Ensimmäinen maailmansota

KPL 4 1.maailmansota (KRP)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Lue kirjan kappaleesta 4 sivut 28-39.

Kuvatehtävä 1 (oppikirjan sivu 29): Ranskalainen pilakuva Saksan keisari Wilhelm I:stä vuodelta 1870. Minkälaisen kuvan pilapiirros antaa Saksan keisarista?

Kuvatehtävä 2 (oppikirjan sivu 38): Osa taisteluihin itse osallistuneen, saksalaisen Otto Dixin maalauksesta Sota vuosilta 1929–1932. Millaisen kuvan maalaus antaa ensimmäisestä maailmansodasta?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Maailmansodasta toiseen :( (KRP)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Perustele väite: " Ensimmäinen maailmansota kylvi toisen maaailmansodan siemenen"

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Dokumenttitehtävä: yo-koekysymys, kevät 2015.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Alla olevat tekstiotteet ovat runoista, jotka on kirjoitettu 1914 alkaneen suursodan aikana.

a) Erittele runoissa välittyviä mielialoja ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. (4 p.)
b) Miten  ensimmäinen  maailmansota  vaikutti  Euroopan  yhteiskunnalliseen  ja  kulttuuriseen
kehitykseen 1920- ja 1930-luvuilla? (5 p.)

Iloitkaa, ystävät, että olemme elossa
ja nuoria ja elinvoimaisia.
Koskaan ei ole ollut tällaista vuotta,
eikä nuorukaisilla tällaista onnea,
että voimme seistä ja marssia,
kun aamu koittaa ja ilta päättyy.
Aikakausista kaikkein suurin
painaa merkkinsä nuoriin sydämiimme.
Ja käyköön miten tahansa meistä kullekin,
hän on nähnyt tämän ylvään vuoden.
(käännös: YTL)
Saksalainen runoilija Bruno Frank (1915)

Mistä kuolinkellot näille, jotka karjan lailla kuolevat?
Vain tykkien hirveä raivo.
Vain räkättävien kiväärien kiivas rätinä
voi ropinallaan peittää heidän hätäiset
rukouksensa.
– – ei hartauksia eikä kellonsoittoa heille;
eikä muuta surevien itkua kuin kuorojen,
ammuskuorojen kimeä mieletön ujellus;
ja apeilta kotikonnuilta heitä kutsuvat torvet.
(käännös: YTL)
Englantilainen runoilija Wilfred Owen (1918)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Dokumenttitehtävä: Yo-kokekysymys, kevät 2015.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Alla on kaksi arviota lokakuun vallankumouksesta ja sen jälkeisistä vuosista.

a) Vertaile lainausten esittämiä tulkintoja lokakuun vallankumouksen merkityksestä.
b) Miten   Neuvostoliiton   poliittinen   ja   taloudellinen   tilanne    muuttui   vuodesta   1922   toisen
maailmansodan syttymiseen asti?

Lokakuun vallankumous tempaisi irti kapitalistisesta orjuudesta kuudennen osan maapallon
alueesta käsittävän valtavan suuren maan väestön. Se toi työväenluokalle ja työtätekevälle
talonpoikaistolle yhteiskunnallisen vapauden ja ratkaisi sen lisäksi vielä Venäjän kansalliset
ongelmat, sen yleisdemokraattiset tehtävät. Vallankumous johti maan irti näännyttävästä
sodasta, pelasti sen pirstomisen ja siirtomaaorjuutuksen vaarasta, antoi talonpojille kauan
odotetun maan, vapautti rajaseutujen kansat kansallisesta sorrosta.
Ote teoksesta Marxismi-Leninismin perusteet (1961)

Vuosina 1918–22 eli lokakuun vallankumouksen ja Sosialistisen neuvostotasavaltojen liiton
perustamisen välisenä aikana Neuvosto-Venäjää leimannut sekasortoisuus oli luonteeltaan
kolmenlaista. Ensinnäkin se oli kansalaissotaa, jossa neuvostohallitus taisteli kotimaisia vihollisiaan
vastaan, toiseksi se oli puolustussotaa ulkomaiden interventiota vastaan ja kolmanneksi
sen aikana useat Venäjän vähemmistökansat kävivät vapaussotaansa irtautuakseen
bolševikkien hallitsemasta Neuvosto-Venäjästä.
Prof. Seppo Zetterberg teoksessa Venäjän ja Neuvostoliiton historia (1986)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen