Yleistä

Hytölän koulun tavoitteena on antaa hyvät perusvalmiudet eri oppiaineissa.

Työskentely tapahtuu pääosin oppiaineiden mukaisen työjärjestyksen mukaan. Poikkeukset koskevat teemapäiviä, monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja tapahtumia.

Luokat työskentelevät yleensä luokkaryhmissä, mutta teematyöskentelyssä käytetään myös suurryhmäopetusta ja eritasoryhmiä.

Esiopetuksen ja alkuopetuksen tavoitteena on yhteistyö, joka valmistaa esikoululaisia ensimmäiselle luokalle. Yhteistyötä opettajilla on sekä suunnittelussa, että koulupäivien toteutuksessa.

Koulupäivän rakenne

Koulun alkamisaika on klo 8.55. Varsinainen oppitunti alkaa klo 9.

Esiopetusta järjestetään myös viitenä päivänä viikossa.

Työpäivä päättyy maanantaina koko koululta klo 14. Tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 0-2 luokat lopettavat klo 13, mutta kaikki tai osa 3-6 luokista vasta klo 15. Perjantaina koulu päättyy kaikilta luokilta klo 13.

Kyyditys järjestetään joko välikyyteinä klo 13 tai klo 15 kyyteinä yläkoulun kyyteihin nivellettynä. Odotusta (30-40 min) on seitsemällä Tankolammille menevällä 1-6. luokan oppilaalla maanantaisin ja perjantaisin. Aamukyydit on kytketty yläkoulun kyyteihin. Valvonta on järjestetty aamuisin klo 8.30 alkaen ja iltapäivisin tarvittaessa, eli silloin, kun oppilaat eivät mahdu kyytiin kerralla, vaan reitti/osa reitistä joudutaan ajamaan kahteen kertaan. Välikyytien lähtötilannetta valvotaan aina. Välikyytejä ajetaan lv. 2019-2020 kolmena päivänä viikossa.

Ruokailu on järjestetty luokkaruokailuna klo 10.45-11.15. Esiluokka ja 1-2.-luokkalaiset ruokailevat yhdessä monitoimiluokassa.

Välituntivalvonnat hoidetaan koulunkäynninohjaajien ja opettajien toimesta vuoropäivin.

 

 

Oppimisympäristöt

Tilat ja paikat, sekä yhteisöt ja toimintakäytänteet, joissa oppiminen ja opiskelu tapahtuvat ovat oppimisympäristöjä. Niihin kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhteisöllisen tiedon rakentumista.

Hytölän koulussa pyritään pitämään huolta oppimisympäristöjen toimivuudesta ja ajantasaisuudesta. Kokeilemme rohkeasti myös uutta opetusteknologiaa ja kehitämme työtapojamme sen mukaisesti.

Luonto ja sen läheisyys otetaan huomioon toiminnassa laajasti: mm. oppitunnit, pyörä- patikka- ja puolukkaretket.

Perusperiaatteena on valita oppimisympäristöt ja työtavat aina niin, että valinta edistää oppilaiden kasvua, kehitystä ja oppimista. Valinta on luokanopettajan ja muiden hänen kanssaan toimivien opettajien päätettävissä.


Työtavat

Työtavoissa pyritään monipuolisuuteen, kokemuksellisuuteen, elämyksellisyyteen ja toiminnallisuuteen. Suositaan oppilasta aktivoivia työtapoja, yhteistoiminnallisuutta sekä mielikuvitusta kehittävää ja tutkivaa oppimista. Työtapojen valinnassa korostuvat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmat ja eri ikäkausiin ja erilaisiin oppimistilanteisiin soveltuvat työtavat. Opetusta eheytetään oppiaineiden integraation avulla. Oppilaan yksilöllisyys huomioidaan eriyttämällä opetusta tarpeen mukaan.

Eri oppiaineiden erityispiirteet ja laaja-alainen osaaminen otetaan huomioon työtapoja valitessa. Ne valitaan vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Tuntikehyksen käyttö

Englanti: 5-6. luokka jaetaan kerran erillisryhmiin.

Äidinkieli: 5-6 luokka jaetaan kerran viikossa erillisryhmiin.

Liikunta: luokat 3-4 ja 5-6 pidetään joko yhtenä isona ryhmänä (3-6) tai kahtena erillisenä ryhmänä. Jako harkitaan tavoitteiden ja opetussuunnitelmasisältöjen mukaan tarkoituksenmukaisesti.

Käsityö: Luokat 3 ja 4 työskentelevät omina ryhminään teknisen työn tilassa. Ryhmä koostuu syksyllä 4. luokasta ja keväällä 3. luokasta. Ryhmät ovat tyttö-poika-sekaryhmiä. 

Oppilasmäärät

Koululla työskentelevät lisäksi koulunkäynnin- ja iltapäivätoiminnanohjaaja Saara Varis (38 h/vko) ja kahtena päivänä koulunkäynninohjaaja Tiina Penttinen (30 h /vko). 

Siisteydestä ja ruokahuollosta vastaa Tiina Eskelinen.
Hytölän ja Istunmäen yhteisenä talonmiehenä toimii Pekka Minkkinen.

Koulun toiminta-ajatus: ”Yhteishengessä yksilöksi kasvaen”

 

Arvoperusta

Suhtaudumme toisiimme tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, kunnioittavasti sekä suvaitsevasti.
Toimimme yhteistyössä eri tilanteissa erilaisten oppilaiden ja aikuisten kanssa.
Sitoudumme yhteisiin päätöksiin.
Ymmärrämme tekojemme seurauksia ja otamme niistä vastuuta.
Kunnioitamme luontoa ja ympäristöä. 
Edistämme omilla toimilla ja valinnoilla ympäristön hyvinvointia sekä kestävää kehitystä.

Konneveden esi- ja perusopetuksen arvopohja ja kuntastrategian keskeiset arvot

1. Tunne- ja vuorovaikutustaidot

Pyritään kehittämään oppilaiden kykyä toimia toisten ja itsensä kanssa. Harjoitellaan ryhmässä toimimisen taitoja ja tunnetaitoja sekä tuetaan itsensä ja muiden arvostamisen kehittymistä.

Näiden taitojen hallitseminen on perusedellytys onnistuneille sosiaalisille suhteille. Lisäksi ne vaikuttavat psyykkiseen hyvinvointiin ja omaan osaamiseen luottamiseen. 

2. Kestävä kehitys

Tavoitteena on tukea oppilaan kasvua kestävään elämäntapaan ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Pyrkimyksenä on vahvistaa oppilaan ympäristötietoisuutta, antaa taidot toimia kestävällä tavalla sekä vahvistaa halua vaikuttaa lähiympäristönsä ja globaaleihinkin kysymyksiin omassa arjessaan.

Kestävää kehitystä käsitellään tänä vuonna monipuolisesti eri oppiaineissa ja monialaisessa oppimiskokonaisuudessa.

3. Hyvinvoinnin edistäminen

Kodin ja koulun yhteistyöllä lisäämme oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia.
Oppilaita otetaan mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon, kuullaan heitä ja otetaan huomioon (oppilaskunta- ja kummioppilastoiminta).
Motivoidaan oppilaita oppimiseen hyvien työskentelyolosuhteiden avulla.
Kouluruokailulla tuemme lapsen terveellisiin ruokailutottumuksiin kasvamista ja niiden omaksumista. Ruokailu toimii myös virkistyshetkenä ja sillä on sekä sosiaalisesti, että tapakasvatuksellisesti opettava vaikutus.
Kiusaamiseen puututaan välittömästi. Huolehditaan siitä, ettei oppilas joudu väkivallan kohteeksi, eikä häntä muullakaan tavoin kiusata. Noudatetaan järjestysääntöjä ja valvotaan niiden toteutumista.
Ylläpidetään yleistä turvallisuutta ennaltaehkäisemällä tapaturmien ja onnettomuuksien syntyminen. Seurataan tapaturmien määrää. Näin saadaan käsitys vaaratilanteisiin vaikuttavista tekijöistä ja tilanteista.

OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN

Opetushenkilöstö sekä huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Myös lasten näkemyksiä kuullaan ja hyödynnetään kehittämisessä. Huoltajien ja lasten kannalta mielekkäisiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin kiinnitetään erityistä huomiota.

Koulut arvioivat perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumista vuosittain. Arvioinnissa hyödynnetään eri kyselyiden tuloksia (mm. Kiva- kysely).

KASVATUSKESKUSTELU JA KURINPIDOLLISTEN KEINOJEN KÄYTTÖ

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Konnevedellä

Kuva: OPS/Jkl

 

Kurinpidollisista keinoista on keskusteltu luokittain oppilaiden kanssa. Ohjeet kurinpidollisten keinojen käytöstä, sekä sitä käsittelevästä lainsäädännöstä löytyvät koulun peda.net-sivuilta.

Oppilaita ohjataan ja kannustetaan itsenäiseen tiedonhankintaan, omatoimisuuteen, aktiivisuuteen, ryhmätyötaitojen kehittämiseen, sekä hyvän ilmapiirin ja ryhmähengen luomiseen.

Opitaan, että oppimiseen tarvitaan ponnistelua ja pitkäjänteisyyttä.
Omaa osaamista jaetaan muille.
Huoltajia ja oppilaita otetaan mukaan päätöksen tekoon.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Hyvän ilmapiirin ja koulun arjen ylläpito vaati henkilökunnalta yhteissuunnittelua, yhteisiä sääntöjä ja niiden noudattamista.



Kuva: Peda.net/Joensuu

Kouluruokailu

Ruokailun järjestämisessä ja ohjauksessa on otetaan huomioon ruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Kouluruokailussa tutustutaan ruokakulttuuriin, sekä opetellaan puhumaan ruoasta.
Tapakasvatus näkyy osana arvopohjaa, toimintakulttuuria, oppiaineita sekä laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia.
Kouluruokailun arvostus ja yhdessä syöminen vaikuttavat koko koulun ilmapiiriin – ja myös opettajien ja muun kouluhenkilökunnan työhyvinvointiin.

Hytölän koulussa ruokaillaan omissa luokissa. Poikkeuksen tekevät 0-2.-luokkalaiset, jotka syövät yhdessä monitoimiluokassa opettajiensa kanssa.

Turvallisuus ja kriisitilanteeseen varautuminen

Opetuksen ja koulutuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden, oppilaitoksen henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen ja kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria, opiskeluhuoltoa ja niissä toteutettavaa yhteistyötä.

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuusopas
Oppilas- ja opiskelijahuollon opas: Äkilliset kriisit, uhka- ja vaaratilanteet ja niihin varautuminen
Psykososiaalinen tuki äkillisissä kriiseissä


Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Huomioidaan oppilaiden eri ikäkaudet opetuksessa hyödyntäen toiminnallisuutta, luovuutta, liikkumista, leikkiä ja elämyksiä.
Käytetään monipuolisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä.
Ollaan vuorovaikutuksessa myös ympäröivän yhteiskunnan kanssa (mm. vierailijat, retket).
Opetellaan projektimaista työskentelyä ja kokonaisuuksien opiskelua.
Työskennellään yhdessä ilman luokkarajoja (Tämä sujuukin kyläkoulussa erittäin luontevasti.)
Edistetään vuorovaikutusta ja työskentelyn monipuolisuutta tieto- ja viestintäteknologian avulla.


Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Oppilaita kannustetaan demokraattiseen toimintaan oppilaskuntatoiminnan kautta. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa koulun arkeen. Oppilaskuntatoiminta tuo yhteisöllisyyttä ja vahvistaa eri luokka-asteilla olevien oppilaiden välistä yhteistyötä.

Oppilaille annetaan vastuuta ja mahdollisuuksia kokeilla toimintaideoitaan. Näin opetellaan sietämään pettymyksiäkin ja tekemään kompromisseja.
Keskusteluissa tehdään yhteisiä sopimuksia ja sitoudutaan niihin.

Kouluyhteisön jäsenten välillä tulee vallita luottamus ja arvostus toisia kohtaan.


Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Arjen valinnoilla ja toimilla ilmennämme vastuullista suhtautumista ympäristöön. 
Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.

Yhteistä omaisuutta kunnioitetaan ja käsitellään asiallisesti.
Jokainen vaikuttaa omalla panoksellaan työympäristön viihtyisyyteen.
Kaikki osallistuvat mm. paperin kierrätykseen ja biojätteen lajitteluun.
Työvälineiden hankinnassa vältetään huonolaatuisten tavaroiden ja materiaalien hankintaa.
Pyrimme kaikki huolehtimaan yleisestä siisteydestä koulullamme.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Koulussa annetaan opetusta vuosiluokille 0-6. Hytölän koulu on lähikoulu kaikille Hytölän, Hänniskylän, Tankolammin ja Ilomäen seudun perusopetusikäisille lapsille.

Luokittaiset oppilasryhmät ovat tyttö-poika-sekaryhmiä. Liikunnassa luokat 3-4 ja 5-6 pidetään joko yhtenä isona sekaryhmänä (3-6) tai kahtena erillisenä ryhmänä. Jako harkitaan tavoitteiden ja opetussuunnitelmasisältöjen mukaan tarkoituksenmukaisesti.

Käsityössä luokat 3 ja 4 työskentelevät omina ryhminään teknisen työn tilassa. Ryhmä koostuu syksyllä 4. luokasta ja keväällä 3. luokasta. Tekstiililuokassa oppilaat ovat joko 3.-, 5.- ja 6.-luokkalaisia (syksyllä) tai 4.-, 5.- ja 6.-luokkalaisia (keväällä). Ryhmät ovat sekaryhmiä.

Oppilaille tehdyn kyselyn mukaan he kokevat olonsa koulussamme turvalliseksi. Opettajat puuttuvat oppilaiden mielestä kiusaamistilanteisiin hyvin ja kohtelevat oppilaita tasa-arvoisesti.

Oppilaat opiskelevat Hytölän koulussa tasa-arvoisesti sukupuolesta, uskonnosta tai etnisestä taustasta riippumatta. Koululla on käytössä KiVa-koulu-ohjelma kiusaamistapausten käsittelyyn. Ohjelman sisällöissä on tasa-arvoon liittyvää kasvatusmateriaalia.

 

Toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi

• Kaikki oppilaat pääsevät lähikouluunsa.
• Koulukuljetusperiaatteet koskevat ja niitä sovelletaan kaikkiin koulukuljetusten piiriin kuuluviin oppilaisiin. Konneveden kunnan sivistyslautakunta voi tehdä harkinnanvaraisia koulukuljetuspäätöksiä. Päätöksessä huomioidaan kunnan koulukuljetusperiaatteet ja perusopetuslaki.
• Mikäli oppilaalla on oppimisvaikeuksia, hänelle järjestetään tukea kolmiportaisen mallin mukaisesti. Luokanopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa huolehtii kolmiportaisen tuen järjestelyistä. Tukiopetusta annetaan tarvittaessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan niille, joilla tarve on. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus opiskella yleisopetuksen ryhmässä tuen tarpeesta riippumatta. Myös muita vähemmistöryhmiin kuuluvia oppilaita opetetaan koulun yleisopetuksen ryhmien mukana.
• Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ennalta ehkäisemisen pohjana on koulun positiivinen, avoin ja salliva ilmapiiri. Eri oppiaineiden tunneilla käydään läpi, miten luonnollista eri sukupuolten väliset erot ovat. Oppilaille kerrotaan, mitä sukupuolinen tai seksuaalinen häirintä tarkoittaa ja miten siihen tulee reagoida. Mediakasvatuksen osana oppilaita opastetaan internetissä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän huomaamiseen ja siihen, miten vältytään häirinnältä. Oppilaita kannustetaan kertomaan, jos huomaa häirintää, joka kohdistuu joko itseen tai toiseen oppilaaseen. Mikäli oppilas on kokenut sukupuolista tai seksuaalista häirintää, asiassa kuullaan oppilasta ja huoltajille ilmoitetaan. Oppilas ohjataan kouluterveydenhoitajalle, -kuraattorille tai –psykologille, jonka kanssa asia käydään läpi. Mikäli tapauksen luonne vaatii, koulu tekee lastensuojeluilmoituksen ja on yhteydessä poliisiin.

 

Toimintaohje sukupuolisiin /seksuaalisiin kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteisiin

Jos sinua ja/tai toista koulun oppilasta kiusataan, häiritään seksuaalisesti tai joudut seksuaalisen väkivallan kohteeksi, toimi näin:

1. Ilmoita asiasta omalle luokanopettajalle, rehtorille tai jollekin koulun henkilökuntaan kuuluvalle aikuiselle tai huoltajalle.
2. Opettaja ja /tai rehtori selvittävät, mitä on tapahtunut.
3. Rehtori ja/ tai opettaja puhuttelevat kiusaajaa, häiritsijää tai väkivallan tekijää. Mikäli tapaus sattunut internetissä, asia annetaan poliisin tutkittavaksi.
4. Tapauksesta riippuen asiasta ilmoitetaan muille viranomaisille. Kiusattu, seksuaalisesti häiritty tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutunut ohjataan kouluterveydenhoitajalle, -kuraattorille tai -psykologille asian purkua varten

 

Arvio aikaisempien tasa-arvosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista

Henkilökunnan ja oppilaiden kanssa käydään läpi eri toimintaohjeet em. tapausten varalle joka vuosi. Niitä tarkennetaan ja selkiytetään tarvittaessa. Tasa-arvoon liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen tuloksia arvioidaan jatkossa vuosittain.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.

(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, OPS 2016)

Koulun monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja opetuksen eheyttämisen suunnittelussa otetaan huomioon laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet:

 

Syksyn 2019 Kestävä kehitys-oppimiskokonaisuuden (min. 38 h) tavoitteita ovat

• Oppilaat sisäistävät kestävän kehityksen periaatteet toimimalla ekologisesti ja kierrättämällä koulussa jätteitä. Tavoitteena on asioiden sisäistäminen niin hyvin, että he vaikuttavat myös oman kotinsa kierrätysasioihin. 
• Tavoitteena on kasvattaa oppilaista vastuullisia kuluttajia. 
• Koko koulun henkilökunnan sitouttaminen kestävään kehitykseen 

Oppimiskokonaisuuden sisällöt ja toteutus

Kestävä kehitys huomioidaan kierrättämisessä, koulun toimintatavoissa ja opetuksessa.

Käsitellään kierrätystä, ympäristönsuojelua, yksilön vastuuta ja luonnon ekosysteemistä huolehtimista.

 

• Paperin- ja muiden keräysastioiden kylkiin selventävät kuvat luokissa ja muissa tiloissa.
  
• Lajittelun ja energiansäästön harjoittelua eri tavoin.
• Kartokikeräyksen järjestäminen koulussa.
• Käsitöissä ja kuvataiteessa tehdään töitä jäte- ja kierrätysmateriaaleista. 
• Retket kierrätyspisteisiin/ lajittelukeskuksiin/ jäteasemalle  
• Hävikkiviikko vko 37
• Ympäristön siivouspäivä  11.10.
• Kirppis 21.9.: oppilaat/perheet saavat tuoda lelujaan, kirjojaan, urheiluvälineitään ym. myytäväksi koululle.
  
• Tavaranvaihtopäivä keväällä
  
• Opetetaan pitämään huolta omista välineistä, niin ettei aina tarvitse ostaa uutta.
  
• Toimintarata koulun ympäristöön/lähimetsään, jossa on tehtävärasteja kestävään kehitykseen liittyen 
• Kummilapsitoiminnan näkyväksi tekeminen oppilaille ja perheille.
• Unicef-työntekijän vierailu (Jani Lydén)
• Kestävään kehitykseen liittyvän kirjallisuuden lainaaminen kirjastosta, sekä muu yhteistyö kirjaston kanssa teemaan liittyen.

Oppiaineet kokonaisuudessa YM, AI, MA, KU, KS, MU, HI, YH, LI

 

Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointi

Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle. 

Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana. Myös suunnitelmien toteutumista, työskentelyn onnistumista, sekä siihen vaikuttaneita tekijöitä opetellaan arvioimaan.

Arviointi perustuu monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteisiin.

 

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Varhainen tunnistaminen on riittävän ja oikea-aikaisen tuen järjestämisen edellytys.

Tuen järjestämistä koskevat periaatteet: Oppilaan saama oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaotellaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Kaikki tukimuodot tulee järjestää suunnitelmallisesti oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Konnevedellä

Kuva: Peda.net/Lahti

Koulukiusaamisen ehkäiseminen ja vastustaminen

Koulu osallistuu ”KiVa Koulu”-ohjelmaan. Ohjelmaan sisältyvät oppitunnit 1-2-luokassa ja 3-4-luokassa, sekä KiVa-tiimin kokoontumiset kiusaamistapausten sattuessa. Hytölän koulussa Tarja Kortman-Nieminen, Virpi Janhunen ja Olli Pöyhönen ovat käyneet KiVa-koulutuksen. Välituntivalvojat käyttävät keltaista KiVa Koulu-liiviä.

Oppilaiden vuorovaikutus- ja tunnetaitoja kehittämällä ennaltaehkäisemme kiusaamistilanteiden syntymistä. On opeteltava ja opetettava tunteiden tunnistamista, nimeämistä, arviointia, asianmukaista ilmaisemista ja tarvittaessa hallintaa.

Vastustamme kiusaamista, eli puutumme siihen välittömästi. Koulukiusaamisen käsittelyssä toimitaan ”Koulukiusaaminen: kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamistilanteiden selvittely” -asiakirjan mukaan.


Liikkuva koulu on valtakunnallinen koulupäivän liikunnallistamiseen tähtäävä ohjelma.
Koulumme on rekisteröitynyt mukaan Liikkuva koulu-ohjelmaan. Tapoja liikunnan lisäämiseen ovat mm. toiminnallinen oppiminen, aktiiviset välitunnit (uusi leikkikenttä, koko koulun yhteiset pelit ja leikit, välkkäliikuttajat ylemmiltä luokilta, maratonvälitunnit toukokuussa), kerhotoiminta, sekä koulumatkojen aktiivisen kulkemisen edistäminen. 


Oppilaiden osallistaminen

Oppilaat saavat osallistuvat koulun välituntitoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Digiteknologiasta kiinnostuneet oppilaat voivat opastaa toisia (esim. nuorempia) sovellusten hallinnassa ja käyttämisessä. Koululla on oppilaita varten postilaatikko, johon voi laittaa omia ideoita ja ehdotuksia. Oppilaat ovat ideoineet mm. teemaviikkoja ja Talent-kilpailun. Koululta on ollut myös edustus maakunnallisessa lastenparlamentissa Jyväskylässä. Myös monialaisen oppimiskokonaisuuden sisältöihin oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa.

Oppilaskuntatoiminta

Kaikki koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Oppilaista muodostettu oppilaskunnan hallitus johtaa oppilaskunnan toimintaa oppilaskunnan ohjaajan avustuksella. 

Koulussamme valitaan joka syksy vaaleilla uusi oppilaskunnan hallitus, jonka edustajaksi pääsee esiluokasta yksi oppilas ja joka yhdysluokasta yksi tyttö ja yksi poika. Toimiminen oppilaskunnassa kehittää oppilaiden valmiuksia toimia oman ryhmänsä edustajana ja harjaannuttaa neuvottelutaitoja. Osallistumisessa tarvittavia taitoja opetellaan ja kehitetään. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden kiinnostus oman koulun kehittämistä kohtaan, sekä myös lisätä koulun henkilökunnan ja oppilaiden välistä yhteistyötä.

Lukuvuonna 2019 - 2020 oppilaskunnan ohjaavana opettajana toimii Olli Pöyhönen.

TVT

Tieto-ja viestintäteknologian käytöllä laajennetaan oppimisympäristöjä. Kaikille taataan mahdollisuus näiden ympäristöjen käyttöön. Oppilaat saavat käyttää opiskelussaan myös omia tietoteknisiä välineitään (BYOD). Omien välineiden käytöstä ja siihen liittyvistä säännöistä sovitaan lukuvuosittain oppilaan ja huoltajien kanssa tehtävällä kirjallisella sopimuksella.

OppilasAgentti-toiminnassa hyödynnetään oppilaiden osaamista koko koulun hyväksi. Monella oppilaalla on hyvät ja monipuoliset tvt-valmiudet ja ennen kaikkea aitoa intoa kehittää niitä entisestään. Kaikki hyötyvät toinnasta ja yhdessä saadaan myös enemmän aikaiseksi.

Hytölän koulun agentit valitaan lukuvuosittain 5-6 luokasta. He saavat koulutusta kunnan digitutoreina toimivilta opettajilta. Agentteja on koulussamme tällä hetkellä kaksi.

Henkilöstön tvt-taitoja kehitetään vuosittain koulutuksilla. 



Sähköiset oppimateriaalit ja -ympäristöt 

Sähköisten oppimateriaalien tarkoituksena on monipuolistaa oppimisen ja opetuksen tapoja. Ne myös tarjoavat mahdollisuuden opetuksen yksilöllistämiseen. 
Oppikirjojen lisäksi käytössä on kirjasarjoihin liittyviä sähköisiä materiaaleja.

Oppilaat käyttävät koulussamme Bingel-peliympäristössä oppiaineen oppisisältöihin suunniteltuja tehtäviä luokilla 1-6.
NäppisTaituria käytetään näppäimistön ja kymmensormitekniikan opetteluun.

Peda.net -kouluverkko tarjoaa oppilaille verkkotyövälineitä. Kouluverkon tavoitteena on tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksenmukaisen käytön edistäminen opiskelussa ja opetuksessa. Kouluverkon toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

Peda.net-toimintaympäristö on aktiivisessa käytössä luokilla 3-6. Myös esi- ja alkuopetuksen oppilailla on omat tunnukset ja he pääsevät aloittamaan omien kasvun kansioiden kokoamisen vähitellen oppilasagenttien avustuksella.

Kasvun kansion pedagogiset tavoitteet:

• Oppilaan omien oppimistavoitteiden laatiminen
• Oppimishistorian tallentuminen
• Oman kehittymisen tunnistaminen ja itsearvioinnin toteuttaminen
• Omien oppimisverkostojen luominen ja niissä työskentely, yhteisöllisyyden toteutuminen
• Oppilaan osallisuuden lisääminen
• Oppiainerajat ylittävän laaja-alaisen osaamisen toteuttaminen ja tunnistaminen
• Koulun ulkopuolella opitun tunnistaminen ja hyödyntäminen koulussa
• Yksilöllisen ohjauksen ja vertaistuen toteuttaminen
• Oppilaitos- ja organisaatiorajat ylittävän yhteistyön toteuttaminen
• Kasvun kansion tekninen toteuttaminen niin, että oppimisprosessin omistajuus on oppilaalla itsellään

(Jyväskylä - Kasvun kansion malli)

Omia tuotoksia dokumentoidaan ja arvioidaan sähköisesti (myös vertaisarviointia). Tähän käytetään mm. Seesaw- ja peda.net-sovelluksia.


Konneveden tieto - ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Koululla toimii joka maanantai liikuntakerho klo 14 – 15.30, jota vetää Marja Launonen, sekä joka toinen keskiviikko kokkikerho klo 13-15 Virpi Janhusen vetämänä. Kyse on Konneveden vapaa-aikatoimen ja 4H:n yhdessä järjestämistä, hankerahoilla toimivista palveluista.

Soitonopetusta koululla on tiistaisin klo 15-17.30. Rumpujensoiton opetusta antaa silloin Ala-Keiteleen musiikkiopisto.
Maanantaisin klo 14-16.15 kansalaisopiston pianotunteja antaa Antti Jokinen.

Talvella koulun kaukalo on erittäin ahkerassa pelikäytössä kylän nuorten ja aikuisten miesten toimesta. Koulun pallokenttää käytetään kesällä jalkapallon ja pesäpallon pelaamiseen.