a) Vertaile lainausten antamaa kuvaa talonpoikaismarssin osallistujista ja heidän tavoitteistaan. (8p)
 Ilkka näkee marssiin osallistujat määrätietoisina ja sankarillisina kommunismin vastustajina, oikean asian
puolustajina. Kansan Lehti näkee osallistujat yhtäältä vaikeiden olojen uhreina ja toisaalta
kiihkomielisyyteen yllytettyinä ja harhaanjohdettuina. Helsingin Sanomat ymmärtää marssijoita, mutta
tuomitsee laittomuudet.
Ilkan tavoin Kansan Lehti mainitsee marssijoiden tavoitteena olevan kommunistien toiminnan kieltäminen.
Sen lisäksi lehti näkee marssijoiden tavoittelevan yhteiskunnan epäkohtien ja hädänalaisuuden poistamista.
Helsingin Sanomat ei viittaa marssijoiden tavoitteisiin.
Huomaa vastauksessasi lähdekritiikki: Ilkka on Lapuanliikkeen myötäilijä, Kansan Lehti sen aatteellinen
vastustaja. Helsingin Sanomat tarkastelee asiaa muita neutraalimmin.

b) Pohdi demokratiaa uhanneita ja sitä vahvistaneita tekijöitä 1920- ja 1930-luvun Suomessa. (12 p.)
Demokratiaa uhkasivat oikeiston ja vasemmiston ääriliikkeet: Lapuanliike ja kommunistit.
Lapuanliike halusi kitkeä kommunistien toiminnan Suomesta.
He myös ajattelivat, että vapaussodan perintö oli hukattu, kun sosiaalidemokraatit olivat hallituksessa. He myös vastustivat eheytyspolitiikkaa.
Lapuanliikettä innoitti myös pelko talonpoikaisen elämänmuodon häviämisestä kaupungistuvassa Suomessa. 
Toiminta perustui ulkoparlamentaarisiin keinoihin, muilutuksiin, kyydityksiin, uhkailuun ja painostukseen.
Lapuanliike yritti oikeiston vallankumousta Mäntsälän kapinassa 1932, mutta se epäonnistui. Armeija ja Maalaisliitto ei lähtenyt kapinallisia tukemaan, joten Lapuanliikkeen ja toimintaan halukkaan oikeiston voimat eivät riittäneet.
Kommunistien toimintaa johdettiin Neuvostoliitosta ja he toimivat Suomessa erilaisten peitejärjestöjen turvin.

Demokratiaa uhkasi myös sisällissodan jakama kansa ja pulakausi. 
Demokratiaa vahvistivat muun muassa talouskasvu, eheyttämispolitiikka sekä ääriliikkeiden valvominen ja kieltäminen. Kommunistilait 1930.
Uhkien taustalla kansainväliset vaikutteet: kommunismi ja fasismi.
 Demokratiaa vahvisti eheyttäminen: oppivelvollisuuslaki, maanhankintalait (torpparilaki 1918 ja Lex Kallio 1922), yhteiskunnan epäkohtien poistamiseen tähtäävä lainsäädäntö ja punamultahallitus.