vk 8
Sivistyksen käsikirja: Klassinen musiikki
MISTÄ SYNTYY MUSIIKKI
Musiikki koostuu sävelistä ja hälystä.
Sävelet syntyvät säännöllisestä värähtelystä, kun esim. kitaran kieli tai rummun kalvo värähtelee.
Sävelellä on neljä (4) ominaisuutta: korkeus, kesto, voimakkuus, sointiväri.
Aistit ovat portti maailmaan.
Seuraavassa kuuloaisti ( kesto 2:30min): https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/06/08/aistit-ovat-portti-maailmaan#media=80616
Kuuloliitolla on omat sivut, jotka löytyvät täältä.https://www.kuuloliitto.fi/vapaa-ajan-melu/
Värähtelytaajuutta eli sävelen korkeutta mitataan hertseinä (Hz).
yksi (1) hertsi on yksi (1) värähdys sekunnissa.
Ihmiskorva pystyy kuulemaan ääniä, joiden taajuudet ovat 16 - 20 000 Hz.
Kuinka vanhat ovat korvasi? Testaa kuulosi kuuletko nämä kaikkein korkeimmatkin äänet(kesto 1:37min):
https://www.youtube.com/watch?v=VxcbppCX6Rk&feature=youtu.be
Mitä useampi värähdys, sen korkeampi ääni on ja päinvastoin.
Infraääni - matala ääni, taajuus alle 20 Hz
Ultraääni - korkea ääni, taajuus yli 20 000 Hz
Äänen voimakkuus riippuu ääniaaltojen amplitudista eli värähtelylaajuudesta.
Jos amplitudi on pieni, sävel kuuluu hiljaa.
Äänenpaineen tasoa mitataan desibeleinä (dB).
0 - 85 dB Turvallinen alue
85- 125 dB Vaaravyöhyke
125- dB Kipukynnys
Tinnitus- korvien soimista. Se häiritsee jokapäiväistä elämää joko väliaikaisesti tai sitten se on saatu elämänkumppaniksi onnettomuuden tai huonosti hoidetun kuulonsuojauksen vuoksi. Korvien soimiseen voi tottua ja onnistua elämään sen kanssa kohtuullisesti, mutta kuuloaan tulee suojella aina kun se vain on mahdollista.
Tinnituksesta ei tarvitse kärsiä ilman apua: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/26/tinnitukseen-loytyy-apua
Lasten ja nuorten vanhempien tulisikin pitää huolta siitä, että heidän lapsensa kuulo on suojattu kuulosuojaimilla erityisesti esimerkiksi konserteissa, ilotulituksissa tai muissa kovaäänisissätilaisuuksissa, sillä nuoren ihmisen kuulo vaurioituu herkästi.
Muistathan huolehtia omista korvistasi oppitunneilla ja tilanteissa, joissa tiedät altistuvasi kovalle melulle.
Kuulosuojaimia saa melko edullisestikin. Kuulosuojainten hankinta pieni hinta siitä, että voit menettää tai heikentää kuulosi lopullisesti. Kuulosuojaimia saa myös omaan korvaan sopiviksi, jolloin hinta kohoaa melkoisesti, mutta suojaimet ovat yksilöllisesti suunniteltu korvaasi.
Muusikot käyttävät tällaisia yksilöllisiä kuulosuojaimia, joita ei edes huomaa konserttitilanteissa. Muusikoiden kuulosuojaimiin on myös mahdollista teettää monitorikuulokkeet, jolloin korvaan tulee vain se musiikki, joka mikserin kautta siihen johdetaan.
Olet varmaan nähnyt tällaisia monitorikuulokkeita konserttitaltioinneissa televisiosta.
Akuutin ohjelma kuulosta( kesto 28 min) https://areena.yle.fi/1-2466753 , jossa nuori kuulovammainen lentopalloilija kertoo kuinka hänestä tuli huippu-urheilija. Ohjelmassa perehdytään myös kuulolaitteeseen.
MISTÄ SYNTYY MUSIIKKI - VASTAA KYSYMYKSIIN.
Maamme.
Maamme.
||: Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien! :||
2. Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa,
||: viel lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa. :||
Maamme (ruots. Vårt land) on Suomen kansallislaulu. Maamme-laulun kirjoitti Johan Ludvig Runeberg ruotsiksi vuonna 1846 Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäiseksi runoksi, ja sen sävelsi Fredrik Pacius vuonna 1848. Tekstin nykyisin käytettävä suomennos luetaan yleensä Paavo Cajanderin (1889) nimiin, mutta se pohjautuu suurimmaksi osaksi Julius Krohnin vuoden 1867 käännökseen.
Maamme-runossa on 11 säkeistöä, mutta siitä lauletaan vain ensimmäinen ja viimeinen säkeistö.
Kappaleen rakenne
A-osa (säkeistö) laulettu osa, vie tarinaa eteenpäin ,joka kerta eri sanat
B-osa = kertosäe laulettu osa, tarttuva ja mieleen jäävä , toistuu samanlaisena joka kerran
C- osa laulettu osa, tuo vaihtelua kappaleen loppupuolella, esiintyy vain kerran,johtaa kertsiin
BRIDGE laulettu osa, väliosa A:n ja B:n välillä
VÄLISOITTO intron tapainen osien välillä
SOOLO pidempi kuin välisoitto, jollain soittimella melodiaa
OUTRO / FINE = soitettu lopetus tai CODA (laulettu lopetus) loppuosa, intron tapainen tai ihan omanlainen