Yo-tehtävä 1800-luvun aatteista
Konservatismi, liberalismi ja sosialismi ovat merkittäviä aatteita, jotka ovat vaikuttaneet Euroopassa 1800-luvulta alkaen. Tarkastele niiden syntyä ja keskeisiä eroja.
(Ylioppilaskoe, syksy 2016, kysymys 4)
Kukin aate on määritelty ja syntyhetki sijoitettu oikein.
- Konservatismi syntyi vastareaktiona Ranskan suureen vallankumoukseen ja sitä seuranneisiin Napoleonin sotiin. Kannattajina aatelisto ja papisto. Vanhat vallanpitäjät hermostuivat ja halusivat vakauttaa tilanteen. Kruunupäät ja kirkonmiehet olivat huolissaan asemastaan. Wienin kongressissa 1815 solmittiin Pyhä allianssi. Näiden taustalla oli konservatismi ja haluttiin palauttaa Euroopan olot RSV:tä edeltäneelle tolalle. Edmund Burke muotoili konservatismin ideoita kirjallisesti.
- Poliittinen liberalismi syntyi Ranskan vallankumouksessa, jossa kehitettiin kansalaisuus alamaisuuden tilalle ja vaadittiin yksilön luonnollisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Taustalla valistuksen ajatukset. Poliittinen liberalismi oli porvariston aate. Teollistuminen nosti porvariston merkitystä yhteiskunnassa. Lisää vapauksia ja uudistuksia, kuten poliittiset oikeudet ja lehdistönvapaus) vaadittiin eri Euroopan maissa 1830- ja 1840-luvuilla monissa vallankumouksissa ja mellakoissa.
- Taloudellisen liberalismin isänä voidaan pitää skotti Adam Smithiä ja ajatuksia näkymättömästä kädestä, joka ohjaa talouden virtoja tuottamaan kaikille lisää hyvää. Taloudellinen liberalismi oli nousevan teollisuusporvariston mieleen ja se syntyi vastustamaan merkantilismin rajoituksia taloudellisessa toiminnassa.
- Sosialismi eli työväenaate syntyi Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kirjoituksissa, kuten Kommunistisessa manifestissa 1848. Marxin mukaan luokat olivat vastakkain ja tämä ajoi historiaa eteenpäin. Työväenluokan piti nousta vallankumoukseen saavuttaakseen parempia työskentelyolosuhteita tehtaissa. Yhteiskunnan piti järjestäytyä uudelleen niin, että tuotannon tulokset jaettaisiin tasan omistajien ja tekijöiden kesken. Aatteen synnyn taustalla teollistuvat yhteiskunnat ja teollisuustyöväestön heikko asema. kannattajina tietenkin työväestö, esim. Suomessa myös tilaton maaseudun köyhälistö.