Musiikkidiplomi
Muistiinpanojen tekeminen itsearviointia varten
Musiikkidiplomin työstämisessä on ensiarvoisen tärkeää kirjata muistiin työn vaiheita ja niissä tekemiäsi havaintoja. Kirjoita muistiin asioita työskentelystäsi aina, kun teet jotain diplomiin liittyvää tai huomaat jonkin siihen liittyvän asian. Muista, että tätä materiaalia ei voi olla liikaa, mutta useimmilla diplomintekijöillä sitä on liian vähän.
- merkitse aina päivämäärä muistiinpanoihisi: mitä olet tehnyt, milloin ja miksi. Miksi teit, mitä teit (mihin pyrit ratkaisullasi, miksi valitsit juuri tämän tavan tai keinon), mitä muita mahdollisia vaihtoehtoja olisi ollut?
- reflektoi. Miten onnistuit? Oliko valitsemasi tapa toimiva? Kokeilitko monia ratkaisuja? Miten kauan työskentelyyn kului aikaa? Miten homma olisi mahdollisesti edennyt toisella tavoin tehtynä - olisiko lopputulos ollut erilainen/parempi/huonompi tms. jos olisit tehnyt toisin ja miksi? Yritä tarkastella tekemiäsi ratkaisuja mahdollisimman suureen objektiivisuuteen pyrkien sekä prosessin että työvaiheen lopputuloksen ja toisaalta kokonaisuuden lopputuloksen kannalta.
- Ole järjestelmällinen. Kirjoita muistiinpanot (tai tarvittaessa siitrrä ne mahdollisimman pian) samaan paikkaan. Olipa kyseessä virtuaalinen tallennustila (pilvipalvelu kuten googledrive tai vaikkapa oman tietokoneen tekstitiedosto) tai vaikka aivan perinteinen ruutuvihko, pidä muistiinpanot yhdessä paikassa. Huolehdi siitä, etteivät ne katoa, eli tallenna ne moneen paikkaan. Vihosta voit ottaa valokuvan kännykälläsi - ota esim. aina uudesta täyttyneestä sivusta kuva; näin vihon kadotessa menetät vain viimeisimmän merkintäsi, jonka myös muistat parhaiten. Pilvipalvelua käyttäessäsi kopioi teksti ja lähetä se esimerkiksi itsellesi sähköpostina. Omalta tietokoneeltasi voit tehdä back-upin muistikulle.
- Laita itsellesi vaikka kännykän kalenteriin muistutuksia siitä, että huomaat kirjata säännöllisin väliajoin (tai ainakin riittävän useasti) ajatuksiasi diplomin etenemisestä. Kirjaa myös yleisiä huomioita kuten työn etenemiseen liittyviä flow-tiloja ja toisaalta kankeuksia. Jokaiselle diplomia tai muuta laaja-alaisa kokonaisuutta rakentavalle tulee työssä vaiheita, jolloin koko homma ei kiinnosta tai huvita lainkaan. Kirjaa muistiin, milloin sait potkua työn suuunnitteluun ja toteuttamiseen ja miksi. Pohdi myös negatiivisa fiiliksiä - mikä tällaisessa työssä on vaikeaa ja miksi homma helposti ajoittain pysähtyy. Nämä ovat tärkeitä tietoja siinä vaiheessa, kun ryhdyt koostamaan muistiinpanojesi pohjalta itsearviointia.
- merkitse aina päivämäärä muistiinpanoihisi: mitä olet tehnyt, milloin ja miksi. Miksi teit, mitä teit (mihin pyrit ratkaisullasi, miksi valitsit juuri tämän tavan tai keinon), mitä muita mahdollisia vaihtoehtoja olisi ollut?
- reflektoi. Miten onnistuit? Oliko valitsemasi tapa toimiva? Kokeilitko monia ratkaisuja? Miten kauan työskentelyyn kului aikaa? Miten homma olisi mahdollisesti edennyt toisella tavoin tehtynä - olisiko lopputulos ollut erilainen/parempi/huonompi tms. jos olisit tehnyt toisin ja miksi? Yritä tarkastella tekemiäsi ratkaisuja mahdollisimman suureen objektiivisuuteen pyrkien sekä prosessin että työvaiheen lopputuloksen ja toisaalta kokonaisuuden lopputuloksen kannalta.
- Ole järjestelmällinen. Kirjoita muistiinpanot (tai tarvittaessa siitrrä ne mahdollisimman pian) samaan paikkaan. Olipa kyseessä virtuaalinen tallennustila (pilvipalvelu kuten googledrive tai vaikkapa oman tietokoneen tekstitiedosto) tai vaikka aivan perinteinen ruutuvihko, pidä muistiinpanot yhdessä paikassa. Huolehdi siitä, etteivät ne katoa, eli tallenna ne moneen paikkaan. Vihosta voit ottaa valokuvan kännykälläsi - ota esim. aina uudesta täyttyneestä sivusta kuva; näin vihon kadotessa menetät vain viimeisimmän merkintäsi, jonka myös muistat parhaiten. Pilvipalvelua käyttäessäsi kopioi teksti ja lähetä se esimerkiksi itsellesi sähköpostina. Omalta tietokoneeltasi voit tehdä back-upin muistikulle.
- Laita itsellesi vaikka kännykän kalenteriin muistutuksia siitä, että huomaat kirjata säännöllisin väliajoin (tai ainakin riittävän useasti) ajatuksiasi diplomin etenemisestä. Kirjaa myös yleisiä huomioita kuten työn etenemiseen liittyviä flow-tiloja ja toisaalta kankeuksia. Jokaiselle diplomia tai muuta laaja-alaisa kokonaisuutta rakentavalle tulee työssä vaiheita, jolloin koko homma ei kiinnosta tai huvita lainkaan. Kirjaa muistiin, milloin sait potkua työn suuunnitteluun ja toteuttamiseen ja miksi. Pohdi myös negatiivisa fiiliksiä - mikä tällaisessa työssä on vaikeaa ja miksi homma helposti ajoittain pysähtyy. Nämä ovat tärkeitä tietoja siinä vaiheessa, kun ryhdyt koostamaan muistiinpanojesi pohjalta itsearviointia.
Musiikillinen omaelämäkerta
Musiikkidiplomin yhtenä pakollisena osiona on musiikillisen omaelämäkerran kirjoittaminen. Tämä on eräs hyvä vaihtoehto ensimmäiseksi työtehtäväksi. Muista, että omaelämäkertaa ei tarvitse kirjoittaa kerralla tai saada valmiiksi päivässä-parissa. On tärkeää, että kirjoituksesi on toimiva ja laadukas, koska se on työsi ensimmäinen luku. Sen perusteella lukija (myös työn ulkopuolinen arvioitsija) saa ensivaikutelman diplomityöstäsi.
1. Aloita omaelämäkerran kirjoittaminen siitä, että laitat muistiin ylipäätään keskeisiä asioita omasta musiikkiharrastuksestasi. Voit aloittaa varhaisimmista muistoista tai nykyhetkestä käsin - pääasia, että aloitat! Tee työ siinä mielessä järjestelmällisesti, että kasaa ensin tiedot, ryhdy vasta sitten muotoilemaan niitä valmiiksi tekstiksi. Eli luonnostele ensin; mieti mitkä ovat tärkeitä etappeja musiikkipolullasi ja miksi, mitkä taas näitä vähemmän merkityksellisiä. Kun sinulla on suurin piirtein oleellinen muistissa, ryhdy kirjoittamaan.
2. Kun alat kirjoittamaan musiikkielämäkertaasi, älä hio "raakatekstiä" vielä kirjoittaessasi. Kirjoita kursailematta ja laveallakin tyylillä - pääasia, että kirjoitat! Tekstiä saa jälkikäteen editoitua ja stilisoitua juuri niin paljon kuin on tarpeen. Lopputulosta on helpompi ryhtyä muotoilemaan liian paljosta kuin liian vähäisestä tekstimäärästä. Huomioi kuitenkin lopullisen tuotoksen pituusrajoitus jo tässä vaiheessa (yhdestä kahteen sivua). Raakamateriaalia voi kuitenkin olla reilusti yli lopullisen tarpeen, esim. kolme sivua ei kuulosta lainkaan liian suurelta lähtökohdalta. Kun olet saanut ensimmäisen version valmiiksi, jätä se joksikin aikaa (esinm. viikoksi) syrjään.
3. Kun tekstisi on "levännyt" jonkin aikaa, lue se kriittisesti tarkastellen läpi eli oikolue oma kirjoituksesi. Korjaa kaikki räikeät kieliasuun liittyvät virheet - korjaa kirjoitusvirheet, karsi turhaa toistoa, tsekkaa lauserakenteet ja korrelaatiot jne. Jos olet epävarma kieliasun toimivuudesta, pyydä jotakuta toista henkilöä lukemaan tekstisi ja antamaan palautetta. Tee palautteen pohjalta lisäkorjauksia. Lähetä tekstisi viimeistään tässä vaiheessa ohjaavalle opettajalle luettavaksi ensimmäistä kertaa.
4. Kun olet saanut ensimmäisen oikoluetun version valmiiksi, jätä teksti jälleen vähintään muutamaksi päiväksi lepäämään. Tämän jälkeen lue se jälleen kriittisesti ja tarkasti läpi. Yritä asettua ulkopuolisen lukijan rooliin: miltä teksti kuulostaa sinulle vieraan henkilön lukemana? Säilyykö asiatyyli läpi tekstin? Onko teksti napakkaa ja yksiselitteistä? Ethän sano samaa asiaa moneen kertaan? Tee korjauksia ja pyydä jälleen palautetta ohjaavalta opettajalta.
5. Palauta valmis teksti ohjaavalle opettajalle. Ohjaava opettaja antaa tekstistä palautetta tai hyväksyy sen valmiiksi tekstiksi. Jos saat korjauspyyntöjä, toimi niiden pohjalta ja palauta jälleen teksti opettajalle tarkistettavaksi. Toista niin monesti kuin tarpeen. :)
1. Aloita omaelämäkerran kirjoittaminen siitä, että laitat muistiin ylipäätään keskeisiä asioita omasta musiikkiharrastuksestasi. Voit aloittaa varhaisimmista muistoista tai nykyhetkestä käsin - pääasia, että aloitat! Tee työ siinä mielessä järjestelmällisesti, että kasaa ensin tiedot, ryhdy vasta sitten muotoilemaan niitä valmiiksi tekstiksi. Eli luonnostele ensin; mieti mitkä ovat tärkeitä etappeja musiikkipolullasi ja miksi, mitkä taas näitä vähemmän merkityksellisiä. Kun sinulla on suurin piirtein oleellinen muistissa, ryhdy kirjoittamaan.
2. Kun alat kirjoittamaan musiikkielämäkertaasi, älä hio "raakatekstiä" vielä kirjoittaessasi. Kirjoita kursailematta ja laveallakin tyylillä - pääasia, että kirjoitat! Tekstiä saa jälkikäteen editoitua ja stilisoitua juuri niin paljon kuin on tarpeen. Lopputulosta on helpompi ryhtyä muotoilemaan liian paljosta kuin liian vähäisestä tekstimäärästä. Huomioi kuitenkin lopullisen tuotoksen pituusrajoitus jo tässä vaiheessa (yhdestä kahteen sivua). Raakamateriaalia voi kuitenkin olla reilusti yli lopullisen tarpeen, esim. kolme sivua ei kuulosta lainkaan liian suurelta lähtökohdalta. Kun olet saanut ensimmäisen version valmiiksi, jätä se joksikin aikaa (esinm. viikoksi) syrjään.
3. Kun tekstisi on "levännyt" jonkin aikaa, lue se kriittisesti tarkastellen läpi eli oikolue oma kirjoituksesi. Korjaa kaikki räikeät kieliasuun liittyvät virheet - korjaa kirjoitusvirheet, karsi turhaa toistoa, tsekkaa lauserakenteet ja korrelaatiot jne. Jos olet epävarma kieliasun toimivuudesta, pyydä jotakuta toista henkilöä lukemaan tekstisi ja antamaan palautetta. Tee palautteen pohjalta lisäkorjauksia. Lähetä tekstisi viimeistään tässä vaiheessa ohjaavalle opettajalle luettavaksi ensimmäistä kertaa.
4. Kun olet saanut ensimmäisen oikoluetun version valmiiksi, jätä teksti jälleen vähintään muutamaksi päiväksi lepäämään. Tämän jälkeen lue se jälleen kriittisesti ja tarkasti läpi. Yritä asettua ulkopuolisen lukijan rooliin: miltä teksti kuulostaa sinulle vieraan henkilön lukemana? Säilyykö asiatyyli läpi tekstin? Onko teksti napakkaa ja yksiselitteistä? Ethän sano samaa asiaa moneen kertaan? Tee korjauksia ja pyydä jälleen palautetta ohjaavalta opettajalta.
5. Palauta valmis teksti ohjaavalle opettajalle. Ohjaava opettaja antaa tekstistä palautetta tai hyväksyy sen valmiiksi tekstiksi. Jos saat korjauspyyntöjä, toimi niiden pohjalta ja palauta jälleen teksti opettajalle tarkistettavaksi. Toista niin monesti kuin tarpeen. :)