Fysiikka
Fysiikan opiskelun tavoitteet
Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti peruskäsitteitä ja lakeja. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun.
Opetus antaa auttaa ymmärtämään fysiikan, kemian ja teknologian merkityksen
Opetus antaa auttaa ymmärtämään fysiikan, kemian ja teknologian merkityksen
jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opetus antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja kuluttajana ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista sekä ohjaa oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään.
7 lk
Aallot
Tavoitteet: Opitaan ymmärtämään värähdys- ja aaltoliikkeen perusilmiöitä (värähtely, aallot, poikittainen ja pitkittäinen aaltoliike), ääntä (synty, kuuleminen, voimakkuus), valoa (näkeminen, eteneminen, heijastuminen, taittuminen) sekä tutustutaan optisten laitteiden (linssit, peilit) toimintaa. Kokeellista työskentelyä käytetään apuna ilmiöiden havainnollistamisessa.
Keskeisiä käsitteitä: kokeellinen luonnontiede, mittaaminen, suure, SI-järjestelmä, värähdysliike, heilahdusliike, värähtely, värähdysaika, taajuus, poikittainen ja pitkittäinen aaltoliike, aallonpituus, äänen nopeus, äänen intensiteettitaso, desibeli, kaiku, resonanssi, ominaistaajuus, melu, ultra- ja infraääni, valonlähde, valaistus, valon nopeus, valon siroaminen, polarisaatio, valonsäde, tulokulma, heijastuskulma, taitekulma, heijastuslaki, hajaheijastus, optinen tiheys, taitekulma, kokonaisheijastus, tasopeili, kovara ja kupera peili, polttopiste, polttoväli, todellinen ja valekuva, kovera ja kupera linssi, likinäkö, linssin taittovoimakkuus, dioptri
Aihepiirit:
1. Värähdysliike
2. Aaltoliike
3. Äänen synty ja kuuleminen
4. Äänen ominaisuuksia
5. Valon ominaisuuksia
6. Valon heijastuminen
7. Valon taittuminen
8. Erilaisia peilejä
9. Erilaisia linssejä
10. Silmä ja silmälasit
Tavoitteet: Opitaan ymmärtämään värähdys- ja aaltoliikkeen perusilmiöitä (värähtely, aallot, poikittainen ja pitkittäinen aaltoliike), ääntä (synty, kuuleminen, voimakkuus), valoa (näkeminen, eteneminen, heijastuminen, taittuminen) sekä tutustutaan optisten laitteiden (linssit, peilit) toimintaa. Kokeellista työskentelyä käytetään apuna ilmiöiden havainnollistamisessa.
Keskeisiä käsitteitä: kokeellinen luonnontiede, mittaaminen, suure, SI-järjestelmä, värähdysliike, heilahdusliike, värähtely, värähdysaika, taajuus, poikittainen ja pitkittäinen aaltoliike, aallonpituus, äänen nopeus, äänen intensiteettitaso, desibeli, kaiku, resonanssi, ominaistaajuus, melu, ultra- ja infraääni, valonlähde, valaistus, valon nopeus, valon siroaminen, polarisaatio, valonsäde, tulokulma, heijastuskulma, taitekulma, heijastuslaki, hajaheijastus, optinen tiheys, taitekulma, kokonaisheijastus, tasopeili, kovara ja kupera peili, polttopiste, polttoväli, todellinen ja valekuva, kovera ja kupera linssi, likinäkö, linssin taittovoimakkuus, dioptri
Aihepiirit:
1. Värähdysliike
2. Aaltoliike
3. Äänen synty ja kuuleminen
4. Äänen ominaisuuksia
5. Valon ominaisuuksia
6. Valon heijastuminen
7. Valon taittuminen
8. Erilaisia peilejä
9. Erilaisia linssejä
10. Silmä ja silmälasit
8 lk
Lämpö
Tavoitteet: Lämpöilmiöden ymmärtäminen arkielämässämme. Lämpöilmiöt liittyvät läheisesti elämäämme ja luontoon. Asuinpaikkamme lämpötilanvaihtelut luovat erityisvaatimuksia rakenteille ja rakennuksille, jotka meidän tulee ottaa huomioon. Lämmittämistapoihin täytyy kiinnittää huomiota, samoin lämmön tuotantoon, lämmöntalteenottoon sekä ympäristöyställisyyteen ja energian säästömahdollisuuksiin ja energiansäästötapoihin.
Keskeisiä käsitteitä: lämpötila, absoluuttinen nollapiste, celsiusasteet, Kelvinit, lämpölaajeneminen, pituuden lämpötilakerroin, nestelämpömittari, energia, lämmön säilymislait, vapaat ja sidotut energialajit, ominaislämpökapasiteetti, lämmön varastoituminen, aineen olomuodot, sulaminen ja jähmettyminen, sulamis- ja kiehumispiste, höyrystyminen ja tiivistyminen, lämmön kuljetus, lämmön johtuminen, lämpösäteily, lämpövoimakone, energian huononeminen, hyötysuhdelämmön käyttö energiantuotannon yhteydessä
Aihepiirit
1. Lämpötila
2. Lämpölaajeneminen
3. Lämpöenergia
4. Olomuodon muutokset
5. Lämmön siirtyminen
6. Lämpöenergiamuotona
Tavoitteet: Lämpöilmiöden ymmärtäminen arkielämässämme. Lämpöilmiöt liittyvät läheisesti elämäämme ja luontoon. Asuinpaikkamme lämpötilanvaihtelut luovat erityisvaatimuksia rakenteille ja rakennuksille, jotka meidän tulee ottaa huomioon. Lämmittämistapoihin täytyy kiinnittää huomiota, samoin lämmön tuotantoon, lämmöntalteenottoon sekä ympäristöyställisyyteen ja energian säästömahdollisuuksiin ja energiansäästötapoihin.
Keskeisiä käsitteitä: lämpötila, absoluuttinen nollapiste, celsiusasteet, Kelvinit, lämpölaajeneminen, pituuden lämpötilakerroin, nestelämpömittari, energia, lämmön säilymislait, vapaat ja sidotut energialajit, ominaislämpökapasiteetti, lämmön varastoituminen, aineen olomuodot, sulaminen ja jähmettyminen, sulamis- ja kiehumispiste, höyrystyminen ja tiivistyminen, lämmön kuljetus, lämmön johtuminen, lämpösäteily, lämpövoimakone, energian huononeminen, hyötysuhdelämmön käyttö energiantuotannon yhteydessä
Aihepiirit
1. Lämpötila
2. Lämpölaajeneminen
3. Lämpöenergia
4. Olomuodon muutokset
5. Lämmön siirtyminen
6. Lämpöenergiamuotona
9 lk
Liike ja voima
Tavoitteet:
Arkielämän fysiikkaa, jossa tutkitaan kappaleiden liikettä, kappaleeseen vaikuttavia voimia sekä kappaleiden tasapainoja. Opitaan tekemään mittauksia, piirtämään ja tulkitsemaan liikkeen kuvaajia sekä laskemaan nopeutta, kiihtyvyyttä, painetta, tiheyttä, työtä, tehoa ja energiaa.
Keskeisiä käsitteitä:
nopeus, keskinopeus, tasainen liike, matka, aika, tasaisesti kiihtyvä liike, nopeuden muutos, kiihtyvyys, vuorovaikutus, voima, Newtonin lait, massa, massan hitaus, paino, tiheys, tilavuus, väliaineen vastus, kitka, paine, ilmanpaine, hydrostaattinen paine, noste, kelluminen, Arkhimedeen laki, voiman tekemä työ, siirtotyö, nostotyö, teho, potentiaalienergia, liike-energia, mekaaninen energia, energian säilymislaki, yksinkertaiset koneet, vipu, väkipyörä, kalteva taso, vipu, voiman momentti, vivun tasapainoehto
Aihepiirit
1. Tasainen liike
2. Muuttuva liike
3. Vuorovaikutus ja voima
4. Massa ja paino
5. Tiheys
6. Väliaineen vastus ja kitka
7. Paine ja noste
8. Työ ja teho
9. Liike ja energia
10. Mekaaniset koneet
11. Painopiste ja tasapaino
Sähköoppi
Keskeiset sisällöt:
Tavoitteena oppia ymmärtämään sähköä ja sähkömagnetismia, joka on osa jokapäiväistä elämäämme. Tarvitsemme sitä niin viihteessä, viestinnässä sekä lämmityksessä. Opimme tekemään yksinkertaisia kytkentöjä, piirtämään ja tulkitsemaan kytkentäkaavioita sekä laskemaan sähkön kulutusta sekä sähkölaskun hintaa sekä vertailemaan erilaisia sähkön tuotantotapoja ja tutustumme sähköturvallisuusasioihin.
Keskeisiä käsitteitä:
virtapiiri, kytkentäkaavio, sähkövirta, sähkönjohtavuus,jännite, jännitelähde, sarja- ja rinnankytkentä, resistanssi, Ohmin laki, vastus,sähköteho, sähköenergia, kilowattitunti, sähköinen vuorovaikutus, sähkövaraus, alkeisvaraus, sähkökenttä, polarisoituminen, sähköinen influenssi, magnetismi, kestomagneetti, magneettinen voima, magneettiset aineet, magneettikenttä sähkömagneetti, käämi, sähkömagneettinen induktio, generaattori, vaihtovirta, vaihtojännite, muuntaja ja ensiö- ja toisiokäämi, sähkön siirto ja sähkön tuottaminen.
Aihepiirit:
1. Virtapiiri
2. Jännitelähde
3. Resistanssi
4. Sähköteho ja sähkön käyttökustannukset
5. Sähkövaraus ja sähkökenttä
6. Magnetismi
7. Sähkövirta ja magneettikenttä
8. Vaihtovirta
9. Sähkön tuontanto
Tavoitteet:
Arkielämän fysiikkaa, jossa tutkitaan kappaleiden liikettä, kappaleeseen vaikuttavia voimia sekä kappaleiden tasapainoja. Opitaan tekemään mittauksia, piirtämään ja tulkitsemaan liikkeen kuvaajia sekä laskemaan nopeutta, kiihtyvyyttä, painetta, tiheyttä, työtä, tehoa ja energiaa.
Keskeisiä käsitteitä:
nopeus, keskinopeus, tasainen liike, matka, aika, tasaisesti kiihtyvä liike, nopeuden muutos, kiihtyvyys, vuorovaikutus, voima, Newtonin lait, massa, massan hitaus, paino, tiheys, tilavuus, väliaineen vastus, kitka, paine, ilmanpaine, hydrostaattinen paine, noste, kelluminen, Arkhimedeen laki, voiman tekemä työ, siirtotyö, nostotyö, teho, potentiaalienergia, liike-energia, mekaaninen energia, energian säilymislaki, yksinkertaiset koneet, vipu, väkipyörä, kalteva taso, vipu, voiman momentti, vivun tasapainoehto
Aihepiirit
1. Tasainen liike
2. Muuttuva liike
3. Vuorovaikutus ja voima
4. Massa ja paino
5. Tiheys
6. Väliaineen vastus ja kitka
7. Paine ja noste
8. Työ ja teho
9. Liike ja energia
10. Mekaaniset koneet
11. Painopiste ja tasapaino
Sähköoppi
Keskeiset sisällöt:
Tavoitteena oppia ymmärtämään sähköä ja sähkömagnetismia, joka on osa jokapäiväistä elämäämme. Tarvitsemme sitä niin viihteessä, viestinnässä sekä lämmityksessä. Opimme tekemään yksinkertaisia kytkentöjä, piirtämään ja tulkitsemaan kytkentäkaavioita sekä laskemaan sähkön kulutusta sekä sähkölaskun hintaa sekä vertailemaan erilaisia sähkön tuotantotapoja ja tutustumme sähköturvallisuusasioihin.
Keskeisiä käsitteitä:
virtapiiri, kytkentäkaavio, sähkövirta, sähkönjohtavuus,jännite, jännitelähde, sarja- ja rinnankytkentä, resistanssi, Ohmin laki, vastus,sähköteho, sähköenergia, kilowattitunti, sähköinen vuorovaikutus, sähkövaraus, alkeisvaraus, sähkökenttä, polarisoituminen, sähköinen influenssi, magnetismi, kestomagneetti, magneettinen voima, magneettiset aineet, magneettikenttä sähkömagneetti, käämi, sähkömagneettinen induktio, generaattori, vaihtovirta, vaihtojännite, muuntaja ja ensiö- ja toisiokäämi, sähkön siirto ja sähkön tuottaminen.
Aihepiirit:
1. Virtapiiri
2. Jännitelähde
3. Resistanssi
4. Sähköteho ja sähkön käyttökustannukset
5. Sähkövaraus ja sähkökenttä
6. Magnetismi
7. Sähkövirta ja magneettikenttä
8. Vaihtovirta
9. Sähkön tuontanto