FI03 kevät 2026
10. Sukupuoli ja identiteetti
Lue kirjan kappale 10. ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:
1. Mitä käsite feminismi sisältää?
- sisältää monia eri näkemyksiä sukupuolten välisen tasa-arvon ja kaikkien ihmisten välisen tasa-arvon edistämiseksi
2. Millainen on feminismin aatteellinen tausta?
- merkittävä taustatekijä oli valistus
- valistus korosti järkeä ja sen käyttö hallinnon perustana tekee ihmisistä tasa-arvoisia
- valistusfilosofien tasa-arvo koski kuitenkin vain miesten valistä tasa-arvoa
- Mary Wallstonekraft laajensi tasa-arvon koskemaan myös naisia
- tie tasa-arvoon kulkee koulutuksen ja kasvatuksen kautta
3. Mitä on liberaalifeminismi?
- naiset ovat yhtä järkeviä kuin miehet ja siksi naisilla tulisi olla samat lailliset oikeudet ja velvollisuudet kuin miehillä
- ajoi lainsäädännöllistä tasa-arvoa
- tuloksia: naisille äänioikeus ekana maailmassa Uudessa Seelannissa 1893, Suomessa naisille äänioikeus ja vaalikelpoisuus 1906
4.Mitkä ovat Simone de Beauvoirin keskeiset ajatukset?
- se, mitä ihmisyys on, on aina määritelty miesten kautta, naiset puolestaan on määritelty sen kautta, että he eivät ole miehiä. Nainen on eräänlainen puutteelinen mies.
- mieht on nähty subjekteina, naiset objekteina
- naisen asemaa on pääasiallisesti määrittänyt kasvatus ja perinteet, ei synnynnäiset omainaisuudet
- naisen työstä ei ole maksettu palkka, joten he ovat olleet miehistä riippuvaisia
5. Mitä feminismin toinen aalto korostaa?
- toivat esille sen, että vaikka juridisesti naisilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin miehillä, yksityiselämässä vallitsevat mieskeskeiset arvot ja käytännöt. Sen vuoksi naiset eivät käytännössä saavuta tasa-arvoa.
- kritisoi median antamaa yksipuolista naiskuvaa
6. Mitä on radikaalifeminismi?
- haluaa poistaa sukupuolirolit kokonaan
- naisten sorto on yleistä ja laajalle levinnyttä, mihet tekevät sitä sitä, koska he hyötyvät siitä
- hyvin moninainen suuntaus
7. Mitä ajatuksia sisältyy feminismin kolmanteen aaltoon?
- kyseenalaistaa jaottelun kahteen sukupuoleen
- vastustaa heteronormatiivisuutta
- kyseenalaistaa jaottelun biologiseen ja sosiaaliseen sukupuoleen
Palautuskansio tehtävälle kansalaistottelemattomuudesta
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kansalaistottelemattomuus. Palautettava tehtävä.
Etsi netistä jokin kansalaisoikeusaktivisti tai aktivistiryhmä, jonka toimintatapoihin kuului kansalaistottelemattomuus. Mahdollisia henkilöitä tai ryhmiä: Henry David Thoreau, Rosa Barks, Martin Luther King, Mahatma Gandhi, Koijärvi-liike, Sini Saarela, Elokapina.
Laadi valitsemastasi aktivistista tai ryhmästä lyhyt esittely, jossa kerrot hänestä esimerkiksi henkilötiedot ja elämänvaiheet lyhyesti, yhteiskunnalliset tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Lopuksi vielä voit pohtia, miten valitsemasi aktivistin tai ryhmän tavoitteet ovat toteutuneet.
Tehtävän tueksi hyödynnä oppikirjan tietoruutua kansalaistottelemattomuudesta.
Palauta työsi palautuskansioon.
9. Ympäristöfilosofia
8. Valta
Pohtikaa, millaista valtaa seuraavat henkilöt ja tahot käyttävät, mihin niiden valta perustuu ja miten se voidaan oikeuttaa.
a. poliisi: virkavalta, perustuu lakiin, yleinen järjestys ja turvallisuus oikeuttajana
b. opettaja: arviointivalta, perustuu lakiin, voidaan oikeuttaa asiantuntijuudella
c. äiti: kasvatusvalta, valta perustuu vanhemmuuteen, voidaan oikeuttaa lapsen hyvinvoinnilla
d. Suomen hallitus: toimeenpanovalta, perustuslakiin, valtaa voidaan oikeuttaa kansan suosiolla
e. Yhdistyneet kansakunnat: kansainvälinen vaikutusvalta, valta perustuu yhteisiin sopimuksiin, valta voidaan oikeuttaa ihmisten hyvinvoinnin ja rauhan turvaamisella
f. Yhdysvaltain presidentti: lakiin perustuvaa ja karismaan perustuvaa valtaa, äänestäjien suosio, valta voidaan oikeuttaa enemmistön suosiolla
g. rehtori: virkavaltaa, viran hallintaan, viran hallinta ja asiantuntijuus
e. kesätyöpaikan työnjohtaja: työnjohtajan valtaa, työtehtävien johtamiseen, valta voidaan oikeuttaa kokemuksella ja asiantuntijuudella
f. kirkko: uskonnollista valtaa, uskontoon ja perinteeseen, uskonnollisella perinteellä
g. jalkapallovalmentaja: päättää harjoittelusta, peleistä ja joukkueen kokoonpanosta, valta perustuu osaamiseen ja valmennettujen luottamukseen, valta voidaan oikeuttaa osaamisella ja joukkueen menestyksellä
8. Valta
8. Valta
8. Valta
7. Poliittiset ideologiat
Taloudellinen liberalismi
Tässä vielä tekoälyn tiivistelmä aiheesta:
Taloudellinen liberalismi on aate, joka korostaa vapaata markkinataloutta, yksityisomistusta ja vapaakauppaa. Se kannattaa valtion roolin minimointia taloudessa, matalaa verotusta ja vähäistä sääntelyä. Tavoitteena on yksilönvapaus ja tehokas resurssien jako, jota ohjaa Adam Smithin kuvaama "näkymätön käsi".
* Yksityisomistus: Suojattu omistusoikeus on taloudellisen toiminnan perusta.
* Vapaakauppa: Tullien ja kaupan esteiden minimointi.
- Klassinen liberalismi: Syntyi 1700–1800-luvuilla vastustamaan merkantilismia ja kuninkaiden yksinvaltaa.
- Uusliberalismi: 1900-luvulla syntynyt suuntaus, joka korostaa entisestään markkinoiden ensisijaisuutta ja valtion menojen karsimista.
Tehtävä Vimpelin opiskelijoille kappaleesta 7.
a. konservatismi
b. kommunitarismi
c. libertarismi
d. taloudellinen liberalismi
e. sosialismi
f. populismi
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Ryhmäpalautuskansio esityksille poliittisista aatteista Alajärven opiskelijoille.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
7. Esitykset poliittisista aatteista. Tehtävä Alajärven opiskelijoille.
Selvittäkää oppikirjan ja internetin avulla keskeiset asiat seuraavista aatteista.
Mistä alla olevat käsitteet muodostuvat ja mitä niissä korostetaan?
Ketkä ovat olleet aatteen kuuluisia ideologeja?
Miten aatteen mukaan yhteiskunnasta saadaan järkevä ja toimiva?
Selvityksen jälkeen kukin ryhmä pitää aiheestaan lyhyen tietoiskun.
Tietoiskun voitte tehdä diaesityksenä, jonka lähetätte Pedanetin kansioon.
a. konservatismi Mimosa
b. kommunitarismi Kiia
c. libertarismi Konsta
d. taloudellinen liberalismi
e. sosialismi Hetastiina
f. populismi Ilona
6. Demokratia. Kotitehtävät.
6. Demokratia
Millaisia seikkoja hän nostaa esiin
a) demokratian hyvinä puolina?
- vallanpitäjien tulee huomioida vallan kohteiden tarpeet, koska he ovat vastuussa tekemisistään äänestäjille
- demokratia edistää tiedon puolueettomuutta ja mahdollistaa eri näkemykset asioihin (eri puolueet ja vapaa media)
- kansa on kiinnostuneempi sivistämään itseään yhteiskunnallisista asioista, kun heillä on todellinen vaikuttamisen mahdollisuus asioihin
b) demokratian huonoina puolina?
- demokratia johtaa epätasa-arvoon eli enemmistön valtaan, vähemmistön oikeuksia ajetaan hitaammin
- demokratia on konservatiivinen hallintomalli, enemmistön päätä on hidasta kääntää ja poliitikot vetoaa yleensä enemmistöön
- kannatuksen hakemiseksi poliitikot ajautuvat huijaamaan äänestäjiä vaalilupauksilla, joita ei ole tarkoituskaan pitää
- kaikilla äänestäjillä on vain yksi ääni riippumatta tietämyksen tasosta
6. Demokratia
Hyvinvointivaltio
1. Mitä tarkoittaa hyvinvointivaltio?
Valtio, jossa ihmisille pyritään tarjoamaan kattava sosiaaliturva ja hyvä elintaso. Valtio on vastuussa hyvinvointipalveluiden tuottamisesta verovaroin.
2. Mitä tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunta?
Ajatus siitä, että hyvinvointia tuottavat valtion ohella myös kolmas sektori: yksilöt itse, järjestöt ja yritykset.
3. Millä tavoin hyvinvoinnin määritteleminen on sekä arvokysymys että poliittinen kysymys?
Kysymys hyvinvoinnin riittävästä tasosta on vaikea ongelma. Mikä olisi riittävä taso, kun kaikkea ei voi taata kaikille?
4. Millaisia haasteita hyvinvointivaltiolla on tällä hetkellä?
Väestön ikääntyminen ja pieni syntyvyys. Veronmaksajia on vähän suhteessa eläkeläisiin ja lapsiin.
Hyvinvointi- ja terveyspalvelujen ruuhkautuminen ja ongelmat niiden rahoituksessa.
Suomen valtion voimakas velkaantuminen, menoja tulisi pysyvästi vähentää, mikä tarkoittaa hyvinvointipalvelujen karsimista.
Huono taloustilanne Ukrainan sodan ja yleisen epävarmuuden takia.
Ympäristön kuormittuminen asettaa rajoitteita kuluttamiselle.
5. Oikeudenmukaisuus
5. Reilu peli. Pohdintaa.
1. Pohdinta: Reilu peli
Pohtikaa seuraavia kysymyksiä:
a. Millaista on reilu peli?
- kaikki toimii samojen sääntöjen mukaan ja toista autetaan tarpeen tullen
- tasavertaisuus
- ketään ei huijata
- ketään ei selän takana mustamaalata
b. Millaista on epäreilu peli?
- epätasa-arvoisuus
- ihmisiä kohdellaan eri tavoin huomioimatta heidän lähtökohtiaan
- kaikille ei kerrota kaikkia oleellisia asioita
2. Pohdinta: Epäoikeudenmukaisuus
Opiskelijat listaavat tilanteita, joissa he ovat kohdanneet tai voisivat kohdata epäoikeudenmukaisuutta. Listoja voidaan tutkia vertaillen niitä keskenään.
a. koulussa
- kiusaaminen
- eri sukupuolia kohdellaan eri tavoin
- arviointi voi olla epäoikeudenmukaista
b. kotona
- lapsia kohdellaan epätasa-arvoisesti (ktoitöiden tekeminen, henkinen tai rahallinen tuki)
c. kesätyöpaikassa.
- joidenkin työntekijöiden suosiminen toisten kustannuksella
- aloittavaa työntekijää ei oteta vakavasti
- epätasa-arvoinen palkkaus
- hankalat tehtävät joillekin tietyille työntekijöille
- kiittäminen tai moittiminen ei mene oikeudenmukaisesti
4. Valtio ja kriisit
4. Valtio ja kriisit
3. Talous ja hyvinvointi
N. 10 min.
3. Talous ja hyvinvointi
1. Millaisessa historiallisessa tilanteessa klassinen liberalismi syntyi?
- yksilön merkitys kasvoi ja alettin pohtia yksilön hyvinvointia ja yksilön suhdetta yhteiskuntaan
- uuden ajan alussa eurooppalaisen ihmisen maailmankuva muuttui
- taustalla löytöretket, luonnontieteiden edistyminen, renessanssi ja kirkon auktoriteettiaseman heikkeneminen
2. Millaisia asioita tämä aate korosti?
- liberalismi korosti yksilön vapauksia ja oikeuksia
- Locke korosti ihmisen luonnollisia oikeuksia elämään, omaisuuteensa ja vapauteensa
- valtion tehtävä on näiden vapauksien turvaaminen
- verotus on perusteltavissa vain jos varat käytetään turvaamaan luonnollisten oikeuksien toteutuminen
3. Millaisessa historiallisessa tilanteessa kapitalismi syntyi?
- kapitalismi syntyi teollisen vallankumouksen seurauksena
- teollistumisen myötä syntyi tehdastuotanto ja työpaikat siirtyivät tehtaisiin
- tämän mahdollisti teknologian kehitys
4. Millaiset olivat kapitalismin perusperiaatteet?
- vapaa kilpailu vapailla markkinoilla
- tuotannon ja tehtaiden yksityisomistus
- palkkatyö, tehokas työnjako
- kapitalismi korosti talouden liberalismia eli valtion mahdollisimman vähäistä sääntelyä markkinoilla
- Aadam Smith: jos yrittäminen on vapaata, jokainen voi yrittää maksimoida hyötynsä, tämän seurauksena ikään kuin "näkymättömän käden" ohjaamana kaikkien varallisuus kasvaa
5. Miten kapitalismia on kritisoitu?
- kapitalismi suosii jo valmiiksi rikkaita
- kapitalismi johtaa varallisuuden kerääntymiseen harvoille ja joidenkin jäämiseen osattomiksi
6. Millaisessa historiallisessa tilanteessa sosialismi syntyi?
- sosialismi syntyi vastareaktiona työväestön alistettuun asemaan
- teollistumisen jälkeen useissa tehdastöissä ei tarvittu ammattitaitoa, joten työntekijän saattoi helposti korvata uudella
- maaseudulta tuli koko ajan uusia työntekijöitä, joilla entinen saatettiin korvata
- tämän vuoksi ammattitaodottoman työväestön asema muuttui heikoksi
7. Millaisia ajatuksia sosialismi korosti?
- korosti sitä, että työn hedelmät tulisi jakaa tasapuolisemmin
- valtion tulisi johtaa ja ohjailla tuotantoa jotta yritykset eivät riistäisi tyäväestöä ja yritykset tuottaisivat tavaroita yleisen tarpeen mukaan
- jonkinlainen suunnitelmatalous
- Marx kutsui näitä utopistisosialisteiksi, koska käsitys tulevasta talousjärjestelmästä oli vielä hämärä
8. Karl Marx ja Friedrich Engels kehittivät sosialismia. Mitkä olivat heidän keskeiset ajatuksensa?
- kapitalismi johtaa yhä pahenevaan eriarvoisuuteen
- kapitalismissa työnantaja ei koskaan maksa työntekijälle hänen kokmo työnsä arvoa palkkana, vaan pitää itsellään erotuksen eli ns. lisäarvon
- tässä vaihtokaupassa työnantaja rikasttu ja työntekijä köyhtyy
- työntekijä myös vieraantuu työnsä tuloksista ja muuttu koneiston osaksi
- jotta tilanne voitaisiin ratkaista, työväestön tulee tulla tietoiseksi alisteisesta asemastaan ja ottaa tuotantovälineet haltuunsa vallankumouksen avulla
- sosialistisessa yhteiskunnassa valtio omistaa tuotantovälineet ja yhteiskunnassa resurssit jaetaan tasapuolisesti
9. Määrittele käsitteet:
dialektinen materialismi
- maailmassa kaikki on materiaa
- maailmassa asiat tapahtuvat ristiriitojen kautta, kun vastakkaiset näkemykset ajautuvat keskenään konfliktiin
historiallinen materialismi
- tuotantosuhteet määrittävät yhteiskunnan kehityksen ja ovat sen perusta
- tuotantovälineiden yksityisomistus johtaa yhteiskuntaluokkien syntymiseen ja näiden väliset ristiriidat puolestaan vallankumoukseen
tieteellinen sosialismi
- Engelsin nimitys hänen ja Marxin teorialle yhteiskunnan rakenteesta ja kehityksestä
- tieteellinen nimityksellä haluttiin vetää rajaa utopistisosialisteihin
2. Negatiivinen ja positiivinen vapaus
Negatiivinen vapaus
- tarkoittaa vapautta muiden ihmisten asettamista kielloista, pakosta tai esteistä
- tarkoittaa rajoitteiden poissaoloa, siis vapautta jostakin
- negatiivisia vapauksiani on loukattu, jos joku toinen tietoisesti rajoittaa vapauttani, esim. vangitsee
- klassiset brittifilosofit (Hobbes, Locke, Smith, Bentham ja Mill) ymmärsivät vapauden juuri negatiivisenä vapautena
Positiivinen vapaus
- tarkoittaa vapautta johonkin
- positiivisesti vapaa ihminen pystyy päättämään asioistaan ja on vastuussa niistä
- itsemääräämisoikeus, itsensä toteuttaminen ja kyky tavoitella päämääriään
- esim. yhteiskunnassa oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi vaaleissa
- hyvinvointivaltion kannattajat ovat sitä mieltä, että pelkkien negatiivisten vapauksien lisäksi ihmiset tarvitsevat myös positiivisia vapauksia, esim. koulutusta, terveydenhuoltoa, suojaa kylmyydeltä ja ravintoa
- valtion tulee taata nämä ihmisille, jotta he ylipäätään voisivat kasvaa autonomisiksi yksilöiksi
- hyvinvointivaltion kannattajat ovat valmiita hyväksymään korkean verotuksen jotta kansalaisille voitaisiin tarjota nämä positiiviset vapaudet
- eli siis he ovat valmiita uhraamaan osan negatiivisistä vapauksistaan (oikeus omien tulojen täysimääräiseen käyttöön) positiivisten vapauksien toteutumisen vuoksi
2. Yhteiskuntasopimus
1. Vuoropuhelu: Platonin ja Aristoteleen ajatuksia
Tutustukaa oppikirjan ja internetin avulla Platonin ja Aristoteleen ajatuksiin hyvästä ja oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta. Tutustumisen jälkeen käykää parin kanssa vuoropuhelu rooleissa. Toinen keskustelija on Platon, toinen Aristoteles. Vuoropuhelun apuna voitte käyttää esimerkiksi seuraavia puheenvuoron alkuja:
-
”Minun mielestäni hyvä yhteiskunta perustuu…”
P: Jokainen saa yhteiskunnassa sellaisen tehtävän, johon hän parhaiten ominaisuuksiltaan sopii.
A: Siihen, että samanarvoisia kohdellaan samalla tavalla ja eriarvoisia eri tavoin. -
”Hyvässä yhteiskunnassa on tärkeää…”
P: Viisaat filosofit hallitsevat ja jokainen täyttää oman velvollisuutensa yhteiskuntaa kohtaan.
A: Valtio ohjaa kansalaiset kohti hyvää lakien ja kasvatuksen avulla. -
”Tärkeitä arvoja ovat…”
P: Viisaus, rohkeus, kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus, velvollisuus
A: Onnellisuus , kukoistus, hyveiden noudattaminen, hyveistä keskeisin oli kohtuullisuus -
”Sinun ajatuksesi tuntuvat oudoilta, koska…”
P: Platon ei uskonut että kaikki ihmiset olisivat halukkaita tai kykeneviä yhteisten asioiden hoitamiseen eli olemaan zoon politicon
A: Ihmisten jakaminen eri tyyppeihin on kummallista. Sukulaisuhteiden huomiotta jättäminen ei toimi. Näin Aristoteles arvosteli Platonia. -
”Minun yhteiskuntamallini on parempi kuin sinun, koska…”
P: Yhteiskuntaon hierarkkinen ja hallinnon valta ulottuu kaikille elämän aloille ja yhteiskunta on siksi vahva
A: Kaikki vapaat miehet ovat kykeneviä hoitamaan yhteisiä asioita. (Ei naiset, lapset ja orjat)
1. Platonin ja Aristoteleen ihanneyhteiskuntien kritiikkiä
- Jos yhteiskunta päättää kansalaisen paikan yhteiskunnassa, koulutuksen ja lasten
kasvatuksen, yksilön omille mielipiteille ei jää tilaa. Yksilön mielipiteellä ei ole merkitystä.
- Yhteiskunnan valta ulottuu kaikille elämänalueille
- Yhteiskuntaluokkien rajat on selvästi määritelty ja luokasta toiseen siirtyminen on vaikeaa ellei mahdotonta
- Kansalaiset kasvtetaan tehokkaasti yhteiskunnan yhteisiin arvoihin ja muita mielipiteitä ei hyväksytä. Platonille ei välttämättä tullut
mieleen se, että joku voisi olla tyytymätön. Olihan viisaat filosofit asettaneet hänet juuri hänelle sopivaan paikkaan yhteiskunnassa.
- Platonin yhteiskuntamallia on kritisoitu totalitaarisen yhteiskunnan esikuvaksi.
Aristoteleen yhteiskuntamallia on kritisoitu mm. seuraavasti:
- Se perustuu osin virheelliselle ihmiskuvalle, sillä kaikki suinkaan eivät ole luonnostaan yhteisöllisiä ja sosiaalisia
- Aristoteleen yhteiskuntamalli on yläluokkainen. Valtiossa valtaa käyttävät vapaat kansalaiset. Naiset, orjat ja nuoret eivät voi osallistua
päätöksentekoon erilaisten puutteidensa takia
- Aristoteleen yhteiskuntamalli ei toimisi nykyisissä miljoonaväestön yhteiskunnissa, koska vaatii kaikkien kelvollisten osallistumista yhteisten
asioiden hoitoon
1. Yhteiskuntafilosofian alku
Käydään tehtävät läpi sen jälkeen, kun olette valmiita.
