Lukuvuosisuunnitelma 2017 - 2018
Opetuksen järjestäminen
Yleistä
Hytölän koulun tavoitteena on antaa hyvät perusvalmiudet eri oppiaineissa.
Työskentely tapahtuu pääosin oppiaineiden mukaisen työjärjestyksen mukaan. Poikkeukset koskevat teemapäiviä, monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja tapahtumia.
Luokat työskentelevät yleensä luokkaryhmissä, mutta teematyöskentelyssä käytetään myös suurryhmäopetusta ja eritasoryhmiä.
Esiopetuksen ja alkuopetuksen tavoitteena on yhteistyö, joka valmistaa esikoululaisia ensimmäiselle luokalle. Yhteistyötä opettajat harjoittavat sekä suunnittelussa, että koulupäivien toteutuksessa.
Koulupäivän rakenne
Koulun alkamisaika on klo 8.55. Varsinainen oppitunti alkaa klo 9.
Esiopetusta järjestetään myös viitenä päivänä viikossa.
Työpäivä päättyy maanantaina koko koululta klo 14. Tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 0-2 luokat lopettavat klo 13, mutta kaikki tai osa 3-6 luokista vasta klo 15. Perjantaina koulu päättyy kaikilta luokilta klo 13.
Kyyditys järjestetään joko välikyyteinä klo 13 tai klo 15 kyyteinä yläkoulun kyyteihin nivellettynä. Odotustunti (40 min) on kolmella 1-3. luokan oppilaalla maanantaisin. Aamukyydit on kytketty yläkoulun kyyteihin. Valvonta on järjestetty aamuisin klo 8.30 alkaen ja iltapäivisin tarvittaessa, eli silloin, kun oppilaat eivät mahdu kyytiin kerralla, vaan reitti/osa reitistä joudutaan ajamaan kahteen kertaan. Välikyytien lähtötilannetta valvotaan aina. Välikyytejä ajetaan lv. 2017-2018 kolmena päivänä viikossa.
Ruokailu on järjestetty luokkaruokailuna klo 10.45-11.15. Esiluokka ja 1-2.-luokkalaiset ruokailevat yhdessä monitoimiluokassa.
Välituntivalvonnat hoidetaan koulunkäynninohjaajien ja opettajien toimesta vuoropäivin.
Oppimisympäristöt
Tilat ja paikat, sekä yhteisöt ja toimintakäytänteet, joissa oppiminen ja opiskelu tapahtuvat ovat oppimisympäristöjä. Niihin kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhteisöllisen tiedon rakentumista.
Hytölän koulussa pyritään pitämään huolta oppimisympäristöjen toimivuudesta ja ajantasaisuudesta. Kokeilemme rohkeasti myös uutta opetusteknologiaa ja kehitämme työtapojamme sen mukaisesti.
Luonto ja sen läheisyys otetaan huomioon toiminnassa laajasti: mm. oppitunnit, pyörä- patikka- ja puolukkaretket.
Perusperiaatteena on valita oppimisympäristöt ja työtavat aina niin, että valinta edistää oppilaiden kasvua, kehitystä ja oppimista. Valinta on luokanopettajan ja muiden hänen kanssaan toimivien opettajien päätettävissä.
Työtavat
Työtavoissa pyritään monipuolisuuteen, kokemuksellisuuteen, elämyksellisyyteen ja toiminnallisuuteen. Suositaan oppilasta aktivoivia työtapoja, yhteistoiminnallisuutta sekä mielikuvitusta kehittävää ja tutkivaa oppimista. Työtapojen valinnassa korostuvat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmat ja eri ikäkausiin ja erilaisiin oppimistilanteisiin soveltuvat työtavat. Opetusta eheytetään oppiaineiden integraation avulla. Oppilaan yksilöllisyys huomioidaan eriyttämällä opetusta tarpeen mukaan.
Eri oppiaineiden erityispiirteet ja laaja-alainen osaaminen otetaan huomioon työtapoja valitessa. Ne valitaan vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Tuntikehyksen käyttö
Englanti: luokat 3-4 jaetaan kerran viikossa erillisryhmiin. 5-6. luokat jaetaan koko ajan erillisryhmiin.
Äidinkieli: luokat 3-4 ja 5-6 jaetaan kerran viikossa erillisryhmiin.
Liikunta: luokat 3-4 ja 5-6 pidetään joko yhtenä isona ryhmänä (3-6) tai kahtena erillisenä ryhmänä. Jako harkitaan tavoitteiden ja opetussuunnitelmasisältöjen mukaan tarkoituksenmukaisesti.
Käsityö: Luokat 3 ja 4 työskentelevät omina ryhminään teknisen työn tilassa. Ryhmä koostuu syksyllä 4. luokasta ja keväällä 3. luokasta. Ryhmät ovat tyttö-poika-sekaryhmiä.
Oppilasmäärät
Luokka |
Oppilaita |
Tyttöjä |
Poikia |
|
esiluokka |
11 |
7 |
4 |
|
1.luokka |
6 |
3 |
3 |
|
2.luokka |
6 |
3 |
3 |
|
3.luokka |
8 |
5 |
3 |
|
4.luokka |
6 |
3 |
3 |
|
5.luokka |
6 |
3 |
3 |
|
6.luokka |
7 |
3 |
4
|
|
YHT. |
50 |
27 |
23 |
| Koulun opettajakunta: | ||
|
Kortman-Nieminen Tarja |
lastentarhanop. /esilk:n op. |
esiluokka |
|
Janhunen Virpi |
luokanopettaja, koulunjohtaja |
1-2. luokka |
|
Pöyhönen Olli |
luokanopettaja |
3-4. luokka |
|
Jämsen Mari
9.8.2016-21.12.2018 |
luokanopettaja |
5-6. luokka |
Koululla työskentelevät lisäksi koulunkäynnin- ja iltapäivätoiminnanohjaaja Marika Eerola (31 h/vko) ja koulunkäynninohjaaja Saara Varis (30 h /vko). Kevätlukukauden alusta Saara Variksen työpanos jaetaan Istunmäen kanssa. Tämän jälkeen hän työskentelee kahtena päivänä Hytölässä.
Siisteydestä ja ruokahuollosta vastaa Tiina Eskelinen.
Hytölän ja Istunmäen yhteisenä talonmiehenä toimii Pekka Minkkinen.
Koulumme toiminta-ajatus ja arvoperusta
Arvoperusta
Suhtaudumme toisiimme tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, kunnioittavasti sekä suvaitsevasti.
Toimimme yhteistyössä eri tilanteissa erilaisten oppilaiden ja aikuisten kanssa.
Sitoudumme yhteisiin päätöksiin.
Ymmärrämme tekojemme seurauksia ja otamme niistä vastuuta.
Kunnioitamme luontoa ja ympäristöä.
Edistämme omilla toimilla ja valinnoilla ympäristön hyvinvointia sekä kestävää kehitystä.
Konneveden esi- ja perusopetuksen arvopohja ja kuntastrategian keskeiset arvot
Tavoitteet lukuvuodelle 2017-2018
Lisätään liikkumista koulupäivään istumalla vähemmän, liikkumaan aktiivisesti välitunnilla ja osallistamalla oppilaita liikuttamaan toinen toisiaan.
Toiminnallisuutta opetellaan hyödyntämään koulussa kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Pienikin toiminnallinen tai liikunnallinen hetki kesken tunnin rauhoittaa, auttaa paremmin keskittymään sekä lisää tarkkaavaisuutta tehtäviin.
Koulumme on mukana Liikkuva koulu-hankkeessa. Luokanopettaja Marja Launonen on liikkuva koulu-tiimin jäsen.
2. Yhteistyö yli luokkarajojen
Erilaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa pyritään eri-ikäisten oppilaiden yhteistyöhön.
Koulun oppilaat pelaavat mielellään yhdessä välituntisin pihalla, kaukalossa ja kentällä.
Esiluokan ja 6. luokan oppilaiden välillä on kummitoimintaa. Pienimmät oppilaat saavat tukea ja turvaa isommista oppilaista koulun arjessa.
3. Hyvinvoinnin edistäminen
Seuraavat asiat vaikuttavat kouluhyvinvointiin:
- kodin ja koulun yhteistyö
- oppilaiden osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet
- työolot
- koulun psykologitoiminta ja sosiaalityö
- kouluruokailu
- kiusaaminen
- häiriöt ja ongelmatilanteet koulussa
- kurinpito ja ojentaminen
- tapaturmat ja onnettomuudet
Kiinnitetään näihin huomiota; puututaan viipymättä ongelmakohtiin ja ylläpidetään hyviä käytänteitä.
4. Kansainvälisyys
Tänä lukuvuonna 3-4 luokalla on kumppanuusluokka Saksan Madgeburgissa. Yhteistyössä hyödynnetään mm. digiteknologiaa (virtual friends in clouds).
Kansainvälisyyskasvatusta toteutetaan vuosittain myös kummilapsitoiminnan ja Unicef-kävelyn kautta.
Pedagogiset painopistealueet
OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN
Opetushenkilöstö sekä huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Myös lasten näkemyksiä kuullaan ja hyödynnetään kehittämisessä. Huoltajien ja lasten kannalta mielekkäisiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin kiinnitetään erityistä huomiota.
Koulut arvioivat perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumista vuosittain. Arvioinnissa hyödynnetään eri kyselyiden tuloksia (mm. Kiva- kysely).
KASVATUSKESKUSTELU JA KURINPIDOLLISTEN KEINOJEN KÄYTTÖ
Kuva: OPS/Jkl
Kurinpidollisista keinoista on keskusteltu luokittain oppilaiden kanssa. Ohjeet kurinpidollisten keinojen käytöstä, sekä sitä käsittelevästä lainsäädännöstä löytyvät koulun peda.net-sivuilta.
Toimintakulttuurin kehittäminen
Opitaan, että oppimiseen tarvitaan ponnistelua ja pitkäjänteisyyttä.
Omaa osaamista jaetaan muille.
Huoltajia ja oppilaita otetaan mukaan päätöksen tekoon.
Hyvinvointi ja turvallinen arki
Hyvän ilmapiirin ja koulun arjen ylläpito vaati henkilökunnalta yhteissuunnittelua, yhteisiä sääntöjä ja niiden noudattamista.
Kuva: Peda.net/Joensuu
Kouluruokailu
Ruokailun järjestämisessä ja ohjauksessa on otetaan huomioon ruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Kouluruokailussa tutustutaan ruokakulttuuriin, sekä opetellaan puhumaan ruoasta.
Tapakasvatus näkyy osana arvopohjaa, toimintakulttuuria, oppiaineita sekä laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia.
Kouluruokailun arvostus ja yhdessä syöminen vaikuttavat koko koulun ilmapiiriin – ja myös opettajien ja muun kouluhenkilökunnan työhyvinvointiin.
Hytölän koulussa ruokaillaan omissa luokissa. Poikkeuksen tekevät 0-2.-luokkalaiset, jotka syövät yhdessä monitoimiluokassa opettajiensa kanssa.
Turvallisuus ja kriisitilanteeseen varautuminen
Opetuksen ja koulutuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden, oppilaitoksen henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen ja kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria, opiskeluhuoltoa ja niissä toteutettavaa yhteistyötä.
Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuusopas
Oppilas- ja opiskelijahuollon opas: Äkilliset kriisit, uhka- ja vaaratilanteet ja niihin varautuminen
Psykososiaalinen tuki äkillisissä kriiseissä
Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely
Huomioidaan oppilaiden eri ikäkaudet opetuksessa hyödyntäen toiminnallisuutta, luovuutta, liikkumista, leikkiä ja elämyksiä.
Käytetään monipuolisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä.
Ollaan vuorovaikutuksessa myös ympäröivän yhteiskunnan kanssa (mm. vierailijat, retket).
Opetellaan projektimaista työskentelyä ja kokonaisuuksien opiskelua.
Työskennellään yhdessä ilman luokkarajoja (Tämä sujuukin kyläkoulussa erittäin luontevasti.)
Edistetään vuorovaikutusta ja työskentelyn monipuolisuutta tieto- ja viestintäteknologian avulla.
Osallisuus ja demokraattinen toiminta
Oppilaita kannustetaan demokraattiseen toimintaan oppilaskuntatoiminnan kautta. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa koulun arkeen. Oppilaskuntatoiminta tuo yhteisöllisyyttä ja vahvistaa eri luokka-asteilla olevien oppilaiden välistä yhteistyötä.
Oppilaille annetaan vastuuta ja mahdollisuuksia kokeilla toimintaideoitaan. Näin opetellaan sietämään pettymyksiäkin ja tekemään kompromisseja.
Keskusteluissa tehdään yhteisiä sopimuksia ja sitoudutaan niihin.
Kouluyhteisön jäsenten välillä tulee vallita luottamus ja arvostus toisia kohtaan.
Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen
Arjen valinnoilla ja toimilla ilmennämme vastuullista suhtautumista ympäristöön.
Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.
Yhteistä omaisuutta kunnioitetaan ja käsitellään asiallisesti.
Jokainen vaikuttaa omalla panoksellaan työympäristön viihtyisyyteen.
Kaikki osallistuvat mm. paperin kierrätykseen ja biojätteen lajitteluun.
Työvälineiden hankinnassa vältetään huonolaatuisten tavaroiden ja materiaalien hankintaa.
Pyrimme kaikki huolehtimaan yleisestä siisteydestä koulullamme.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Koulussa annetaan opetusta vuosiluokille 0-6. Hytölän koulu on lähikoulu kaikille Hytölän, Hänniskylän, Tankolammin ja Ilomäen seudun perusopetusikäisille lapsille.
Luokittaiset oppilasryhmät ovat tyttö-poika-sekaryhmiä. Liikunnassa luokat 3-4 ja 5-6 pidetään joko yhtenä isona sekaryhmänä (3-6) tai kahtena erillisenä ryhmänä. Jako harkitaan tavoitteiden ja opetussuunnitelmasisältöjen mukaan tarkoituksenmukaisesti.
Käsityössä luokat 3 ja 4 työskentelevät omina ryhminään teknisen työn tilassa. Ryhmä koostuu syksyllä 4. luokasta ja keväällä 3. luokasta. Tekstiililuokassa oppilaat ovat joko 3.-, 5.- ja 6.-luokkalaisia (syksyllä) tai 4.-, 5.- ja 6.-luokkalaisia (keväällä). Ryhmät ovat sekaryhmiä.
Oppilaille tehdyn kyselyn mukaan he kokevat olonsa koulussamme turvalliseksi. Opettajat puuttuvat oppilaiden mielestä kiusaamistilanteisiin hyvin ja kohtelevat oppilaita tasa-arvoisesti.
Oppilaat opiskelevat Hytölän koulussa tasa-arvoisesti sukupuolesta, uskonnosta tai etnisestä taustasta riippumatta. Koululla on käytössä KiVa-koulu-ohjelma kiusaamistapausten käsittelyyn. Ohjelman sisällöissä on tasa-arvoon liittyvää kasvatusmateriaalia.
Toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi
- Kaikki oppilaat pääsevät lähikouluunsa.
- Koulukuljetusperiaatteet koskevat ja niitä sovelletaan kaikkiin koulukuljetusten piiriin kuuluviin oppilaisiin. Konneveden kunnan sivistyslautakunta voi tehdä harkinnanvaraisia koulukuljetuspäätöksiä. Päätöksessä huomioidaan kunnan koulukuljetusperiaatteet ja perusopetuslaki.
- Mikäli oppilaalla on oppimisvaikeuksia, hänelle järjestetään tukea kolmiportaisen mallin mukaisesti. Luokanopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa huolehtii kolmiportaisen tuen järjestelyistä. Tukiopetusta annetaan tarvittaessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan niille, joilla tarve on. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus opiskella yleisopetuksen ryhmässä tuen tarpeesta riippumatta. Myös muita vähemmistöryhmiin kuuluvia oppilaita opetetaan koulun yleisopetuksen ryhmien mukana.
- Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ennalta ehkäisemisen pohjana on koulun positiivinen, avoin ja salliva ilmapiiri. Eri oppiaineiden tunneilla käydään läpi, miten luonnollista eri sukupuolten väliset erot ovat. Oppilaille kerrotaan, mitä sukupuolinen tai seksuaalinen häirintä tarkoittaa ja miten siihen tulee reagoida. Mediakasvatuksen osana oppilaita opastetaan internetissä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän huomaamiseen ja siihen, miten vältytään häirinnältä. Oppilaita kannustetaan kertomaan, jos huomaa häirintää, joka kohdistuu joko itseen tai toiseen oppilaaseen. Mikäli oppilas on kokenut sukupuolista tai seksuaalista häirintää, asiassa kuullaan oppilasta ja huoltajille ilmoitetaan. Oppilas ohjataan kouluterveydenhoitajalle, -kuraattorille tai –psykologille, jonka kanssa asia käydään läpi. Mikäli tapauksen luonne vaatii, koulu tekee lastensuojeluilmoituksen ja on yhteydessä poliisiin.
Toimintaohje sukupuolisiin /seksuaalisiin kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteisiin
Jos sinua ja/tai toista koulun oppilasta kiusataan, häiritään seksuaalisesti tai joudut seksuaalisen väkivallan kohteeksi, toimi näin:
- Ilmoita asiasta omalle luokanopettajalle, rehtorille tai jollekin koulun henkilökuntaan kuuluvalle aikuiselle tai huoltajalle.
- Opettaja ja /tai rehtori selvittävät, mitä on tapahtunut.
- Rehtori ja/ tai opettaja puhuttelevat kiusaajaa, häiritsijää tai väkivallan tekijää. Mikäli tapaus sattunut internetissä, asia annetaan poliisin tutkittavaksi.
- Tapauksesta riippuen asiasta ilmoitetaan muille viranomaisille. Kiusattu, seksuaalisesti häiritty tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutunut ohjataan kouluterveydenhoitajalle, -kuraattorille tai -psykologille asian purkua varten
Arvio aikaisempien tasa-arvosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista
Henkilökunnan ja oppilaiden kanssa käydään läpi eri toimintaohjeet em. tapausten varalle joka vuosi. Niitä tarkennetaan ja selkiytetään tarvittaessa. Tasa-arvoon liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen tuloksia arvioidaan jatkossa vuosittain.
Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.
(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, OPS 2016)
Opetuksen eheyttäminen (MONOt)
OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET (MONOT)
Koulun monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja opetuksen eheyttämisen suunnittelussa otetaan huomioon laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet:
Syksyn 2017 Suomi 100-oppimiskokonaisuuden (min. 38 h / luokka-aste) tavoitteita koulussamme ovat
- tarkastella mennyttä, nykypäivän ja tulevaisuuden Suomea (L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7)
- suhtautua positiivisesti tulevaisuuteen (L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7)
- luoda yhteenkuuluvaisuuden tunnetta (L1, L2, L3, L4, L6, L7)
- tehdä asioita yhdessä eri-ikäisten ihmisten kanssa (L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7)
- opetella näkemään omia vahvuuksia (L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7)
Oppimiskokonaisuuden sisällöt ja toteutus
Keväällä 2017 toteutuneet Suomi 100-teemaiset tapahtumat:
- Metsäluonnon monimuotoisuus tutuksi-koulukiertue (WWF, Eeva-Maija Kakko), 0-6. lk (L1, L2, L3, L7)
- Miljoona linnunpönttöä-talkoot ja linturetket, 0-6. lk (L1, L2, L3)
- Minun puuni-kampanja (Metsäyhdistys), 0-2. lk (L1, L2, L3, L6, L7)
Syksyllä 2017 toteutuvat tapahtumat:
0-6. lk
- Tulevaisuuden kuusen istutus (L1, L2, L3, L6, L7)
- paikallisten veteraanien ja lottien kutsuminen kunniavieraiksi ravintolapäivään (L1, L2, L3, L4, L6, L7)
- Syödään yhdessä-kampanjat: luomupuuron syönnin ME ja ravintolapäivä (L1, L3, L7)
- patikkaretki omassa kansallispuistossamme yhdessä toisen kyläkoulun kanssa (L1, L3, L5)
- retki Suomen ilmavoimamuseoon (L1, L2, L4)
- Muistelmia menneiltä ajoilta - kutsutaan muutamia iäkkäämpiä kyläläisiä kertomaan entisajan elämästä (työstä, koulusta, arjesta, leikeistä, sodasta) (L1, L2, L3, L7)
- tehdään vauvan tilkkupeitto, johon jokainen oppilas painaa Suomen lipun -> lähetetään presidenttiparille (L1, L2, L7)
- tutustuminen Suomen presidentteihin, taiteeseen ja luontoon (L1, L2, L5)
- kunnan kaikkien koulujen yhteinen Suomi 100-juhla (L1, L2, L3, L7)
- lukumummon (Mirkku Kallio) vierailut; perinteiset suomalaiset kansansadut ja -runot (L1, L2, L7)
- vierailu vanhainkodilla; lauluja ja leikkejä yhdessä (L1, L2, L3, L4, L7)
- kansallisiin tunnuksiin tutustuminen kuvataiteen ja käsityön keinoin (L1, L3, L4, L5)
- Suomi 100-vihkon kokoaminen (L1, L2, L4)
- Suomen kartta ja maakuntien vaakunat (L1, L2, L4)
- Kalevala tutuksi (L1, L3, L4)
- Suomi-aiheiset kahoot-pelit (L1, L3, L4, L5)
- vierailu sankarihaudoilla: seppeleen lasku ja kynttilöiden sytytys; mukana Pentti Laitinen (L1, L2, L3, L4)
- https://www.sotasampo.fi -> käytetään apuna sodassa taistelleiden sukulaisten vaiheita talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa tutkittaessa (L1, L3, L4, L5)
- muistotaulujen tutkiminen (L1, L2, L4, L5, L7)
- vierailu Liisa Hytösen lammastilalla, mm. keritsimisen kokeilemista (L1, L2, L3, L6)
- moppirata
-> siivoustyöpaja, jonka tavoitteena on opettaa siivoustaitoja 4. -luokkalaisille. Mukana kaksi henkilöä Laukaan Martoista (L1, L2)
5-6. lk
- suomalaiset elintarvikkeet ja ruokakorin hinta. matematiikan tunti Salessa (L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7)
- pikku yrittäjät, "Marjan marjastajat", keräsivät puolukoita myyntiin (L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7)
- osallistuminen Postin Kiitos veteraaneille-kampanjaan (L1, L2, L3, L4, L7)
- slideshow´n kokoaminen monialaisesta oppimiskokonaisuudesta Movie Makeria käyttäen (L1, L3, L4, L5)
Oppiaineet kokonaisuudessa YM, AI, MA, KU, KS, MU, HI, YH, UE, KO
Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointi
Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle.
Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana. Myös suunnitelmien toteutumista, työskentelyn onnistumista, sekä siihen vaikuttaneita tekijöitä opetellaan arvioimaan.
Arviointi perustuu monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteisiin.
Toiminnalliset painopistealueet
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Varhainen tunnistaminen on riittävän ja oikea-aikaisen tuen järjestämisen edellytys.
Tuen järjestämistä koskevat periaatteet: Oppilaan saama oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaotellaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Kaikki tukimuodot tulee järjestää suunnitelmallisesti oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Konnevedellä
Kuva: Peda.net/Lahti
Koulukiusaamisen ehkäiseminen ja vastustaminen
Koulu osallistuu ”KiVa Koulu”-ohjelmaan. Ohjelmaan sisältyvät oppitunnit 1-2-luokassa ja 3-4-luokassa, sekä KiVa-tiimin kokoontumiset kiusaamistapausten sattuessa. KiVa-tiimin muodostavat kaikki opettajat, jotka ovat käyneet KiVa-koulutuksen. Välituntivalvojat käyttävät keltaista KiVa Koulu-liiviä.
Oppilaiden vuorovaikutus- ja tunnetaitoja kehittämällä ennaltaehkäisemme kiusaamistilanteiden syntymistä. On opeteltava ja opetettava tunteiden tunnistamista, nimeämistä, arviointia, asianmukaista ilmaisemista ja tarvittaessa hallintaa.
Vastustamme kiusaamista, eli puutumme siihen välittömästi. Koulukiusaamisen käsittelyssä toimitaan ”Koulukiusaaminen: kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamistilanteiden selvittely” -asiakirjan mukaan.
Liikkuva koulu on valtakunnallinen koulupäivän liikunnallistamiseen tähtäävä ohjelma.
Koulumme on rekisteröitynyt mukaan Liikkuva koulu-ohjelmaan. Tapoja liikunnan lisäämiseen ovat mm. toiminnallinen oppiminen, aktiiviset välitunnit (uusi leikkikenttä, koko koulun yhteiset pelit ja leikit, välkkäliikuttajat ylemmiltä luokilta, maratonvälitunnit toukokuussa), kerhotoiminta, sekä koulumatkojen aktiivisen kulkemisen edistäminen.
Luokanopettaja Marja Launonen kuuluu koulujen Liikkuva koulu-tiimiin kunnassamme.
Oppilaiden osallistaminen
Oppilaat saavat osallistuvat koulun välituntitoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Digiteknologiasta kiinnostuneet oppilaat voivat opastaa toisia (esim. nuorempia) sovellusten hallinnassa ja käyttämisessä. Koululla on oppilaita varten postilaatikko, johon voi laittaa omia ideoita ja ehdotuksia. Oppilaat ovat ideoineet mm. teemaviikon ja Talent-kilpailun. Koululta on ollut myös edustus maakunnallisessa lastenparlamentissa Jyväskylässä.
Oppilaskuntatoiminta
Kaikki koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Oppilaista muodostettu oppilaskunnan hallitus johtaa oppilaskunnan toimintaa oppilaskunnan ohjaajan avustuksella.
Koulussamme valitaan joka syksy vaaleilla uusi oppilaskunnan hallitus, jonka edustajaksi pääsee joka yhdysluokasta yksi tyttö ja yksi poika. Toimiminen oppilaskunnassa kehittää oppilaiden valmiuksia toimia oman ryhmänsä edustajana ja harjaannuttaa neuvottelutaitoja. Osallistumisessa tarvittavia taitoja opetellaan ja kehitetään. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden kiinnostus oman koulun kehittämistä kohtaan, sekä myös lisätä koulun henkilökunnan ja oppilaiden välistä yhteistyötä.
Lukuvuonna 2017 - 2018 oppilaskunnan ohjaavana opettajana toimii Marja Launonen.
TVT
Tieto-ja viestintäteknologian käytöllä laajennetaan oppimisympäristöjä. Kaikille taataan mahdollisuus näiden ympäristöjen käyttöön. Oppilaat saavat käyttää opiskelussaan myös omia tietoteknisiä välineitään (BYOD). Omien välineiden käytöstä ja siihen liittyvistä säännöistä sovitaan lukuvuosittain oppilaan ja huoltajien kanssa tehtävällä kirjallisella sopimuksella.
Henkilöstön tvt-taitoja kehitetään vuosittain koulutuksilla.
Koulunkäynninohjaaja Marika Eerola kuuluu koulujen tvt-tiimiin.
Sähköiset oppimateriaalit ja -ympäristöt
Sähköisten oppimateriaalien tarkoituksena on monipuolistaa oppimisen ja opetuksen tapoja. Ne myös tarjoavat mahdollisuuden opetuksen yksilöllistämiseen.
Oppikirjojen lisäksi käytössä on kirjasarjoihin liittyviä sähköisiä materiaaleja.
Oppilaat käyttävät koulussamme Bingel-peliympäristössä oppiaineen oppisisältöihin suunniteltuja tehtäviä luokilla 1-2 ja 5-6.
NäppisTaituria käytetään näppäimistön ja kymmensormitekniikan opetteluun.
Peda.net -kouluverkko tarjoaa oppilaille verkkotyövälineitä. Kouluverkon tavoitteena on tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksenmukaisen käytön edistäminen opiskelussa ja opetuksessa. Kouluverkon toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
Peda.net-toimintaympäristö on aktiivisessa käytössä luokilla 3-6. Syksyllä 2017 myös esi- ja alkuopetuksen oppilaille on luotu omat tunnukset ja he pääsevät aloittamaan omien kasvun kansioiden kokoamisen.
Kasvun kansion pedagogiset tavoitteet:
- Oppilaan omien oppimistavoitteiden laatiminen
- Oppimishistorian tallentuminen
- Oman kehittymisen tunnistaminen ja itsearvioinnin toteuttaminen
- Omien oppimisverkostojen luominen ja niissä työskentely, yhteisöllisyyden toteutuminen
- Oppilaan osallisuuden lisääminen
- Oppiainerajat ylittävän laaja-alaisen osaamisen toteuttaminen ja tunnistaminen
- Koulun ulkopuolella opitun tunnistaminen ja hyödyntäminen koulussa
- Yksilöllisen ohjauksen ja vertaistuen toteuttaminen
- Oppilaitos- ja organisaatiorajat ylittävän yhteistyön toteuttaminen
- Kasvun kansion tekninen toteuttaminen niin, että oppimisprosessin omistajuus on oppilaalla itsellään
(Jyväskylä - Kasvun kansion malli)
Omia tuotoksia dokumentoidaan ja arvioidaan sähköisesti (myös vertaisarviointia). Luokilla 1-2 ja 5-6 tähän käytetään Seesaw- ja peda.net-sovelluksia.
Kansainvälisessä yhteistyössä oppilaat pääsevät hyödyntämään Virtual friends in clouds-hankkeen virtuaalista luokkatilaa mm. videopuheluin, julkaisemalla omia töitään ja kuvia tilan seinällä.
Konneveden tieto - ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Oppilashuolto
Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollon tavoitteena on myös oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain.
Konneveden kunnan oppilas- ja opiskelijahuolto
Konneveden kunnan oppilashuolto
Terveydenhuolto ja tapaturmien hoito
Hammashuolto laatii oman suunnitelmansa hoidosta ja valistuksesta. Huoltajat vastaavat lasten hammashoitolakäynneistä ja hammashoidosta ollaan hoitoa koskevissa asioissa suoraan yhteydessä huoltajiin. Hammashoitola järjestää koululla valistustunteja tarpeen mukaan. Hammaslääkäri ja/ tai suuhygienisti vierailee myös vanhempainilloissa.
Kouluterveydenhoitaja käy koululla laatimansa suunnitelman mukaan n. kerran kuukaudessa ja myös erillisestä pyynnöstä. Hänet tavoittaa numerosta 014 269 0464 (tekstiviestit p. 050 312 7053), sekä sähköpostilla riikka.puttonen@seututk.fi.
Tuleville ensiluokkalaisille ja viidesluokkalaisille järjestetään laajennettu terveystarkastus.
Tapaturmatilanteessa otetaan tapauksen mukaan yhteys kouluterveydenhoitajaan, lääkärin vastaanotolle 014 269 0300 tai sairaankuljetukseen 112.
Jokaisesta tapaturmasta täytetään ilmoituskaavake, joka toimitetaan kuntaan vakuutusasioista vastaavalle henkilölle (Ritva Janhunen).
Sairaustapauksissa oppilaan kuljetus kotiin järjestetään ensisijaisesti vanhempien toimesta ja toissijaisesti taksilla.
Yleiset ja oppilaita koskevat turvallisuusmääräykset ja –suunnitelma sisältyvät Hytölän koulun pelastussuunnitelmaan.
Koulukiusaamisen ehkäiseminen ja vastustaminen
Koulu osallistuu ”KiVaKoulu”-ohjelmaan. Ohjelmaan sisältyvät oppitunnit 1-2-luokassa ja 3-4-luokassa ja KiVa-tiimin kokoontumiset kiusaamistapausten sattuessa. KiVa-tiimin muodostavat kaikki opettajat, jotka ovat käyneet KiVa-koulutuksen. Välituntivalvojat käyttävät keltaista KiVaKoulu-liiviä.
Oppilaiden vuorovaikutus- ja tunnetaitoja kehittämällä ennaltaehkäisemme kiusaamistilanteiden syntymistä. On opeteltava ja opetettava tunteiden tunnistamista, nimeämistä, arviointia, asianmukaista ilmaisemista ja tarvittaessa hallintaa.
Vastustamme kiusaamista, eli puutumme siihen välittömästi. Koulukiusaamisen käsittelyssä toimitaan ”Koulukiusaaminen: kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamistilanteiden selvittely” -asiakirjan mukaan.
Koulun järjestyssäännöt
Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Järjestyssäännöt ohjaavat kaikkea koulutusta koskevan lainsäädännön nojalla järjestettyä koulujen ja oppilaitosten työsuunnitelman mukaista opetusta ja siihen liittyvää toimintaa.
(Järjestyssääntöjen laatiminen, ohje 1/012/2016, Opetushallitus)
Hytölän koulun järjestyssäännöt:
- Tiedän koulualueen rajat
- koulualue määräytyy seuraavasti: Keilarannantien, 69-tien, jalkapallokentän ja koulun takana olevan kuusimetsän rajaama alue
- välituntialuetta EIVÄT ole:
* levike
* henkilökunnan autojen pysäköintialue
* koulun metsän puoleinen seinusta ja siellä sijaitseva kuusimetsä
* alikulkutunneli
* jalkapallokentän 69-tien puoleisessa päädyssä oleva lepikko
2. Kunnioitan toisia ihmisiä ja hyväksyn erilaisuutta
- kohtelen kaikkia tasapuolisesti
- vastustan kiusaamista, sillä koulumme on KiVa-koulu
- annan työrauhan
- noudatan hyviä tapoja ja käytän asiallista kieltä
3. Huolehdin ympäristöstäni ja sen turvallisuudesta
- siistin omat jälkeni
- käsittelen omaa ja yhteistä välineistöä vastuullisesti
- vahingon sattuessa voin joutua korjaamaan tai korvaamaan vahingon
- pyrin välttämään vaaratilanteiden syntymistä ja ilmoitan, jos havaitsen niitä
- en tuo kouluun päihteitä, enkä vaarallisia esineitä
- 69-tie on luokiteltu vaaralliseksi, siksi en liiku siellä koulupäivän aikana
4. Otan vastuuta koulutyöstäni
- olen oppitunneilla ajoissa ja ilmoitan poissaolostani
- pidän mukana oppitunneilla tarvittavat kirjat ja opiskeluvälineet
- huolehdin koulu- ja kotitehtävistäni
- pidän oppitunneilla kännykän tai muun mobiililaitteen äänettömällä repussa, ellen saa käyttää sitä opettajan luvalla
- pidän huolta omasta ja toisten hyvinvoinnista
- opettajalla on oikeus tarkastaa tarvittaessa tavaroitani ja ottaa häiritsevät tai vaaralliset esineet tai aineet haltuunsa
JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN RIKKOMISESTA SEURAUKSENA OVAT PERUSOPETUSLAIN MUKAISET KURINPITOTOIMET
Järjestyssäännöistä on keskusteltu luokittain oppilaiden kanssa, sekä lähetetty ne koteihin huoltajille kommentoitavaksi. Järjestyssäännöt löytyvät koulun peda.net-sivuilta.
Kodin ja koulun yhteistyö (5.2)
Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Koulu vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun tehtävä on antaa huoltajille tietoa niin, että he voivat seurata ja edistää lapsensa koulunkäyntiä ja oppimista. Kodin ja koulun yhteistyö on välttämätöntä, jotta koulutyö onnistuu.
Hytölän koulun pääasiallisia kodin ja koulun välisiä yhteistyömuotoja ovat
- yhteydenpito wilma-viesteillä, puhelimella, sähköpostilla, sekä luokkakohtaisilla tai koko koulun yhteisillä tiedotteilla
- vanhempainillat
- vanhempainvartit
- arviointikeskustelut
- erilaiset huoltajille avoimet tapahtumat ja teemapäivät
- pop up-ravintolapäivä
- tapahtumien, varojenkeräyskampanjoiden ja retkien järjestelyt
- vanhempainyhdistystoiminta
Koulukuljetukset (5.5)
Koulukuljetusten järjestämisessä noudatetaan Konneveden kunnan kuljetussuunnitelman periaatteita. Koulu järjestää ja suunnittelee välikyyditykset.
Hytölän koulun oppilaskuljetuksista vastaavat Koivuranta Oy ja taksiyrittäjä Hannu Hänninen.
Koulun kerhotoiminta (5.5)
Koululla toimii joka toinen maanantai liikuntakerho klo 17.30-19, jota ohjaavat Emmi Korhonen ja Tyyne Jääskä, sekä joka toinen torstai kokkikerho klo 13-15 Virpi Janhusen vetämänä ja bändikerho klo 17.30-19, Olli Pöyhösen ohjaamana. Kyse on Konneveden vapaa-aikatoimen ja 4H:n yhdessä järjestämistä, hankerahoilla toimivista palveluista.
Hänniskylän 4H-kerho kokoontuu koululla joka toinen tiistai klo 17.30-19 Tyyne Jääskän ohjaamana.
Yhteistyö sidosryhmien kanssa
Koululla on yhteistyötä 4H-yhdistyksen, vanhempainyhdistyksen, seurakunnan ja kunnan muiden alakoulujen kanssa, sekä eri järjestöjen ja yritysten kanssa.
Koulutilojen muu käyttö
Ala-Keiteleen musiikkiopisto antaa rumpujensoiton opetusta koululla on tiistaisin klo 15-17.30.
Torstaisin klo 13-15 kansalaisopiston pianotunteja antaa Merja Kopare-Närhi.
Keskiviikkoisin koululla on kylän miesten lentopalloilta.
Talvella koulun kaukalo on erittäin ahkerassa pelikäytössä kylän nuorten ja aikuisten miesten toimesta. Koulun pallokenttää käytetään kesällä jalkapallon pelaamiseen säännöllisesti.