituntivalvojat käyttävät keltaista KiVa Koulu-liiviä.
Oppilaiden vuorovaikutus- ja tunnetaitoja kehittämällä ennaltaehkäisemme kiusaamistilanteiden syntymistä. On opeteltava ja opetettava tunteiden tunnistamista, nimeämistä, arviointia, asianmukaista ilmaisemista ja tarvittaessa hallintaa.
Vastustamme kiusaamista, eli puutumme siihen välittömästi. Koulukiusaamisen käsittelyssä toimitaan ”Koulukiusaaminen: kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamistilanteiden selvittely” -asiakirjan mukaan.
Lisäksi olemme ottaneet koko kunnassa käyttöön syksyllä 2020 Koskemattomuussopimuksen, joka turvaa jokaisen oppilaan koulupäivän.
Liikkuva koulu on valtakunnallinen koulupäivän liikunnallistamiseen tähtäävä ohjelma.
Koulumme on rekisteröitynyt mukaan Liikkuva koulu-ohjelmaan. Tapoja liikunnan lisäämiseen ovat mm. toiminnallinen oppiminen, aktiiviset välitunnit (leikkikenttä, koko koulun yhteiset pelit ja leikit, välkkäliikuttajat ylemmiltä luokilta, maratonvälitunnit toukokuussa), kerhotoiminta, sekä koulumatkojen aktiivisen kulkemisen edistäminen.
Oppilaiden osallistaminen
Oppilaat saavat osallistuvat koulun välituntitoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Digiteknologiasta kiinnostuneet oppilaat voivat opastaa toisia (esim. nuorempiaan) sovellusten hallinnassa ja käyttämisessä. Koululla on oppilaita varten postilaatikko, johon voi laittaa omia ideoita ja ehdotuksia. Oppilaat ovat ideoineet mm. teemaviikkoja ja Talent-kilpailun. Koululta on ollut myös edustusta maakunnallisessa lastenparlamentissa Jyväskylässä. Myös monialaisen oppimiskokonaisuuden sisältöihin oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa.
Oppilaskuntatoiminta
Kaikki koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Oppilaista muodostettu oppilaskunnan hallitus johtaa oppilaskunnan toimintaa oppilaskunnan ohjaajan avustuksella.
Koulussamme valitaan joka syksy vaaleilla uusi oppilaskunnan hallitus, jonka edustajaksi pääsee joka yhdysluokasta kaksi oppilasta. Lukuvuonna 2021-2022 alaluokasta (1-2. lk) on vain yksi edustaja pienen oppilasmäärän vuoksi.
Toimiminen oppilaskunnassa kehittää oppilaiden valmiuksia toimia oman ryhmänsä edustajana ja harjaannuttaa neuvottelutaitoja. Osallistumisessa tarvittavia taitoja opetellaan ja kehitetään. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden kiinnostus oman koulun kehittämistä kohtaan, sekä myös lisätä koulun henkilökunnan ja oppilaiden välistä yhteistyötä.
Lukuvuoden 2021 - 2022 oppilaskunnan ohjaavana opettajana toimii Iina Järvinen jouluun asti.
TVT
Tieto-ja viestintäteknologian käytöllä laajennetaan oppimisympäristöjä. Kaikille taataan mahdollisuus näiden ympäristöjen käyttöön. Oppilaat saavat käyttää opiskelussaan myös omia tietoteknisiä välineitään (BYOD). Omien välineiden käytöstä ja siihen liittyvistä säännöistä sovitaan lukuvuosittain oppilaan ja huoltajien kanssa tehtävällä kirjallisella sopimuksella.
OppilasAgentti-toiminnassa hyödynnetään oppilaiden osaamista koko koulun hyväksi. Monella oppilaalla on hyvät ja monipuoliset tvt-valmiudet ja ennen kaikkea aitoa intoa kehittää niitä entisestään. Kaikki hyötyvät toinnasta ja yhdessä saadaan myös enemmän aikaiseksi.
Hytölän koulun agentit valitaan lukuvuosittain 5-6 luokasta. He saavat koulutusta kunnan digitutoreina toimivilta opettajilta. Agentteja on koulussamme kaksi. Koronatilanteen vuoksi oppilasagenttitoiminta ei välttämättä toteudu entisellä tavalla, koska oppilasryhmien sekoittumista vältetään.
Henkilöstön tvt-taitoja kehitetään vuosittain erilaisilla koulutuksilla.
Sähköiset oppimateriaalit ja -ympäristöt
Sähköisten oppimateriaalien tarkoituksena on monipuolistaa oppimisen ja opetuksen tapoja. Ne myös tarjoavat mahdollisuuden opetuksen yksilöllistämiseen.
Oppikirjojen lisäksi käytössä on kirjasarjoihin liittyviä sähköisiä materiaaleja.
Oppilaat käyttävät koulussamme Bingel-peliympäristössä oppiaineen oppisisältöihin suunniteltuja tehtäviä luokilla 1-6.
NäppisTaituria käytetään näppäimistön ja kymmensormitekniikan opetteluun luokilla 2-6.
Peda.net -kouluverkko tarjoaa oppilaille verkkotyövälineitä. Kouluverkon tavoitteena on tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksenmukaisen käytön edistäminen opiskelussa ja opetuksessa. Kouluverkon toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
Peda.net-toimintaympäristön käyttö aloitetaan jo alkuopetuksessa. Oppilailla on omat tunnukset ja he pääsevät aloittamaan omien kasvun kansioiden kokoamisen vähitellen oppilasagenttien avustuksella.
Kasvun kansion pedagogiset tavoitteet:
- Oppilaan omien oppimistavoitteiden laatiminen
- Oppimishistorian tallentuminen
- Oman kehittymisen tunnistaminen ja itsearvioinnin toteuttaminen
- Omien oppimisverkostojen luominen ja niissä työskentely, yhteisöllisyyden toteutuminen
- Oppilaan osallisuuden lisääminen
- Oppiainerajat ylittävän laaja-alaisen osaamisen toteuttaminen ja tunnistaminen
- Koulun ulkopuolella opitun tunnistaminen ja hyödyntäminen koulussa
- Yksilöllisen ohjauksen ja vertaistuen toteuttaminen
- Oppilaitos- ja organisaatiorajat ylittävän yhteistyön toteuttaminen
- Kasvun kansion tekninen toteuttaminen niin, että oppimisprosessin omistajuus on oppilaalla itsellään
(Jyväskylä - Kasvun kansion malli)
Omia tuotoksia dokumentoidaan ja arvioidaan sähköisesti (myös vertaisarviointia).
Konneveden tieto - ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Oppilashuolto
Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollon tavoitteena on myös oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain.
Konneveden kunnan oppilas- ja opiskelijahuolto
Konneveden kunnan oppilashuolto
Terveydenhuolto ja tapaturmien hoito
Hammashuolto laatii oman suunnitelmansa hoidosta ja valistuksesta. Huoltajat vastaavat lasten hammashoitolakäynneistä ja hammashoidosta ollaan hoitoa koskevissa asioissa suoraan yhteydessä huoltajiin. Hammashoitola järjestää koululla valistustunteja tarpeen mukaan. Hammaslääkäri ja/ tai suuhygienisti voivat vierailla myös vanhempainilloissa.
Kouluterveydenhoitaja käy koululla laatimansa suunnitelman mukaan. Hänet tavoittaa numerosta 050 421 0671, sekä sähköpostilla tiina.hamalainen@seututk.fi. Soittoaika on ma-pe klo 8-9. Muina aikoina voi jättää soittopyynnön vastaajaan, WhatsApp- tai Wilma-viestinä.
Tuleville eka- ja viidesluokkalaisille järjestetään laajennettu terveystarkastus.
Tapaturmatilanteessa otetaan tapauksen mukaan yhteys kouluterveydenhoitajaan, lääkärin vastaanotolle 014 269 0300 tai sairaankuljetukseen 112.
Jokaisesta tapaturmasta täytetään ilmoituskaavake, joka toimitetaan kuntaan vakuutusasioista vastaavalle henkilölle (koulusihteeri Sari Lievonen).
Sairaustapauksissa oppilaan kuljetus kotiin järjestetään ensisijaisesti vanhempien toimesta ja toissijaisesti taksilla.
Yleiset ja oppilaita koskevat turvallisuusmääräykset ja –suunnitelma sisältyvät Hytölän koulun pelastussuunnitelmaan.
Koulukiusaamisen ehkäiseminen ja vastustaminen
Koulu osallistuu KiVaKoulu-ohjelmaan. Ohjelmaan sisältyvät oppitunnit 1-2-luokassa ja 3-4-luokassa, sekä KiVa-tiimin kokoontumiset kiusaamistapausten sattuessa. KiVa-oppitunnit pidetään vuorovuosin Lions Quets- oppituntien kanssa.
Luokanopettaja Virpi Janhunen on osallistunut KiVa-koulutukseen.
Välituntivalvojat käyttävät ulkona keltaista KiVaKoulu-liiviä.
Oppilaiden vuorovaikutus- ja tunnetaitoja kehittämällä ennaltaehkäisemme kiusaamistilanteiden syntymistä. On opeteltava ja opetettava tunteiden tunnistamista, nimeämistä, arviointia, asianmukaista ilmaisemista ja tarvittaessa hallintaa.
Vastustamme kiusaamista, eli puutumme siihen välittömästi.
Syksyllä 2020 käyttöön otettiin myös Koskemattomuussopimus, joka turvaa lisäksi jokaisen oppilaan koulupäivää.
Koulun järjestyssäännöt
Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Järjestyssäännöt ohjaavat kaikkea koulutusta koskevan lainsäädännön nojalla järjestettyä koulujen ja oppilaitosten työsuunnitelman mukaista opetusta ja siihen liittyvää toimintaa.
(Järjestyssääntöjen laatiminen, ohje 1/012/2016, Opetushallitus)
Hytölän koulun järjestyssäännöt:
- Tiedän koulualueen rajat
- koulualue määräytyy seuraavasti: Keilarannantien, 69-tien, jalkapallokentän ja koulun takana olevan kuusimetsän rajaama alue
- välituntialuetta EIVÄT ole:
* levike
* henkilökunnan autojen pysäköintialue
* koulun metsän puoleinen seinusta ja siellä sijaitseva kuusimetsä
* alikulkutunneli
* jalkapallokentän 69-tien puoleisessa päädyssä oleva lepikko
2. Kunnioitan toisia ihmisiä ja hyväksyn erilaisuutta
- kohtelen kaikkia tasapuolisesti
- vastustan kiusaamista, sillä koulumme on KiVa-koulu
- annan työrauhan
- noudatan hyviä tapoja ja käytän asiallista kieltä
3. Huolehdin ympäristöstäni ja sen turvallisuudesta
- siistin omat jälkeni
- käsittelen omaa ja yhteistä välineistöä vastuullisesti
- vahingon sattuessa voin joutua korjaamaan tai korvaamaan vahingon
- pyrin välttämään vaaratilanteiden syntymistä ja ilmoitan, jos havaitsen niitä
- en tuo kouluun päihteitä, enkä vaarallisia esineitä
- 69-tie on luokiteltu vaaralliseksi, siksi en liiku siellä koulupäivän aikana
4. Otan vastuuta koulutyöstäni
- olen oppitunneilla ajoissa ja ilmoitan poissaolostani
- pidän mukana oppitunneilla tarvittavat kirjat ja opiskeluvälineet
- huolehdin koulu- ja kotitehtävistäni
- pidän huolta omasta ja toisten hyvinvoinnista
- opettajalla on oikeus tarkastaa tarvittaessa tavaroitani ja ottaa häiritsevät tai vaaralliset esineet tai aineet haltuunsa
JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN RIKKOMISESTA SEURAUKSENA OVAT PERUSOPETUSLAIN MUKAISET KURINPITOTOIMET
Järjestyssäännöistä on keskusteltu luokittain oppilaiden kanssa, sekä lähetetty ne koteihin huoltajille kommentoitavaksi. Järjestyssäännöt löytyvät koulun peda.net-sivuilta.
Kodin ja koulun yhteistyö
Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Koulu vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun tehtävä on antaa huoltajille tietoa niin, että he voivat seurata ja edistää lapsensa koulunkäyntiä ja oppimista. Kodin ja koulun yhteistyö on välttämätöntä, jotta koulutyö onnistuu.
Hytölän koulun pääasiallisia kodin ja koulun välisiä yhteistyömuotoja ovat
- yhteydenpito wilma-viesteillä, puhelimella, sähköpostilla, Teamsin/Zoomin kautta sekä luokkakohtaisilla tai koko koulun yhteisillä tiedotteilla
- vanhempainillat
- vanhempainvartit
- arviointikeskustelut
- erilaiset huoltajille avoimet tapahtumat ja teemapäivät
- esim. pop up-päivät, kirppis, myyjäiset
- tapahtumien, varojenkeräyskampanjoiden ja retkien järjestelyt
- vanhempaintoimikunnan toiminta
Koulukuljetukset
Koulukuljetusten järjestämisessä noudatetaan Konneveden kunnan kuljetussuunnitelman periaatteita. Koulu järjestää ja suunnittelee välikyyditykset.
Hytölän koulun oppilaskuljetuksista vastaavat Koivuranta Oy ja taksiyrittäjä Hannu Hänninen
Koulun kerhotoiminta / Harrastamisen Suomen malli
Tämän toiminnan tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.
Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyö.
Hytölän koulun kerhoja syksyllä 2021 ovat (suluissa ohjaaja):
Partiokerho (Iina Järvinen), taidekerho (Jaana Harlin), aamupalakerho (Tanja Wichmann), palloilukerho (Liisa Kinnunen). tanssikerho (Tanja Wichmann) ja parkour-kerho (Parkour-akatemia).
Parkour-kerhon toiminta tapahtuu kirkonkylällä ja kerhoon järjestetään kuljetus koululta klo 13 ja 15.
Yhteistyö sidosryhmien kanssa
KokoKehonReeni koulun salissa maanantaisin klo 16.45. Vetäjänä Liisa Kinnunen/LiikKo.
Rumpujen ja bändisoiton opetusta annetaan koululla tiistaisin klo 16.15 - 19.45. Opettajana Paolo Poverini Ala-Keiteleen musiikkiopistolta.
Keskiviikkoisin klo 13.15 - 15.45 kansalaisopiston kitara-, piano- ja huilutunteja antaa Merja Kopare-Närhi.