Koulumme liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon. Liikunnanopetuksen tavoitteena on antaa oppilaille mahdollisuuksia sellaisten tietojen, taitojen ja asenteiden rakentamiseen, että niiden pohjalta on mahdollista kehittää liikunnallinen elämäntapa.

Liikunnanopetuksen tehtävät voidaan jakaa liikuntaan kasvattamiseen ja liikunnan avulla kasvattamiseen. Kasvattamista liikuntaan ja kasvattamista liikunnan avulla ei voida useinkaan käytännön toiminnassa erottaa toisistaan. Merkittäviä tekijöitä sekä kasvattamisessa liikuntaan että kasvattamisessa liikunnan avulla ovat opetettavien sisältöjen monipuolisuus, oppituntien ilmapiiri, opettajan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus, opetusmentelmät ja -järjestelyt, arviointi sekä tilannekohtaiset ratkaisut.

Liikunnanopetuksen ydintä ovat fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä edistävät taidot ja tiedot, jotka ovat eduksi sekä omalle että yhteisön hyvinvoinnille ja terveydelle tässä hetkessä ja pidemmällä aikavälillä. Alkuopetuksessa fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteet ovat samanlaisia ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla. Koulussamme sovelletaan Liikunnan salaisuudet 1 ja Liikunnan salaisuudet 2 -oppikirjoissa eriteltyjä sisältöjä ensimmäisellä ja toisella luokalla. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet toteutuvat osana monipuolista liikuntakasvatusta.

Pienellä koululaisella on monia yleisten oppimisedellytysten kehittymiseen ja liikkumiseen liittyviä prosesseja vielä kesken. Jotta opettaja voi omalla toiminnallaan tukea oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, hänen on tarpeellista tuntea lapsen motorisen kehityksen pääpiirteet. Aistitiedon yhdentyminen (sensorinen integraatio) mahdollistaa sen, että lapsi oppii liikuttamaan itseään tahdonalaisesti. Tahdonalaisen liikkumisen kehittymisessä toistojen määrä on tärkeää. Erilaisista tasapaino- liikkumis- ja käsittelytaidoista yhdistyy arkielämään liittyvät tärkeät motoriset perustaidot: käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, lyöminen ja potkaiseminen. Ensi- ja toisluokkalaisten oppilaiden liikunnassa vahvistetaan motorisia perustaitoja liikkumalla eri ympäristöissä. Samalla kokeillaan erilaisia välineitä ja telineitä.

Motoriset tavoitteet ja sisältöalueet

• Tasapainotaidolla tarkoitetaan taitoa mukauttaa kehon painopiste paikallaan olevaan tai liikkuvaan tukeen nähden siten, että keho pysyy tasapainossa. Koska liikkeet tapahtuvat joko paikalla tai liikkuen, tasapaino on yhteydessä kaikkiin motorisiin taitoihin. Silloin, kun painopisteen mukauttaminen tapahtuu paikallaan olevaan tukeen nähden, puhutaan staattisesta tasapainosta. Kun mukauttaminen tapahtuu itse liikkuen tai liikkuvaan tukeen nähden, on kyse dynaamisesta tasapainosta. Pituus- ja poikittaisakselin ympäri tapahtuvia staattisia tasapainotaitoja ovat esimerkiksi taivutus, koukistus, ojennus, kierto, kääntyminen ja heiluminen. Dynaamisia tasapainotaitoja ovat esimerkiksi kieriminen, pyöriminen ja pysähtyminen.
• Motoriset perustaidot ovat yhteydessä fyysiseen kuntoon. Monet tutkijat (Gallahue 1993, 9; Gallahue & Ozmun 1997, 263–295; Pangrazi & Dauer 1995, 262-263) jakavat fyysisen kunnon terveyteen liittyvään kuntoon ja suoritukseen liittyvään kuntoon. Terveyteen liittyvään kuntoon kuuluvat lihasvoima ja -kestävyys, verenkierto- ja hengityselimistön kestävyys, nivelten liikkuvuus sekä kehon rasvan määrä. Suoritukseen liittyvään kuntoon kuuluvat tasapaino, koordinaatio, ketteryys, nopeus ja suorituskohtainen voima.
• Koordinaatio on useiden lihasten hyvin ajoitettua ja tasapainoista liikettä ilman ylimääräisiä jännityksiä. Hyvin koordinoidulle motoriselle taidolle on ominaista liikkeiden synkronia, rytmi ja järjestys. Koordinaatiota kehitetään vartalon ja sen osien liikeyhdistelmillä.
• Ketteryys on taitoa muuttaa nopeasti liikkeen suuntaa. Ketteryyttä kehitetään liikenopeutta, -laajuutta ja liikkeen voimaa säätelemällä.
• Nopeus on taito liikkua tietystä paikasta toiseen mahdollisimman nopeasti. Nopeuteen vaikuttaa reaktioaika (aika, joka kuluu ärsykkeestä toiminnan alkamiseen) ja liikeaika (aika, joka kuluu toiminnan aloittamisesta toiminnan lopettamiseen). Lapsen havaitsemistaidon kehittäminen erilaisten juoksu-, kiipeämis- ja palloleikkien avulla auttaa nopeuden kehittymistä.

Kognitiiviset tavoitteet ja sisältöalueet

• Liikkeiden ohjaamiseen tarvittavan taidolle olennaisen (taitospesifin) tiedon omaksuminen tapahtuu havaitsemalla.Havaitseminen tapahtuu aistien välityksellä. Liikunnassa havaitsemista säätelevät lähinnä tunto-, kosketus-, kuulo- ja näköaistit sekä proprioseptiivinen järjestelmä, joka sisältää painovoima ja liike- (vestibulaarisen) ja lihas-jänne- (kinesteettisen) aistit. Jotta liikkuminen olisi sujuvaa, tarvitaan vielä aistitoimintojen yhdentymistä eli aistitiedon jäsentymistä käyttöä varten. Tästä yhdentymisestä käytetään käsitettä sensorinen integraatio.
• Sensorisen integraation ansiosta aistimukset jäsentyvät ja varastoituvat aivoihin sisäisiksi malleiksi. Sensorinen integraatio mahdollistaa lapsen kehonhahmotuksen. Riittävä kehonhahmotus on motorisen ohjauksen perusta.Havaintomotorinen oppiminen edellyttää aistitoimintojen herkistämistä ympäristön viestien vastaanottamiseksi ja järjestämiseksi. Havaintomotorisia taitoja ovat kehon ja sen osien tunnistaminen ja nimeäminen, kehon eri puolten tunnistaminen ja niiden yhteistoiminta, taito suhteuttaa keho ja sen eri osat tilaan, voimaan ja aikaan.

Kognitiiviset taidot kehittyvät opettelemalla monipuolisesti motorisia taitoja, tekemällä havaintoja, keskittymällä, kiinnittämällä huomiota tarkkaavaisuuteen sekä harjaannuttamalla ajattelutaitoja ja muistia.

Sosiaaliset ja psyykkiset sisältöalueet ja niiden saavuttamiseen tähtääviä toimintakäytänteitä

Liikuntakasvatus on oppimista liikuntaan ja liikunnan avulla. Liikunnan avulla oppiminen vaatii kuitenkin opettajalta määrätietoisia toimenpiteitä, joten kuvaamme niitä tässä. Yhteisöllisyyden kehittymiseksi tarvitaan sosiaalisten taitojen ja niiden osatekijöiden, kuten myötäelämisen sekä sosiaalisten tukemistaidon opettamiseen panostamista, koska niillä on selkeä merkitys yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Määrittelemme sosiaaliseettiset tavoitteet seuraavasti:

• oppilastovereiden huomioonottaminen ja yhteishengen rakentaminen: taito työskennellä kaikkien ryhmän jäsenten kanssa, kannustaminen ja tunnustuksen antaminen hyvistä yrityksistä ja onnistuneista suorituksista
• parhaansa yrittäminen, aktiivinen osallistuminen kaikkeen liikuntaan
• työrauhan antaminen toisille
• sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen
• asiallinen kielenkäyttö, muiden mielipiteiden kuunteleminen, neuvottelutaito, kompromissien hyväksyminen
• omien virheiden myöntäminen
• oppilastovereiden auttaminen ja avun vastaanottaminen
• väkivallan välttäminen
• voitoista ja onnistumisista iloitseminen suuresti rehentelemättä
• epäonnistumisten ja tappioiden kestäminen suuttumatta ja selittelemättä
• vastuu liikuntavälineistä ja -tiloista; osallistuminen välineiden ja tavaroiden järjestelemiseen
• liikunnan ymmärtäminen leikkinä, viihtyisänä yhdessäolona
• itsearvostus, pystyvyyden ja hallinnan tunne

Liikuntatilanteet luodaan turvallisiksi psyykkisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti, jokainen oppilas hyväksytään omine liikuntavalmiuksineen. Opettaja paneutuu turvallisuuden varmistamiseen, opetuksen eriyttämiseen oppilaan ja ryhmän taitoja vastaavaksi sekä luo tunneille oppimista edistävän ilmapiirin. Oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistetaan itsenäisen työskentelyn taitoja. Opettaja huolehtii esim. monipuolisten sisältöjen, oppilaita osallistavan toiminnan ja palautteen antamisen kautta siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehostaan, pätevyydestään ja yhteisöllisyydestä. Opetuksessa käytetään myös tehtäviä, joissa opitaan keskittymistä ja pitkäjänteistä työskentelyä yksin ja yhdessä muiden kanssa. Iloa ja virkistystä tuottavilla tehtävillä tähdätään myönteisiin kokemuksiin, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä.

Lähteet:

Ayres, A. J. 1987. Kun lapsi ei opi leikkimään. Aistitoimintojen yhdentymishäiriöt ja sensorisen integraation terapia. Helsinki: valtion painatuskeskus.

Gallahue, D. L. 1993. Developmental physical education for today`s children. (2 nd ed.) Dubuque, IA: McGraw-Hill.

Gallahue, D. L. & Donnelly, F. C. 2003. Developmental physical education for all children. (4th ed.) Champaign, IL: Human Kinetics, 226-249.

Gallahue, D. L. & Ozmun, J. 1997. understanding motor development. (4th ed.) Dubuque, IA: McGraw-Hill.

Kokkonen, M. 2014. Sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky uudessa liikunnan opetussuunnitelmassa. LIITO, Liikunnan ja terveystiedon opettajat (4/2014).

Luukkonen, E. & Sääkslahti, A. 2002. Liikunnan salaisuudet 1. Helsinki: WSOY.

Luukkonen, E. & Sääkslahti, A. 2003. Liikunnan salaisuudet 2. Helsinki: WSOY.

Numminen, P. 1997. Kuperkeikka varhaiskasvatuksen liikunnan didaktiikkaan. Saarijärvi: Gummerus.

Pangrazi, D. & Dauer, V. 1995. Dynamic physical education for elementary school. Needham Heights, MA (11 ed.): Allyn and Bacon.

Aiheista lisää OPH:n liikunnan tukimateriaaleissa:

http://www.edu.fi/ops2016_tukimateriaalit/liikunnan_opetuksen_tavoitteet

http://www.edu.fi/ops2016_tukimateriaalit/liikunnan_tavoitteisiin_liittyvat_keskeiset_sisaltoalueet

Lähteet:

Gallahue, L. & Donnelly, F. C. 2003. Developmental physical education for all children. (4th ed.) Champaign: Human Kinetics, 226-249.

Hakala, L. 1999. Liikunta ja oppiminen. Jyväskylä: PS- Kustannus.

Luukkonen, E. & Sääkslahti, A. 2002. Liikunnan salaisuudet 1. Helsinki: WSOY.

Luukkonen, E. & Sääkslahti, A. 2003. Liikunnan salaisuudet 2. Helsinki: WSOY.

Mosston, M. & Ashworth, S. 1994. Teaching physical education.. (4th ed) New York: Macmillan.

Numminen, P. & Laakso, L. 2001. Liikunnan opetusprosessin A,B,C. Liikuntakasvatuksen julkaisuja 5. Jyväskylän yliopisto.

Varstala, V. 2003. Liikunnanopettajan toiminta eri työtavoissa. Teoksessa P. Heikinaro-Johansson, T. Huovinen & L. Kytökorpi (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki: WSOY, 151-166.

Ohjaustyyleistä lisää:

http://www.edu.fi/ops2016_tukimateriaalit/liikunnan_oppimisymparistoihin_ja_tyotapoihin_liittyvat_tavoitteet

Opetuksen organisoiminen

http://www.edu.fi/teemat/laatualiikuntakasvatukseen/opetuksen_organisoiminen

Tuki- ja eriyttäminen liikunnassa

http://www.edu.fi/ops2016_tukimateriaalit/ohjaus_eriyttaminen_ja_tuki_liikunnassa

Liikunnan arviointi

Arviointi vuosiluokilla 1-2

Oppimisen arvioinnilla tuetaan oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla eli sen tarkoituksena on tukea fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn kehittymistä. Rakentava ja kannustava palaute tukee oppilaan myönteistä käsitystä itsestä liikkujana. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön oppilaiden oppimisesta, työskentelystä ja edistymisestä. Arvioinnissa pyritään tunnistamaan oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja kehittymistarpeet sekä tukemaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Arviointi toteutetaan oppilaiden toimintaa ja työskentelyä havainnoimalla sekä ohjaamalla oppilaita itsearviointiin. Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita liikunnassa ovat - edistyminen liikuntatilanteisiin sopivien ratkaisujen löytämisessä - edistyminen motorisissa perustaidoissa ja niiden harjoittelemisessa - edistyminen sovittuihin tehtäviin liittyvässä turvallisessa toiminnassa - edistyminen yhdessä työskentelyn ja itsenäisen työskentelyn taidoissa.

Arviointi voi ohjata liikuntaan:

• kun oppilas ymmärtää, mitä merkitystä arvioitavalla asialla on hänelle juuri nyt (esim. vireystila)
• oppilas ymmärtää, mitä hyötyä siitä on hänelle (esim. jaksaa opiskella keskittyneemmin)
• se on kannustavaa (tunne siitä, että kelpaa sellaisenaan)
• oppilas voi havaita kehittyvänsä (eli saa tietoa, miten voi kehittyä ja havaita edistyvänsä)

Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet: Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei tule verrata toisiinsa eikä arviointi saa kohdistua oppilaan persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Liikunnanopetuksen tuntimäärät ja ryhmäjaot alakoulussa

Vuosiluokilla 1-3 on 2 tuntia liikuntaa viikossa. Tunnit ovat yksöistunteja. Vuosiluokilla 4-6 on liikuntaa 3 tuntia viikossa. Myös nämä tunnit toteutetaan yksöistunteina, ellei kyseessä ole joku pitempi retki.

Alakoulussa luokilla 1-2 toteutetaan liikunnanopetus sekaryhmissä. Perusteluna on lapsen turvallisuudentunteen vahvistaminen, tutustuminen oman luokan oppilaisiin, tutustuminen oman luokan toimintakäytänteisiin ja luokkahengen vahvistaminen.

Lähteet:

Nupponen, H. & Penttinen, S. 2014. Yhdessä vai erikseen? Liikunta ja Tiede 6, 20.

Nupponen, H. & Penttinen, S. 2014. END - Entiset Nuoret Didaktikot. Opettajankoulutuksen ja siihen liittyvän liikuntakasvatuksen kehitysvaiheita vuosina 1974-2014 opettajankoulutuslaitosten liikunnan didaktiikan lehtoreiden toteuttamana ja kokemana.

Palomäki, S. 2014. Tytöille vähiten liikuntaa poikien ja tyttöjen yhteisopetuksessa. Liikunta ja Tiede 6, 112.

Sääkslahti, A. 2010. Koululiikunnan yhteisopetuksessa tasa-arvoa yhteiseen tavoitteeseen tähtäävillä tehtävillä. Liikunta ja Tiede 47 (6), 86-87. (Referointi: Lundvall, S., Fagrell, B., Larsson, H., Redelius, K. & Meckbach, J. 2010. What’s at stake in the Swedish school subject physical education & health (PEH) – (remarking) gender through embodied learning and management. AIESEP World congress 27.10.2010, A Coruna, Espanja.)

Tilankäyttösuunnitelma ja siihen pohjautuvat opetusryhmien liikuntasuunnitelmat alakoulussa

Liikunnan opetusryhmiä on vuosiluokilla 1-6 n. 20. Liikuntaa opettaa vuosittain 6-7 opettajaa. Koulussamme on käytössä kolmijaksojärjestelmä. Jokaiseen jaksoon tehdään tilankäyttösuunnitelma kullekin opetusryhmälle. Tilankäyttösuunnitelma ohjaa opetusryhmäkohtaista liikuntasuunnitelmaa. Käytössämme on kaksi liikuntasalia ja niissä on erilaiset varusteet, myös salien koot poikkeavat toisistaan. U2:ssa on hyvät edellytykset palloiluun, Sylisalissa voimisteluun/salityöskentelyyn, koska siellä on telineet. Ulkoliikuntajaksojen aikaan käytössämme on Kampuksen urheilukenttä. Koulun käytössä olevat liikuntatilat jaetaan tasapuolisesti kullekin opetusryhmälle. Näin saadaan aikaan kullekin opetusryhmälle n. kahden viikon välein vaihtuva tilankäyttösuunnitelma, jonka pohjalta opettaja voi suunnitella oman opetusryhmänsä liikuntasuunnitelmat.

Talven ulkoliikuntajaksoilla on käytössä myös Laajavuoren ja Ladun majan hiihtokeskukset. Uinninopetus toteutetaan koulun urheiluhallin yhteydessä olevassa uimahallissa.

Sylisali on koulumme monitoimisali, joka toimii siis myös muussa kuin liikuntakäytössä. Siellä järjestetään koulukokoontumisia ja juhlia. Pukuhuoneisiin johtavan käytävän seinällä on salin päivittäiset ja tuntikohtaiset varauslistat. Niistä tulee tarkastaa, millaista toimintaa salissa minäkin päivänä on, jotta salin monipuolinen käyttäminen mahdollistuu.