Yli 200 000 suomalaista muutti vuosittain kunnasta toiseen vuosina 1961–1975, ja lisäksi 332 000 suomalaista muutti ulkomaille näiden 15 vuoden aikana. Mitkä tekijät johtivat muuttoliikkeeseen, ja mitä vaikutuksia tällä muuttoliikkeellä oli suomalaiseen yhteiskuntaan?

Vastauksessa on hyvä huomioida muun muassa seuraavia asioita:

•  Muuttoliikkeen taustalla oli 1960- ja 1970-lukujen voimakas rakennemuutos:
  • Tuotannon tehostuminen ja työvoiman tarpeen pieneneminen maataloudessa sekä teollisuus- ja palveluelinkeinojen kehitys Etelä-Suomen kaupungeissa. 
  • Maatalous koneellistui ja työllisti yhä vähemmän ihmisiä, töitä löytyi kaupungeista ja teollisuuskeskuksista.
  • Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen, jota tehosti Suomen pientilavaltaisuus.
  • Maatalouden tehostuminen toi myös uuden ongelman - ylituotannon. 1960-luvun lopussa Suomessa ryhdyttiin ensimmäisen kerran maksamaan viljelijälle, että hän jätti peltonsa viljelemättä (ns. peltojenpaketointilaki). Karjan määrää yritettiin vähentää maksamalla teurastuspalkkioita. 
  • Työmarkkinoille tuli suurten ikäluokkien aikustuessa aiempaa enemmän ihmisiä.
  • Kaupunkien lisäksi muuttoliike suuntautui voimakkaana myös Ruotsiin. Moni entinen pienviljelijä "pisti pellot pakettiin ja muutti Ruotsiin.
  • Elinkeinorakenteen muutoksen vaikutuksia
    • Muuttoliikkeen seurauksena suomalainen yhteiskunta kaupungistui, kaupunkilainen elämäntapa yleistyi ja maaseutu autioitui.
    • Nopea rakennemuutos aiheutti myös sopeutumisongelmia, kuten juurettomuuden tunnetta ja vanhojen maalaisyhteisöjen vakiintuneiden sosiaalisten rakenteiden purkautumisen. Toisaalta julkisen sektorin tarjoamat palvelut kasvoivat talouskasvun myötä.
    • Suomi alkoi muuttua agraariyhteiskunnasta nopeasti lähes palveluyhteiskunnaksi.
    • Naisen asema muuttui: lisääntynyt koulutus teki naisista itsenäisempiä ja palveluammatit tarjosivat uusia mahdollisuuksia työntekoon, ehkäsyn kehittyminen soi mahdollisuuden valita, montako lasta haluaa.
    • perhekoko pieneni ja naapurisuhteet muuttuivat etäisemmiksi
    • kaupunkeihin rakennettiin lähiöitä, joihin maalta muuttaneet asettuivat
    • vapaa-ajan käytö muuttui luontoharrastuksista kaupunkiharrastuksiksi
    • vaurastuminen näkyi kulutuksessa, kodinkoneet, autot, matkustelu jne.
    • vapaa-aika lisääntyi
  • Esimerkkejä siitä, miten hämmennys maaseutukultturin häviämisestä ja nopeasta kaupungistumisesta näkyi suomalaisessa pop- ja iskelmämusiikissa: Eppu Normaali: Puhtoinen lähiöni (1980) https://www.youtube.com/watch?v=Txn0BfPKogM&list=RDTxn0BfPKogM&start_radio=1
  • Puhtoinen lähiöni: kaupunkikulttuurin ilmiöiden kritisointia: ihmiset eivät tunne toisiaan eivätkä välitä toisistaan, juurettomuus, näköalattomuus, kerrostalokoppien samankaltaisuus, yleensäkin yksilöllisyyden ja oman elämän mekityksellisenä kokemisen heikkeneminen, kaupunkielämä koetaan vieraanuuttavana ja passivoivana
  • Tapani Kansa: Tulkaa tytöt takaisin (1978) https://www.youtube.com/watch?v=ullduYAoFYc&list=RDullduYAoFYc&start_radio=1
  • Tulkaa tytöt takaisin: naisen aseman muutos ja itsenäistyminen, vastentahtoinen muutto kaupunkiin työn perässä ja kotikontujen haikailu, kaupunkielämä nähdään negatiivisenä, perinteisen arvojen muutos nähdään huonona asiana
  • Danny: Kuusamo (1975) https://www.youtube.com/watch?v=BswWK7dWFlw&list=RDBswWK7dWFlw&start_radio=1
  • Kuusamo: kaupunkielämän kritisointi, ihmiset anonyymejä sätkynukkeja, yksinäisyys ja juurettomuus