MU2

Kansanmusiikki/luovuustehtävä

Harjoitellaan sanoituksen tekemistä kappaleeseen Minä olen Härmän Kankaanpäästä. Opetellaan kappale D-duurista; soinnut ovat D, G ja A. 
Lauletaan kappale tehdyillä sanoilla.

20x20

Tehkää ryhmissä PechaKucha-tyyppinen esitys - 20 kuvaa á 20s. jostain valitsemastanne kiinnostavasta suomalaiseen musiikkiin liittyvästä aiheesta.

Tutustukaa ensin PechaKuchaan, mistä siinä on kysymys ja katsokaa halutessanne sen sivustolta yksi tai pari esitystä. Etsikää/tehkää itse sitten kuvat ja kirjoittakaa niihin tekstit, mitä haluatte kertoa aiheestanne.

Esityksen kesto alkuesittelyineen ja siirtymisineen on yht. n. 8 min, joten se sopii oppitunnin johdannoksi tunnin alkuun.

Ryhmien aiheet ja esityspäivät:

Ryhmä 1. Festarit Suomessa 28.9.
Ryhmä 2. Suomen suosituimmat artistit 5.10.
Ryhmä 3. Musiikkifestivaaliasusteet 9.11.

MU2.2
Ryhmä 1. Kuuluisat suomalaiset artistit tällä hetkellä
Ryhmä 2. Soittimet
Ryhmä 3. Kuuluisat suomalaiset artistit kautta aikain

Festareille!

Festarit kuuluvat varsinkin suomalaiseen kesään. Niitä on erilaisia - elokuva-, teatteri-, tanssi-, musiikki- kuin muunkin kulttuurin ja taiteen festivaaleja. Tämä artikkeli käsittelee erityisesti musiikkifestareita.

Suomessa on lukuisia jo hyvin pitkään toimineita festivaaleja. Ruisrock on mainio esimerkki tällaisesta - kymmeniä vuosia Turussa rokattu musiikkifestari on peräti Suomen vanhimman edelleen toimivan yhdistyksen, Turun soitannollisen seuran, perustama. Pori jazz juhli 50-vuotista taivaltaan vuonna 2016. Eteläpohjalaisista festareista "ikivanhoja" ovat ainakin Provinssirock, Tangomarkkinat, ilmajoen musiikkijuhlat, Kaustinen Folk Music Festival (aiemm. Kaustisen kansanmusiikkijuhlat), Samuelin poloneesi ja monet muut. Monet näitä uudemmatkin festarit, kuten jalasjärveläinen Aukusti, Seinäjoella järjestettävät Vauhtiajot tai Kurikan Rytmiraide ovat jo pitkään toimineita. suomalaisille festareille onkin tyypillistä pitkäjännitteinen työ - festareita ei järjestetä kerran-pari, vaan ne kasvavat ja kehittyvät usein kymmeniä vuosia.

Hyvä festari voi olla hyvin monella tapaa järjestetty. Se voi olla suuri, pieni tai keskikokoinen. Hyvän festarin tunnusmerkeiksi mainitaan monesti esimerkiksi monipuolinen ohjelmisto, turvallisuus, toimiva infrastruktuuri liikenneyhteyksineen, hyvät ruoka- ja majoituspalvelut ja esimerkiksi toimiva lipunmyynti ja saniteettihuolto (WC:t). Esimerkiksi Provinssirockin valtiksi on kehuttu myös erinomaista tunnelmaa. Festari onkin aina kokonaisuus, jonka onnistuminen riippuu monesta asiasta.

Turvallisen ja toimivan musiikkifestarin ominaisuuksiin kuuluu myös se, ettei musiikki soi liian lujalla ja että äänenpaineen rajoituksia sääteleviä lakeja ja asetuksia noudatetaan. Olisi myös hyvä, jos festareilla jaettaisiin tai olisi otettavissa (tai vähintään ostettavissa) kertakäyttöisiä korvatulppia.

Hyvä festarikokemus on myös osittain festarikävijän valmistautumisesta kiinni. Festareihin kannattaa varautua etukäteen ainakin säähän sopivalla vaatetuksella ja muuten olosuhteet huomioiden. Käteistä rahaa kannattaa varata sen verran, mitä arvelee tarvitsevansa, monesti esim. festariruoka tai -juomat on ostettava käteisellä. Monilla festareilla on myös levy- ja bändituotemyyntiä. vaikka varsinkin vähintään keskisuurten festareiden myyntikojuissa käy myös pankkikortti, kokemus on osoittanut, että käteisellä asiointi on usein nopeampaa ja helpompaa ruuhkassa. Eräs yksinkertaisesti järjestettävä, lähes ilmainen, mutta usein unohtuva asia varsinkin helteellä on riittävä juominen - nimenomaan alkoholittoman nesteen juominen. Moni kävijä on pilannut komeassa auringonpaisteessa tapahtuneen festarielämysen unohtamalla riittävän nestetankkauksen. Pääkipu ja heikko olo tulevat nopeasti helteisellä kentällä joraamalla.

Festareilla kannattaa myös muistaa turvallisuus. Kesähelteellä pukeutuminen saattaa olla varsin niukkaa, joten taskuja omien tavaroiden kuljettamiseen ei välttämättä ole. Kannattaa miettiä, millainen laukku on kätevin - tyylikäs kassi voi olla hyvän näköinen, mutta esim. reppu saattaa olla olkalaukkua merkittävästi käytännöllisempi. Se on myös helpompi kuljettaa ja pitää turvassa esimerkiksi ruuhkaisella festarikentällä. Kannattaa muistaa, että varsinkin suurilla festareilla omaisuusrikoksia sattuu paljon. Kannattaa myös miettiä, mitä kaikkea mukaan tarvitsee ja välttää arvo-omaisuuden turhan kuljettamisen mukana.

Osa turvallisuutta on kuulosuojainten käyttö. Musiikkifestivaalien äänentoisto on lähes poikkeuksetta sen verran voimakasta, että konserttiinmenijän kannattaa varata kuulosuojaimet etukäteen mukaan. Kuulosuojainten asianmukainen käyttö ehkäisee tehokkaasti kuulovaurion syntymistä. Kesäfestareiden eräs tilastoissa näkyvä oire on sukupuolitautien lisääntyminen. Kannattaa muistaa, että raskauden tai sukupuolitautitatunnan mahdollisuus on melko lailla sama, tapahtuipa suojaamaton yhdyntä sitten talvisena tiistai-iltana Yrittäjäopiston pihaan parkkeeratussa autossa tai juhannusyönä humaltuneena festariteltassa. Samoin festarit ovat tilastollisesti tyypillinen huumausaineiden ensikokeilujen paikka. Myöskään huumausaineiden vaikutukset eivät ole kovin aika- ja paikkasidonnaisia. Ne vaikuttavat suunnilleen samalla tavoin kesäfestareilla ja arkisena kevättalven päivänäkin. Huumausaineet ovat myös yhtä laittomia kesällä ja talvella. Eräs merkittävimmistä harkintakykyyn ja itsestä huolehtimisen kykyyn vaikuttavista asioista on humalatila. kohtuuton humalatila on riski - esimerkiksi useimmat festareilla sattuneet väkivaltarikokset liittyvät voimakkaaseen päihtymystilaan. Jos haluat ehkäistä monia mainituista riskeistä, eräs merkittävä tekijä on alkoholin käytön pitäminen kohtuullisena myös festareilla.

Hengellinen musiikki

Suomalaista hengellistä musiikkia on ollut olemassa satoja vuosia. Sen juuret ovat jo keskiaikaisessa kirkkomusiikissa ja Suomen ensimmäisissä luostarikouluissa ja kirkon musiikinopetuksessa.
Ensimmäinen suomalainen laulukirja oli Piae cantiones, jossa oli myös hengellisiä lauluja. Se painettiin 1500-luvulla.

Virret ja virsikirjat ovat olleet eräs suomalaisen hengellisen musiikin merkittävä kehittäjä. Tutustu suomalaisen virsikirjan historiaan täällä.
http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf//745ff021168d4a8ac2256ff50049b96e/5b2e2f15e8d6c4d4c2256ffe004c5407?OpenDocument (tai googlaa evl.fi/virsikirja, jos linkki ei suoraan aukea. Sieltä löydät ansiokkaan esityksen virsikirjan historiasta.)

1800-luvun loppupuolelta ja erityisesti 1900-luvun aikana monet klassisen musiikin säveltäjät sävelsivät myös hengellistä suomalaista musiikkia - kuorolauluja, virsiä, messuja ym. Monet kuoromusiikin säveltäjät toimivat kirkon kanttorin virassa, joten oli luonnollista, että he sävelsivät myös paljon hengellistä musiikkia. Yksi mainio esimerkki rakastetusta hengellisestä laulusta on Suomelainen rukous, jonka sävelsi Taneli Kuusisto. Isänmaalliseen tekstiin sävelletty teos sai kantaesityksensä juuri ennen talvisodan syttymistä. Voit katsoa, millaisia tuloksia löydät hakemalla kappaletta YouTubesta. Kuuntele esimerkiksi jokin mieskuoroversio laulusta, saatat tunnistaa kappaleen.

1960-luvulta lähtien kirkkoon tulivat kitarat ja muut populaarimusiikista tutut soittimet. Kuuntele Perttu Häkkisen ohjelman ensimmäiset kahdeksan minuuttia, Jaakko Löytty ja Daikini kertovat suomalaisesta gospelista. Löytty on suomalaisen gospel-musiikin "grand old man", kuten Häkkinen ohjelmassa toteaa. Hänen tunnettuja kappaleitaan ovat esimerkiksi Kahden maan kansalainen, Ilouutinen, Toisiamme siunaten ja Käy, Herra, meitä siunaamaan.

http://areena.yle.fi/1-3329107 (Voit myös etsiä areena.yle.fi - Perttu Häkkinen - suomalainen gospel 8.3.2016)

Gospel tai hengellinen musiikki voi olla oikeastaan mitä vain musiikkia, jonka sanojen sisältö on hengellistä. Hengellisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista uskonnollista musiikkia, joka on tehty tai jota käytetään Raamatun sanoman levittämiseksi tai muuten kristiilisen uskonnollisen elämän tarpeisiin. Nykyään on niin hengellistä iskelmää, metallia (white metal), jazzia, soulia, poppia kuin räppiäkin - oikeastaan kaikkea kuviteltavissa olevaa musiikkia.

Esimerkkejä tunnetuista hengellisen musiikin artisteista Suomessa kautta aikain:
Pro fide (alun perin yhtyeen johtaja oli edesmennyt Juha Kela, Anssi Kelan isä)
Freidiba boodos (eräs tunnettu Suomen romanien lauluyhtye, jonka suosio oli huipussaan 1980-l.)
Pekka Simojoki (EXIT-yhtye)
Jaakko Löytty
Annamari Kaskinen (sanoittaja)
Kaija Pispa (sanoittaja)
Bass´n Helen
J. Jyrä (Seinäjoelta kotoisin oleva musiikintekijä ja laulaja)
HB
Daikini (Lauri Kemppainen)
GX Choir
Jakaranda
Mikaveli
TERA
The Rain
Luotettava todistus (ylistarolainen metalliyhtye)


Kurssin asiat

OPS:
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssin toteuttamisessa otetaan myös huomioon, että suomalaiset musiikkikulttuurit ovat osa eurooppalaista ja globaalia musiikkimaailmaa. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman taiteellisen ilmaisun sekä kuuntelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Musiikkiohjelmistoon valitaan eri musiikinlajeja populaari- ja taidemusiikista perinnemusiikkiin.

- Kokonaisuuksia:
* Suomalaisen rytmimusiikin historiaa.

* Suomalaisen taidemusiikin historiaa ja ilmiöitä

* Suomenkieliset laulutekstit ja tekstintekijät
Tehtävä 25.8. torstaiksi:
- Etsi yksi mielestäsi laadukas lauluteksti. Kirjoita lyhyt perustelu, miksi tämä teksti on hyvä. Voit myös lähettää löytämäsi tekstin opettajalle ennakkoon wilmassa perusteluineen.

* Suomalaisten vähemmistöjen musiikki ja kulttuurit:
saamelaiset, Suomen romanit ja suomenruotsalaisten musiikki

* Jazz

* Hengellinen musiikki

*Iskelmämusiikki

* kansanmusiikki ja sen aikakaudet

* Festarit

* Musiikkibisnes

* Musiikintutkimus

* Musiikki elokuvissa, televisiossa, mainoksissa, mediassa, arjessa.
- Tutkitaan musiikin käyttötapoja ja sitä, mihin sillä pyritään vaikuttamaan. Etsitään kiinnostavia esimerkkejä ja esitellään niitä. Keskustellaan nähdyistä ja kuulluista esimerkeistä yhdessä ja tehdään päätelmiä aiheesta.

Tehtävä:
Etsi yksi esimerkki musiikin käytöstä jossain édellä esimerkkeinä mainituista yhteyksistä tai muussa yhteydessä. Tee musiikin käytöstä huomioita ja valmistaudu esittelemään löytämäsi esimerkki. Tee lyhyt kirjallinen esitys aiheesta ja linkitä mahdollisuuksien salliessa löytämäsi esimerkki siihen. Tee kirjoituksesi tässä vaiheessa vaikka wilmaan tms., laitan myöhemmin (osatessani) yhteisen sivun pedanettiin, johon voit lisätä tämän esityksen.

Tehdään viisi ryhmää, jotka tekevät kukin yhdestä laajasta kokonaisuudesta pedanettiin esityksen, jossa voi olla tekstiä, kuvaa, audiota, videota tai kaikkia näistä. Materiaaleja voidaan tuottaa osittain myös tunneilla. Opetellaan käyttämään audiosekvensseriä (Audacity) ja käsittelemään kuvia.
Käydään eri ryhmien valmistuneet materiaalit porukalla läpi; kukin ryhmä esittelee oman tuotoksensa, josta sitten keskustellaan ja jota voidaan täydentää ja kommentoida.

Mu2.1 ryhmät:
1

1.

Suomalainen jazz

Suomalaisen jazzin historia alkaa 1900-luvun alkuvuosikymmenistä.
1920-luvun ravintolajazzista on tultu 1960-luvulla alkaneen kansainvälistymisen ja jazzkoulutuksen kautta monimuotoiseen jazzmusiikkikenttään, jossa on sijansa niin perinteisellä big band -jazzilla kuin vaikkapa lauluyhtyeiden tekemällä jazzmusiikilla.

Ensimmäiset tiedot jazzmusiikista kantautuivat Suomeen jo 1910-luvun lopulla. Tuolloin suomeen oli kuitenkin vaikea saada ulkomaisia levyjä, joten vrsinaisesta jazztietoudesta tai -kulttuurista ei voida vielä puhua. eräänä tärkeänä merkkipaaluna suomalaisen jazzin kehityksessä mainitaan usein S/S Andanian saapuminen Suomeen ja laivan jazzorkesterin esiintymiset Suomessa. Vuosi oli 1926. Laivan amerikansuomalaiset muusikot viettivät Suomessa muutaman kuukauden ja konsertoivat useasti. Näin kuulijat saivat ensimmäisiä kunnollisia käsityksiä jazzin rytmiikasta, svengistä.

Andanian yhtyeessä soittanut Tommy Tuomikoski jäi asumaan Suomeen useaksi vuodeksi ja toimi eri jazzyhtyeiden ja -muusijkoiden opettajana. Voidaan sanoa, että hänen kauttaan autenttinen jazztietous tuli Yhdysvalloista Suomeen.

Suomalainen haitarijazz syntyi 1920-luvun puolivälin tienoilla. Dallapé oli tunnetuin ja monessa mielessä merkittävin tämän alan yhtye. Sen soittotapa oli kuitenkin varsin jäykkää ja kulmikasta, pikemminkin marssinsukuista humppaa kuin kolmimuunteista svengiä muistuttavaa. Yhtye esittelikin musiikkiaan 1960-luvulla nimenomaan humppana, mutta sen tyylissä oli mukana aimo annos jazzin vaikutteita.

1930-luvun suomalaiset jazzyhtyeet hakivat vaikutteensa pikemmin ragtimesta ja New Orleansin puhallinyhtyeistä kuin Benny goodmanin tai Duke Ellingtonin big bandien svengistä. Eräs varhainen swnig-tyyliä lähellä oleva kappale on Muistan sua Elaine, joka tunnetaan myöhemmin Pirkka-Pekka Peteliuksen tulkintana. Alkuperäisen levytyksen teki kuitenkin Ramblers vuonna 1931. Mukana levytyksessä olivat esimerkiksi Klaus Salmi ja aiemmin mainittu Tommy Tuomikoski, jotka olivat tuolloin Suomessa vaikuttavista muusikoista ehkä parhaiten perillä jazzin tyylistä.

Sota-aikana monet säveltäjät kuten Erik Lindström kuuntelivat amerikkalaisia swing-levytyksiä ja ammensivat niistä omaan musiikkiinsa. Syntyi omaleimaista suomalaista jazzia, joka oli sukua iskelmälle. Soinnutukseen ja rytmiikkaan mausteet haettiin kuitenkin selkeästi yhdysvaltalaisesta jazzista. Sotien jälkeen, kun tanssikielto kumottiin, tansittavalle musiikille oli kova kysyntä ja tähän myös monet jazzyhtyeet vastasivat.

Amerikassa suosittu, nopeatempoinen ja virtuoottinen bebop ei saanut koskaan merkittävää jalansijaa Suomessa, mutta rennompi ja tyylikäs cool jazz, jota esim. Miles Davis teki Yhdysvalloissa, innosti suomalaismuusikoita. 1950-luvun tärkein suomalainen jazzvirtaus oli kuitenkin jazziskelmä, joka oli erittäin suosittu musiikinlaji. Tyylissä sekoittuivat monet suomalaisille rakkaat musiikinlajit - venäläinen romanssi slaavilaisine kaihoineen, tangon sävyt, swingin rytmiikka, jopa kansanlaulujen tyyli. Erik Lindströmin orkesterin solisteina esiintyivät esimerkiksi Annikki tähti ja Helena siltala.

1960-lukua voidaan pitää monella tavoin merkittävimpänä suomalaisen jazzin vuosikymmenenä. Silloin monet nuoren polven tiedostavat muusikot kuten Pekka Pöyry perehtyivät uudenlaisella tarkkuudella jazzmusiikin saloihin. Alkoi syntyä omaleimaista jazzia, jonka tyylilliset juuret kunnioittivat ulkomaisia esikuvia, mutta jossa kuului myös suomalainen omaleimainen sointi. 1960-luvun muusikot hallitsivat jazzin estetiikan ja tyylilliset lainalaisuudet tiedostavasti. 1970-luku jatkoi trendiä ja Sakari Kukon, Eero Koivistoisen ja olli Ahvenlahden kaltaiset nuoret muusikot loivat ja levyttivät paljon fuusiojazzia, joka ammentaa monista musiikinlajeista kuten popista ja rokista. 1970-luku toi myös kotimaisen jazzkoulutuksen, kun Klaus ja Seija Järvinen perustivat oulunkylän pop/jazz -opiston ja Sibelius-Akatemia aloitti jazzmusiikin koulutusohjelman. Vuonna 1975 aloitti UMO, Uuden Musiikin Orkesteri, joka on toiminut tärkeänä kouluttajana monelle jazzmuusikolle.

Viime vuosikymmeninä suomalainen jazz on edelleen kansainvälistynyt ja monimuotoistunut. 1980-luvulta saakka Eero Koivistoisen kaltaiset merkittävät jazztaiturit ovat tehneet yhteistyötä kansainvälisesti arvostettuen jazztähtien kanssa. Suomalainen jazz on saanut monenlaista tunnustusta. Nykyisin jazzin kenttä on monipuolinen ja monimuotoinen. 1990-luvulla aloittaneista suurista nimistä voidaan mainita esimerkiksi musiikin moniottelija Iiro Rantala ja hänen johtamansa yhtye Trio Töykeät. Saksofonisti Jukka Perko ja vibrafonisti Severi Pyysalo tekivät pitkään yhteistyötä Perko-Pyysalo -poppoo -yhtyeensä kanssa. Pianisti Lenni-Kalle Taipale on eräs tunnettu, nykyisin neljissäkymmenissä olevan jazzsukupolven tähti.

Mikäli haluat perehtyä jazziin yksityiskohtaisemmin, löydät esimerkiksi seuraavista linkeistä mielenkiintoisia artikkeleita ja musiikkinäytteitä. Oma tiivistelmäni pohjautuu suurelta osin Pomus - suomalaisen jazzin svengaavat 80 vuotta -artikkeliin.
http://pomus.net/nayttelyt/jazz80
http://suomijazz.com/ -sivustolta löydät paljon ajankohtaista tietoa aiheesta.
Aiheeseen liittyy myös useita wikipedia-artikkeleita, kuten luetteloita suomalaisista jazzmuusikoista ja -yhtyeistä.

Suomalaisen iskelmän vaiheita

Iskelmää on monesti yritetty avata niin sanana kuin musiikinlajina. Se ei kuitenkaan ole kovin helppoa tai yksiselitteistä. Termin merkitys on myös vaihdellut eri aikakausina ja sitä käytetään nykyäänkin hieman eri tavoin esimerkiksi käyttäjänsä iän tai musiikkikäsityksen mukaan. Tässä artikkelissa avaan suuntaviivoja iskelmään ja sen historiaan sekä iskelmään musiikkiterminä.

Iskelmän on mainittu olevan "Keski- ja Pohjois-Euroopassa suosittu kevyen viihde- ja populaarimusiikin laji" (Wikipedia, iskelmämusiikki, viitattu 11.12.2016). Sen kerrotaan olevan eri maissa keskenään hieman erilaista - saksalainen schlager (schlagen; iskeä) eli "iskusävel" tai "iskijä" on eräänlainen iskelmän perusmuoto, tällä nimellä iskelmämusiikki tunnetaan myös kansainvälisesti. Englannin kielessä on käytetty termiä "hit tune" joka osoittaa iskelmän erään perusajatuksen - kyse on hittibiisien musiikinlajista; tyylistä, jolla on tavoiteltu suuren kansanjoukon suosiota. Tässä mielessä musiikinlaji on selvästi sukua popmusiikille, jonka nimi juontaa tietysti sanoista popular music, suosittu musiikki. Suomalainen iskelmä ei kuitenkaan muistuta mitenkään yksiselitteisesti Schlagereita tai hit tune -kappaleita, vaan on omaleimainen tyylilaji, jolla ei ole oikeastaan suoranaista kansainvälistä vastinetta.

Mitä siis on suomalainen iskelmä ja mistä sen perinne kumpuaa? Kuten totesin jo aluksi, yksinkertaista vastausta ei ole ja määritelmä on väljä. Joitakin suuntaviivoja kuitenkin voi antaa ja toisaalta pohtia, miten iskelmä eroaa lähimmistä "sukulaislajeistaan" popista ja rockista. Usein kyse on myös musiikkia esittävän artistin profiloitumisesta. Jos hänet on kerran mielletty iskelmäartistiksi, hyppy poppiin on tyypillisesti vaikea ja usein jopa mahdoton tehdä.

ISKELMÄN HISTORIAA

skelmä-sanan suomen kieleen toi R. R. Ryynänen, joka kehitti Georg Malmstenin kanssa ensiksi sanan iskusävelmä. Sittemmin termi lyheni helpommin sanottavaan muotoon iskelmä.

Suomen ensimmäisenä iskelmälaulajana mainitaan usein kaksi vaihtoehtoista laulajaa, 1910- ja 1920 luvuilla suosittu J. Alfred Tanneria tai oopperalaulaja Ture Araa jonka 1930-luvun taitteessa levyttämä Emma-kappale oli todellinen aikansa superhitti. Eräs varhainen mahtitekijä iskelmämusiikin alalla oli Georg Malstén ja hänen johtamansa Dallapé-orkesteri, joiden suurin suosio ajoittuu sotien väliseen aikaan. Malsten kirjoitti musiikkia myöhemminkin, mutta keskittyi virkaansa Poliisisoittokunnan kapllimestarin tehtävässä. Tässä tehtävässä toimiessaan hän kirjoitti mm. suositun Lasten liikennelaulun. Malmstenin suuria hittejä ovat esimerkiksi Särkynyt onni, Liisa pien ja Kukkivat kummut.

Olavi Virta oli 1930-luvun loppupuolelta alkaen kaikkien aikojen suosituimpia iskelmälaulajia ja useimpien tangon ystävien mielestä kaikkien aikojen merkittävin suomalainen tangolaulaja. Virta levytti noin 600 laulua, joista vajaat 150 oli tangoja. Hänen suuria menestyksiään ovat esimerkiksi laulut Punatukkaiselle tytölleni, Täysikuu, Ennen kuolemaa ja Tulisuudelma. Täysikuu on valittu vuonna 2006 kaikkien aikojen suomalaiseksi iskelmäksi. Olavi Virran elämä oli paitsi suurta menestystä ja ihailua, myös traaginen tarina alkoholismia sairastaneesta herkästä taiteilijasta. Voit lukea Virran elämää ansiokkaasti käsittelevän wikipedia-artikkelin täältä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Virta

Suomalaisen iskelmän historiassa on ollut lukuisia hienoja naislaulajia. Laila Kinnunen ja Annikki Tähti olivat 1950-luvun suursuosikkeja. Annikki Tähden ura alkoi 1950-luvun alkupuolella. Monissa hänen kappaleistaan tekijänä on Erik Lindström, joka on eräs suomalaisen iskelmän merkittäviä säveltäjiä. Tähden 1955 levyttämä Muistatko Monrepos´n oli ensimmäinen suomalainen kultalevy. Muita kultalevymyyntiin yltäneitä Tähden esittämiä kappaleita olivat esimerkiksi Balladi Olavinlinnasta ja Kuningaskobra. Huomattava osa Annikki Tähden esittämistä kappaleista oli Sauvo Puhtilan (Saukin) sanoittamia. Annikki Tähti jäi pitkälle lomalle musiikista äidiksi tultuaan 1960-luvulla, mutta palasi lavoille 1978. Esiintyminen Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä (2002) nosti hänet uuteen suosioon. Keväällä 2008 saamansa aivoinfarktin jälkeen hän ei ole ollut julkisuudessa tai keikkaillut. Hän asuu edelleen kotonaan Länsi-Vantaan Martinlaaksossa.
Laila kinnunen oli Annikki Tähden tapaan 1950-luvun lopulta alkaen menestynyt laulaja, joka ammensi musiikissaan monista kansainvälisistä musiikkivirtauksista. Hän esitti niin tangoa, bossa novaa kuin jazzia. Kinnusen ura loppui jo 1960-luvulla yksityiselämän ongelmien vuoksi. Hän teki pienimuotoisen paluun vielä 1980, mutta ei keikkaillut juurikaan tämän jälkeen. Myös hänen tuhokseen koitui alkoholismi Olavi Virran ja monen muun taiteilijan tapaan.

1960-luvulta lähtien suuria iskelmätähtiä oli esimerkiksi Juha Vainio, joka oli erityisesti rakastettujen laulujen säveltäjä-sanoittaja, mutta myös erittäin suosittu esiintyvä muusikko. "Junnu" Vainion tuotannon helmiä ovat esimerkiksi Albatrossi, Matkalla pohjoiseen, Vanha salakuljettaja Laitinen ja Vanhoja poikia viiksekkäitä. Myös esimerkiksi Jukka Kuoppamäki teki läpimurtonsa lauluntekijänä jo 1960-luvun lopulla. Hänen suuria hittejään ovat esimerkiksi Jari Sillanpään tunnetuksi tekemä Satulinna ja suomalaisuuslaulu Sininen ja valkoinen. Kuoppamäkeä on myös tituleerattu Suomen ensimmäiseksi hipiksi.

1970-luvun suuria tähtiä olivat (osa uransa jo -60-luvulla aloittaneita) Fredi, Paula Koivuniemi, Katri-Helena, Lea Laven ja Reijo Taipale.

1980-luvun iskelmämusiikin suuria nimiä olivat monet Seinäjoen Tangomarkkinoilta ponnistaneet laulajat, kuten Arja Koriseva ja Teuvo Oinas.

Nykyisistä iskelmälaulajista kaikkein suosituin lienee popin ja esimerkiksi musikaalismusiikin puolelle vierailuja tehnyt Jari Sillanpää. Tangokuningas Marko Maunuksela on erittäin suosittu lavaesiintyjä, samoin Leif Lindeman.

MIKÄ EROTTAA ISKELMÄN POPISTA JA ROCKISTA

Joskus iskelmän erottaminen popista ja rockista on vaikeaa. Onko Anna Eriksson poppia vai iskelmää? Onko Kirkan musiikki rockia vai iskelmää? Onko Juha Tapio pop- vai iskelmäartisti vai jotain muuta?
Iskelmän piirteiksi on kerrottu mm. se, että se sopii paritanssien tanssimiseen. Sen sanojen on sanottu olevan tyypillisesti "kevyehköä" runoutta - ei kovin syvällistä tai vaikeasti avautuvaa. Yö-yhtye on palkittu iskelmä-Finlandialla, mutta useimmiten Yön musiikki mielletään rockiksi. Pohdi, mikä tekee iskelmästä iskelmää. Onko se esitystapa, sanat, musiikki, sovitus, esittämispaikka tai kuulijakunta?

SUOMI100-musalistat

1. 1910-1920 -luvut: Satu

2. 1930-1940 -luvut: Henri, Juho, Eero

3. 1950-1960 -luvut: Senni, Julia, Susanna

4. 1970-1980 -luvut: Mari ja Venla

5. 1990-2000 -luvut: Topi, Samuel, Lauri, Julius

Etsikää ryhmänne vuosikymmeniltä hittimusiikkia ja kiinnostavia kuriositeetteja - kaikkien valittujen laulujen ei tarvitse olla suosituimpia, jos ovat muuten aikaa kuvaavia ja kiinnostavia. Musiikkia saisi olla joko 45 minuuttia tai puolitoista tuntia.

Tehkää soittolista spotifyhin ja nimetkää se niin, että se on helppo löytää, esim. Kauhavan lukio 1910-1920 -biisit tms.

Suomirock

Suomirockin sanotaan syntyneen vuonna 1974, kun Juice Leskinen julkaisi Marilyn-singlensä. Toisaalta Juicea ennen tietä Suomi-rockin synnylle avasivat esimerkiksi 1960-luvun iskelmälaulajat ja nuorison suosikit kuten Kirka ja Tapani Kansa.

Suomirockilla tarkoitetaan yleensä sitä suomenkielistä rock-musiikkia, joka alkoi 1970-luvun puolivälin tienoilla. Juice Leskinen oli selkeästi eräs merkittävimpiä tämän alan edelläkävijöitä. Vuonna 2006 kuolleen Leskisen hittejä olivat esimerkiksi Syksyn sävel, Kaksoiselämää, Viidestoista yö ja Norjalainen villapaita. Juice oli paitsi musiikintekijä, myös runoilija, kirjailija ja musiikin monipuolinen ammattilainen, joka käänsi oopperoita ja musikaaleja ja kirjoitti lukuisia kappaleita muille artisteille. Lue lisää Juicen elämästä kattavasta wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juice_Leskinen

1970-luvun lopulla monet nuoret artistit hakivat innoitusta punkista. Suomi-punkin rokahtavaa linjaa edustavat esimerkiksi Pelle Miljoona ja Hassisen kone, jonka keulahahmo Ismo Alanko on tehnyt mittavan uran suomalaisen rockin parissa. Hänen muita yhtyeitään olivat esimerkiksi Sielun veljet ja Ismo Alanko säätiö.

1980-luvun alussa alkoi nk. uuden aallon rock, jonka keulakuvaksi nousi punk-ryhmänä aloittanut Eppu Normaali. Eppujen taival jatkuu yhä, vaikka 1990-luvun puolivälistä 2004-vuoteen saakka he pitivät levytystaukoa. Eppujen suurimpia hittejä ovat 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa syntyneet laulut kuten Vihreän joen rannalla, Vuonna ´85 ja Tahroja paperilla. Muita menestyneitä "manserock-bändejä" (Tampereen seudulta tulevia yhtyeitä) ovat esimerkiksi Popeda ja Kaseva.

Porilaisen rockin ylpeyksiä ovat olleet esimerkiksi Dingo ja Yö. Dingon menestys 1980-luvulla oli ennennäkemätöntä ja Suomessa puhuttiin yleisesti Dingomaniasta. Yhtyeen laulaja ja lauluntekijä Pertti "Nipa" Neumann on tehnyt myös mittavan soolouran.

1980-luvun puolivälissä aloittanut alavutelainen rockyhtye Kolmas nainen oli suosionsa huipulla 1990-luvun alkupuolella. Sen suuria hittejä olivat esimerkiksi Äiti pojastaan pappia toivoi, Ooh, Sammy, Tästä asti aikaa ja Hyvää ja kaunista. Yhtyeen laulaja Pauli Hanhiniemi on tehnyt pitkän uran sekä laulajana useissa yhtyeissä että erittäin menestyneenä lauluntekijänä.

Vaikka suomirockilla yleensä käsitetään nimenomaan suomenkielistä musiikkia, usein sen erääksi menestyjäksi nostetaan 1970-luvulla aloittanut Hurriganes. Remu Aaltosen luotsaama trio oli legendaarinen suomalaisen rockin edelläkävijä, joka avasi tietä myöhemmille artisteille myös kansainväliseen menestykseen.

Tehtävä: kuuntele muutamia suosittuja suomirokin klassikkokappaleita ja mieti, miksi ne ovat niin suosittuja. Mikä tekee tästä musiikista jopa monia sukupolvia yhdistävää ja puhuttelevaa musiikkia? Onko suomirokilla tulevaisuutta vai onko se hiljalleen historiaan painuva musiikinlaji?