Tällähetkellä suurimmat oivallukseni tällä opintojaksolla ovat olleet se, miten monipuolista ja mielenkiintoista historian opettaminen voi olla. Tutkivan oppimisen projektia suunniteltaessa myös huomasi sen, miten työlästä ja aikaa vaativaa se on, että historian opetuksesta saa mielenkiintoista ja oppilaita aktivoivaa. Opintojaksolla on myös ymmärtänyt sen miten oma henkilökohtainen kiinnostukseni historiaan on vaikuttanut opetuksen ja oppimisen mielekkyyteen. Oma vastaanottamani historian opetus on ollut hyvin opettajajohtoista, tylsäksi luokiteltua, mutta silti jaksoin opiskella sitä. Tämä selittää sen, miksi suurin osa muista oppilaista kokivat opetuksen tylsäksi ja historian oppiaineen epämiellyttäväksi.

 

Omassa historian opetuksessa haluan pysytellä mahdollisimman kaukana opettajajohtoisesta opettamisesta ja päästää oppilaita mahdollisimman paljon itse tutkimaan. Haluan päästä toteuttamaan opetusta, jossa yhdessä keksimällä käytännön esimerkkejä niin historian että yhteiskuntaopin ilmiöistä, joilla saadaan oppilaita paremmin syvällisesti ymmärtämään ilmiöitä ja aihekokonaisuuksia. 

 

Haluaisin saada lisätietoa vielä erilaisista ja hyödyllisistä aktiviteeteista, joita on jo käytetty opetuksessa. Myös siihen, mistä löytää luotettavaa tietoa oppikirjojen lisäksi haluaisin lisää neuvoja. Haluaisin lisätietoa myös siitä, miten paljon esimerkiksi oppikirjoja tulee/kannattaa hyödyntää opetuksessa.

 

Haastavalta asialta tuntuu se, miten oikeasti herättää oppilaissa mielenkiintoa opiskella historiaa ja oppia historian ilmiöitä. Erilaisten projektien avulla tehdään oppimisesta mielenkiintoisempaa kuin opettajan luennoinnin kuuntelu, mutta miten itse projekteista saa mielenkiintoista, jos aihe koetaan tylsäksi. 

Tällä opintojaksollani olen oivaltanut sen, kuinka eri tavoin historiaa voi oikeasti opettaa. Omalla kohdallani historian opiskelu on ollut todella yksitoikkoista, ja olen tällä kurssilla tajunnut kuinka paljon mielenkiintoisempaa ja innostavampaa opiskelu olisi ollut eri tavoilla. Olen myös tajunnut sen kuinka tärkeää on viedä roolia pois opettajajohtoisesta opiskelusta ja tuoda oppilaita mukaan, silloin myös heidän päättelykyky ja ongelmanratkaisu kyky kehittyvät. 

Tulevaisuudessa opettajana aion tuoda erilaisia aktiviteetteja opiskeluun mm. ryhmätöitä, elokuvia, roolileikkejä, esitelmiä ja projekteja. Haluan myös tuoda oppilailleni ilmi sen, että heidän näkemyset ja ideat otetaan avoimesti huomioon ja pyrin heidän ideoitaan toteuttamaan parhaani mukaan. Haluan myös pysyä ajan hermoilla ja siksi etsin netistä tietoja ja puhun kollegoideni kanssa kuinka opetukseen voisi tuoda jotain uutta ja kuinka sitä voisi parantaa. Haluan pitää oppilaillani mielenkiinnon yllä tähän aiheeseen, siksi en halua tehdä siitä liian totista. 

Haluaisin kuitenkin lisätietoa ylipäätään historiasta. Olen oppinut asiat aika pinnallisesti, opiskelutekniikan takia. Vaikka historia kiinnostaa minua, opettajillani ollut paljon osuutta oppimiseni kanssa. Lisätieto olisi siitä näkökulmasta hyvä, että oppilaat saisi oikeasti laajan käsityksen aiheesta eikä heidän 'tietopakettiinsa' kuuluisi pelkästään oppikirjan tieto. Myös kun tietää yllättäviä yksityiskohtia, saa sillä myös oppilaiden kiinnostuksen heräämään. 

Haastavalta tuntuu se kuinka oikeasti saa oppilaiden kiinnostuksen pysymään. Vaikka selkeää onkin, että se luodaan vaihtelulla ja peruskaavasta poikkeamalla, en tiedä riittääkö resurssini. Kaikki eri oppitekniikat joita kurssilla on käyty, ovat olleet minulle aivan uusia, jonka takia mietityttää tiedänkö tarpeeksi eri tekniikoita ja osaanko käyttää niitä oikein. Tämän yritän kuitenkin välttää tutkimalla asioita ja kokeilemalla eri tekniikoita käytännössä ja kunka ne toimivat lapsiin.

Opintojaksolla suurimpia oivalluksiani ovat tähän mennessä olleet toisenlaisten työskentelytapojen mahdollisuus historianopetuksessa. Arvoitukset ja tarinan kiinnostavat lapsia, joten niiden käyttö opetuksessa tekee siitä mielenkiintoista. Olen ymmärtänyt kuinka paljon historian opetus voi vaatia luovuutta opettajalta, jos se tehdään eritavalla, kuin on totuttu. Yksi oivallukseni liittyi myös historian opetukseen Englannissa tai Yhdysvalloissa, jossa tutkiva oppiminen tuntuu olevan jopa pohjana historian opetukselle. Oivalsin myös historiataitojen opetuksen merkityksen historian tietojen opetuksen lisäksi.

Oivalluksia lähden viemään käytäntöön ensisijaisesti ajattelutavan muutoksella. Totuttu tapa ei ole aina paras tapa opettaa ja oppia. Kuitenkin esimerkiksi tutkivan oppimisen projektissakin huomasin, että luovien opetustapojen keksiminen ei onnistu, jos sisältötieto ei ole hallussa. Näinollen, kun lähden opettajantyössä viemään oivalluksia paremmista työskentelytavoista käytäntöön, on tärkeää tutkeutua myös kirjaan siinä mielessä, että sieltä löytyy ala-asteella opetettavat asiat historiasta. Näistä olisin kaivannut lisätietoa, mutta ymmärrän, kuinka opettajankoulutuksessa ne ovat toisisjaisia opetustavoille.

Vaikka tutkiva oppiminen ja muu oppilasta osallistava ja kiinnostusta herättävä opetus on sinällän selkeää, tuntuu silti hieman vieraalta ajatukselta tuoda se käytäntöön. Mietityttää riittääkö luovuus ja kuinka saada aika riittämään tarvittavien historian tietojen ja taitojen opetukseen. Ilmeisesti kuitenkaan kaikkea ei tarvitse itse lähteä tyhjästä keksimään, vaan on jo valmiita projekteja asioiden opettamisen tueksi. Mietin onko opettajan oppaissa tällaisia ideoita jo tai jos ei ole, voisikohan tulevaisuudessa olla.

Suurimmat oivallukseni opintojaksolla liittyivät tutkivan oppimisen työtapoihin. Mielestäni sisäistin myös historian- ja yhteiskuntaopin tavoitteita oppiaineina, ja näiden tavoitteiden tärkeyden suhteessa sisältöalueisiin.

Käytännön opetustyössä voin opetuksen suunnittelussa tukeutua esimerkiksi opintopolkusivuston ePerusteet osioon, jossa on kuvattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, oppiaineiden tehtävät vuosiluokittain, niiden tavoitealueista johdetut oppimisen tavoitteet, sisältöalueet ja laaja-alaisen osaamisen alueet, ja myös arvioinnin kriteerejä. Vuorovaikutuskurssilla käsiteltiin tunteiden vaikutusta asioiden muistamiseen, miten tunnekokemukseen yhdistyvä tieto siirtyy suoraan yksilön pitkäkestoiseen muistiin. Haluaisin opetuksessani toteuttaa innostavia ja jännittäviä tutkivan oppimisen projekteja, joiden avulla oppilaat oppisivat ja ymmärtäisivät sisältöjen lisäksi heti historian opintojen alusta lähtien historiallisen tiedon luonteen.

Lisätietoa tarvitsen ainakin yhteiskuntaopin opetuksesta ylipäätään. Minulla on sen verran vähän kokemusta opetustyöstä, että on varmasti monia historian- ja yhteiskuntaopin opetukseen liittyviä osa-alueita mistä tarvitsen lisätietoa, en vain osaa tässä vaiheessa eritellä niitä. Ainakin erilaisista opetusmateriaaleista ja niiden saatavuudesta olisi hyvä olla enemmän tietoa.

Kurssin aikana luennoilla ja materiaaleissa esitellyt tutkivan oppimisen esimerkit olivat selkeitä, mutta vastaavien opetuskokonaisuuksien valmistelu joihinkin sisältötavoitteisiin liittyen, tuntuu ainakin tällä hetkellä haastavalta. Mietityttää hieman myös se, että pystynkö pitämään oppimisen tavoitteet ja sisältöalueet opetuksen keskiössä opetustavasta riippumatta. Tarkoitan tällä sitä, ettei opetuskeinoista muodostuisi opittavaa sisältöä, vaan ne pysyvät välineenä.

Suurin oivallukseni opintojaksolla, on se miten historiaa voi opettaa niin monella eri tavalla, saaden siitä mielenkiintoisempaa ja oivaltavampaa kuin mitä oma historian opetukseni on ollut. Olen ymmärtänyt sen, että historian oppimisen mielekkyyteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, koska historiaa pidetään oppilaiden keskuudessa yleisesti melko tylsänä aineena. Olen oivaltanut myös sen, että lähdekritiikki ja lähteiden tutkiminen on myös tärkeässä osassa historian opetuksessa. 

Miten lähden viemään oivalluksiani käytäntöön? Aion ottaa tutkivaa oppimista osaksi opetusta, koska siinä oppilaat pääsevät itse pohtimaan asioita. Yritän pyrkiä siihen, ettei opetukseni olisi pelkästään opettajajohtoista. Aion myös opettaa lähteiden tulkitsemista ja lähdekritiikkiä, koska lähteet kertovat meille sen mitä historian tapahtumista tiedämme. 

Haluaisin lisätietoja yhteiskuntaopin opetuksesta, koska sitäkin opetetaan nykyään ala-asteella. Miten saisin myös yhteiskuntaopin opetuksesta mielenkiintoista ja miten yhdistän tutkivaa oppimista myös siihen. Haluaisin lisätietoja myös siihen, miten käyttää kirjaa järkevästi niin historian kuin yhteiskuntaopin opetuksessa. 

Haastavalta tuntuu tutkivan oppimisen tuominen opetukseen. Miten osaan tuoda sen opetukseen hyvin ja saan sen liitettyä opetettavaan aiheeseen. Haastavalta tuntuu myös opettajajohtoisesta opetuksesta irti pääseminen, koska oma opetukseni on ollut niin vahvasti opettajajohtoista, joten siitä mallista eroon pääseminen on haastavaa.

Suurin oivallukseni opintojaksolla on ollut se, että historian opetuksessa voidaan käyttää monenlaisia eri opetustapoja. Historian opetukseen vaikuttaa myös opettajan oma historiaan suuntautuminen joka heijastuu oppilaisiin. Ennen kurssia käsitykseni opetuksesta on pohjustunut kokemusteni kautta, mutta kurssin kautta esimerkiksi loppuprojekti on näyttäytynyt hyvänä opetuksen työkaluna opetustuntien pitämiseen. Loppuprojekti on ollut työtä vaativa tehtävä, mutta samaan aikaan mielenkiintoinen ja omaa kiinnostusta historiaan herättävä.

Oivalluksia käyttäen lähden käsittelemään opettajana historiaa mielenkiinnolla ja energisellä, innostavalla tavalla. En halua opetukseni olevan pelkästään opettajajohtoista vaan haluaisin pystyä tunneillani innostamaan oppilaita ja tehdä historiasta mahdollisimman mielenkiintoisen aiheen. Haluaisin käsitellä historian opetusta mahdollisimman monipuolisesti ja erilaisilla opetustekniikoilla ja käsitellä ilmiötä mahdollisimman ymmärrettävien esimerkkien kautta. Joskus tunnit voivat olla opettajajohtoisiakin, mutta en pyri tällaisen rutiiniin.

Lisätietoja tarvitsisin yhteiskuntaopin opetuksesta ja mitä alakoulussa tässä aineessa käydään. Haluaisin oppia, miten yhteiskuntaopin opetus eroaa perin pohjimmiltaan historian opetuksesta ja miten teen tästä mielenkiintoista oppilaille. Haluaisin myös historian opetuksessa tietää enemmän lähdekritiikin käyttämisestä opettamisessa esimerkiksi median kautta (miten tietää historian lähteen luotettavuuden ja tämän verrattavuus toiseen lähteeseen).

Haastavalta itsestäni tuntuu, miten saan oppilaat innostumaan ja motivoitumaan aiheesta, joka ei ole ollut itselleni mielenkiintoisimpia aineita. Jos en saa motivoitua oppilaitani tarpeeksi, voiko se muuttaa myös omaa suhtautumistani aineeseen. Haastavalta tuntuu vielä eri opetustapojen hyödyntäminen, mutta uskon tämän käytännössä harjoittelun myötä parantuvan.

Kurssin suurin oivallus on ollut se miten monipuolista historian opetus voi kokonaisuudessaan olla. Itselleni historian opiskelu on ollut suurimmaksi osaksi sitä, että luetaan kirjasta ja tehdään muistiinpanoja. Yksitoikkoinen tapa opiskella on tehnyt historiasta hieman tylsänpuoleista ja on välillä pitänyt motivoida itseään jatkamaan. Kuitenkin demoilla tehdyt tehtävät ovat näyttäneet historiasta uuden puolen ja olen tajunnut, että historian opiskelusta voi tehdä mielenkiintoista oppilaille, jos vain itse opettajana jaksaa laittaa tunteihin hieman vaivaa.

Tulevaisuudessa historian tunteja suunnitellessani ottaisin mukaan paljon toiminnallista aktiviteettia ja muitakin työtapoja, kuin vain opettajajohtoista luennoitsijatapaa. Tämä tulee vaatimaan minulta panostusta ja enemmän tietoa aiheista, jotta voin oppilaille tehdä esimerkiksi Tollundin mies- tyyppisen tehtävän. Uskon, että tulen tässä onnistumaan ja voisin esimerkiksi alkaa viemään jonain päivänä käytäntöön meidän tutkivan oppimisen projektia.

Uskon tarvitsevani enemmän tietoja ja taitoja historian ja yhteiskuntaopin opetukseen. Varsinkin mielenkiintoa herättävistä työtavoista olisi hyvä saada enemmän lisätietoa, jotta saisi paljon sisältöä tuleviin oppitunteihin. Myös omaa kuvaa historian opetuksesta on muokattava, koska alussa voi olla hieman vaikeuksia siirtyä opettajajohtoisesta opetuksesta muunlaiseen opetukseen, koska itsellä on niin vahva pohja opettajajohtoisesta tavasta.

Haastavalta tuntuu se, miten saada oppilaat oikeasti kiinnostumaan historiasta ja sen ilmiöistä. Kuitenkin näillä projekteilla on mahdollista saada tylsältäkin kuulostava aihealue kuulostamaan mielenkiintoiselta. Pitää vain osata motivoida oppilaita oikealla tavalla ja kannustaa kokeilemaan erilaisia työskentelytapoja.

Kaikista suurin oivallukseni tällä kurssilla on ollut se, että historian ja yhteiskuntaopin opiskelu voi olla hauskaa ja mielenkiintoista. Kurssi on näyttänyt millä muilla tavoilla historiaa voi opiskella kuin se mihin itse on tottunut. Omat historian opettajat ovat vain pönöttäneet luokan edessä, kappaleet on luettu ja tehtävät tehty. En ole kuullut kenenkään sanovat, että heidän historian tunnit olisivat olleet mielenkiintoisia, jos heitä aihe ei ole sen kummemmin kiinnostanut. On siis hienoa, että tuleville opettajille opetetaan erilaisia tapoja. Myös tutkivan oppimisen projekti on ollut todella mielenkiintoista toteuttaa. Alkuun aiheen keksiminen oli hieman vaikeaa, mutta kun tehtävään pääsi kiinni sitä oli myös todella kiva tehdä.

Aion itse opettajana varmasti toteuttaa erilaisia projekteja, mitä esimerkiksi tälläkin kurssilla ollaan harjoiteltu. Alku vaatii varmasti paljon työtä, jotta tunneista saa mielenkiintoisia ja voidaan tehdä erilaisia projekteja. Toisaalta, kun kerran suunnittelee jonkun isomman työn sitä voi toteuttaa vuosi toisensa jälkeen eri ryhmillä. Kaikenkaikkiaan toivon historian ja yhteiskuntaopin opetukseni olevan mielenkiintoista ja innostavaa.

Lisätietoa tahtoisin saada erilaisista eläytymis tehtävistä ja tutkivan oppimisen projekteista. Lähinnä minkälaisia erilaisia variaatioita niistä voi olla ja miten ne käytännössä toimii alakoululaisilla.

Haastavaksi koen oman historian osaamiseni. Tiedän perusasiat, mutta koska koskaan opetus ei ole ollut mieleistä, ei osaamiseni ole kovin syvällistä. En siis varmaan osaisi vastata oppilaiden kysymiin kysymyksiin, joihin ei kirjasta löydy vastausta.

Yksi suurimmista oivalluksistani tällä opintojaksolla on ollut se, että sisältötietojen osaamisen sijaan pedagogiikka on oleellisinta myös historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa. Tähän liittyen valaisevia ovat olleen tutkivaan oppimiseen liittyvät tehtävät, koska ne ovat olleet esimerkkejä sellaisesta historian opetuksesta, jota en itse ole saanut, mutta jollaista haluaisin itse pystyä tulevaisuudessa tarjoamaan. Näiden kautta olen oivaltanut sen, että historian opetus voi, ja sen tulisikin olla paljon muutakin, kuin kirjan lukemista ja muistiinpanojen kirjoittamista. Opettajan oma toiminta, esimerkiksi se, kuinka hän onnistuu innostamaan lapsia ja luomaan monipuolista, oppilaita aktivoivia työtapoja, vaikuttaa keskeisesti siihen, miten motivoituneita lapset ovat oppimaan. Itse haluaisin tehdä historian ja yhteiskuntaopin opiskelusta mahdollisimman oppilaslähtöistä ja kivaa. Toisaalta tutkivan oppimisen projektia tehdessä huomasi sen, että tällaisen opetuksen luominen on hyvin aikaa vievää ja haastavaa, sillä ideat eivät aina synny hetkessä ja kun kohderyhmänä ovat lapset, on aina mietittävä tarkkaan, millainen aktiviteetin tulee olla, jotta se sopii tietyn ikäisille lapsille. Ehkä tähän liittyen haluaisin vielä jonkinlaisia vinkkejä tai opastusta siitä, millaista oppilaita aktivoivaa opetusta alakoululaisten kanssa voisi toteuttaa historian ja yhteiskuntaopin tunneilla.  

Edeltävään liittyen en ole tiennyt siitä, että lapsille tulisi opettaa historiallista empatiaa. Aiheeseen liittyvien demojen jälkeen aihe on minulle tavallaan selkeä, mutta silti sellainen, etten aivan tiedä miten sitä pitäisi lähteä alakoululaisten kanssa toteuttamaan juuri siitä syystä, että täytyy hirveän tarkkaan miettiä, mikä sopii ja toimii sen ikäisille lapsille.  

Myös laaja-alaisten osaamistavoitteiden täyttäminen historian ja yhteiskuntaopin opettamisessa oli minulle uusi asia ja jonkinlainen oivallus, sillä en ollut aikaisemmin erityisesti ajatellut sitä, miten näihinkin aineisiin liittyy sisällöllisten tavoitteiden lisäksi paljon muita, usein sisällöllistä osaamista tärkeämpiä oppimistavoitteita. Haluaisin lisää tietoa alakoulun historian oppimäärän sisällöistä, sekä laaja-alaisten osaamistavoitteiden merkityksestä ja toteuttamisesta alakoulun opetuksessa.  Lisäksi haluaisin tietää lisää yhteiskuntaopin sisällöistä alakoulussa, sillä en ole itse sitä alakoulussa opiskellut. 

 

Mitkä ovat olleet suurimmat oivallukseni opintojaksolla tähän mennessä?

Tutkivaa oppimista on käsitelty useammalla eri opintojaksolla, mutta oli hyödyllistä saada konkreettisia esimerkkejä, kuten Tollundin mies ja baltiansaksalaiset -eläytymistehtävä. Tällaisia työkaluja tulen varmasti hyödyntämään myös omassa opetuksessani. Omat kokemukseni historian opetuksesta koulussa ja historiasta alana ovat vaihtelevia. En pitänyt koulussa oppiainetta erityisen kiinnostavana, mutta olen jälkikäteen kiinnostunut historiasta katsomalla paljon aiheeseen liittyviä videoita ja dokumentteja, sekä lukemalla paljon historiankirjoja vapaa-ajallani. Mietin, voisiko syy siihen, etten itse ollut oppiaineesta kiinnostunut, johtua esimerkiksi tutkivan oppimisen puuttumisesta / vähäisyydestä. Toisaalta jotkin aiheet eivät vain kiinnosta, tai sitten kiinnostuksen syttyminen ottaa aikansa, kun (omalla kohdallani) asiaan pääsee tutustumaan itsenäisesti ja vapaaehtoisesti. Oli mukava myös tutustua erilaisiin kouluissa käytettäviin oppikirjoihin. Osa niistä oli minulle tuttuja, sillä olin käyttänyt niitä myös omassa opetuksessani. Myös muu opintojaksolla käytettävä materiaali (kirjat, artikkelit ym.) olivat oikein mielenkiintoista luettavaa ja sisälsivät paljon hyödyllisiä ajatuksia historian opettamisesta ja siitä mitä se voisi olla.  

 

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Aion hyödyntää opetuksessani samanlaisia tehtäviä, joita tapaamisissa käytimme. Etsin mielelläni myös muita vastaavia tehtäviä, jotka vaativat oppilaalta eläytymistä, argumentointia, lähdeaineiston arviointia ja vertailua jne. Mahdollisesti aion myös kehitellä erilaisia tutkivaa oppimista hyödyntäviä tehtäviä itse. Historia ja yhteiskuntaoppi ovat minulle oppiaineina läheisiä ja olen näitä aineita jo paljon opettanutkin. Riippuen oppilasryhmästä ja siitä kuinka monta tuntia (millaisen kokonaisuuden) voin opettaa, olen valmis kokeilemaan jonkinlaista tutkivaa oppimista hyödyntävää tehtävää.

 

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa? / Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeä?

Haluaisin lisää tietoa / esimerkkejä muista vastaavista (valmiista) tutkivan oppimisen tehtävistä, niin että ne toteutettaisiin jossakin tapaamisessa. Opintojakso on melko lyhyt, mutta uskoisin että yksi tai kaksi valmista esimerkkiä lisää olisi oppimisen kannalta erityisen hyödyllistä. Haasteita näen yhä siinä, kuinka oppilaan saisi kiinnostumaan oppiaineesta. Tämä tosin pätee kaikkien oppiaineiden kohdalla. Kiinnostuksen heräämiseen vaikuttavat paljon oppilaan luonteenpiirteet ja jotkut aiheet vain eivät kiinnosta kaikkia.

Suurimpia oivalluksiani tällä opintojaksolla ovat olleet mm. se, että historian opetuksesta on mahdollista tehdä oppilaita innostavaa, ja siihen on myös tunneillamme näytetty keino. Toinen suuri (ja myös henkilökohtaisempi) oivallus( juurikin tälläisen keinon eli) toiminnallisen eläytymisharjoituksen kautta on ollut, että kaikkina aikoina aikalaiset rakentavat maailmankuvaansa tieteelle, uskomuksille, huhupuheille tai "arkijärjelle", joita valtaapitävät (ja nykyaikana myös media) tukevat / rakentavat.

On mielenkiintoista miettiä, miten omasta historian opettamisesta saisi vaikuttavaa. Yksi tapa on varmasti pyrkiä tukemaan enemmän tutkivaa, oivaltavaa ja eläytyvää oppimista. Tavoitteena ei ole pelkästään saada oppilasta kiinnostumaan historiasta vaan myös osallistamaan jokaista oppilasta tunnilla. En ole niinkään huolissani osaamisestani oppiainesisällöissä. Tottakai niissä on puutteita, mutta historia on niin valtavan laaja kokonaisuus, ettei kaikkea voikaan osata, ja ainesisällöllisiä puutteita on kohtalaisen helppo paikata kirjallisuuden avulla. Sen sijaan koen, että erilaisiin opetusmetodeihin minun pitää perehtyä ja paljon, jotta saan opettajana luottua puitteet, jossa oppiminen tapahtuu. Opettajavetoisessa opiskelussa on luultavasti puolensa (-mikäli opettaja on äärimmäisen ammattitaitoinen ja karismaattinen), mutta oppilaita osallistava, keskusteleva ilmapiiri, jossa opettaja toimii lähinnä kysymysten asettajana ja keskustelunohjaajana vaikuttaa toteutustapana tällä hetkellä mielestäni tehokkaammaale tavalle opettaa ja oppia. Haasteena pidän sitä, että kuinka esimerkiksi tällainen tutkiva ja eläytyvä oppiminen saadaan muokattua ja sopimaan lukuvuoteen niin, että pohdiskeluille, keskusteluille ja oivalluksille jää varmasti myös tarpeeksi aikaa opetuksessa.

Suurin oivallukseni opintojaksolla on ollut se, että historiaa voi opettaa paljon monipuolisemmin kuin mihin itse olen tottunut. Omalla koulupolullani historian opettaminen on ollut hyvin oppikirjajohtoista, mikä on johtanut siihen, että olen alkanut ajatella sen olevan ainoa tapa opettaa historiaa. Nyt kuitenkin ymmärrän, että tutkivan oppimisen mahdollisuudet ovat historian suhteen lähes rajattomat, mikä on ollut mukavaa huomata. Tähän liittyen olen myös oivaltanut oppilaiden osallistamisen tärkeyden. Kun oppilaat pääsevät tunnilla aktiivisempaan rooliin, on opiskelu heille varmasti mielenkiintoisempaa kuin perinteisessä opettajajohtoisessa mallissa.

 

Aion itse tulevana luokanopettajana historiaa opettaessani ottaa nämä oivallukset huomioon ja käyttää oppikirjaa enemmänkin opettamista tukevana kuin määräävänä elementtinä. Pyrin mahdollisuuksien mukaan tuomaan tutkivan oppimisen keinoja osaksi historian ja yhteiskunnan opetusta. Lisäksi yritän tuoda oppisisällöt lähemmäs oppilaiden kokemusmaailmaa ja saada aikaan keskustelua dialogipedagogiikan periaatteiden mukaisesti. Opettajan tulee johtaa opetushetkeä, mutta se ei tarkoita, että kuilun opettajan ja oppilaan välillä tulisi olla kovinkaan syvä. Mitä enemmän oppilaat pääsevät osallistumaan opetukseen, sitä mielekkäämmäksi he sen todennäköisesti kokevat.

 

Koen, että tarvitsen vielä lisätietoa varsinkin historian ja yhteiskuntaopin sisällöistä, jotta pystyn toteuttamaan tutkivaa oppimista mahdollisimman hyvin ja ymmärrettävästi. Tiedostan kuitenkin, ettei oppisisältöjä pysty sen tarkemmin käymään läpi näin lyhyen opintojakson aikana. Aikaa perehtyä niihin on kuitenkin vielä paljon jäljellä ja sitä ehtii tehdä samalla, kun ammattia harjoittaa. Myös erilaiset tutkivan oppimisen toteutustavat olisi kiva oppia paremmin. Hyvää pohjaa tutkivan oppimisen toteuttamiselle koen kuitenkin saaneeni opintojakson aikana.

 

Suurimmalle haasteelle tällä hetkellä tuntuu oppilaiden innostaminen historian oppisisältöjen opettelemiseksi. Pelkkä tutkiva oppiminen ei itsessään takaa mielenkiinnon herättämistä ja säilymistä. Uskon kuitenkin, että pedagogisen osaamisen kehittyessä opintojen varrella, myös taito ottaa oppilaat paremmin mukaan opetukseen tulee kehittymään. Opinnot ovat vasta alussa, joten en pidä tätä kovinkaan merkittävänä huolenaiheena tässä vaiheessa.

Tällä opintojaksolla historian opetukseen liittyviin suurimpiin oivalluksiin kuuluu ehdottomasti tutkivan oppimisen mahdollisuudet jo ala-aste opetuksessa. Historian opetus on tähän asti aina ollut lähes samanlaista pänttäämistä ja opettajan muistiinpanojen ylös kirjoittamista. Itselleni totuttu "tylsä" opetusmalli ei kuitenkaan juuri koskaan tuottanut ongelmia, mutta on mielenkiintoista ymmärtää kuinka tavoitamme niitä, jotka eivät ole luoneet kiinnostusta historiaan perinteisemmän opetuksen kautta. 

Haluan sisältää tulevaisuudessa omaan opetukseeni paljon tutkivaa oppimista. Vaikka sen järjestäminen voi paikoittain olla työlästä, ehkä aikojen saatossa se helpottuu harjoitellessa. Tarkoituksenmukaista oppilasjohtoista ja erikoista opetusta ei ole kuitenkaan jokaisella tunnilla pitääkään, joten en sen usko olevan ongelma. Käytännönläheisyys on kuitenkin helpompi tapa tuoda oikeaa kiinnostusta vähitenkin motivoituneille oppilaille. Sitä saattaa oppia kuin vahingossa. Erilaisia esimerkkejä ja harjoitusmuotoja tutkivasta ja oppilasjohtoisesta opettamisesta uupuu vielä minun varastostani, joten niitä olisi mukava kartuttaa lisää.

Tutkiva oppiminen, sen toteuttaminen ja suunnittelu on vielä haastavaa. Vaikka ymmärrän sen idean, on vaikeaa hahmottaa kuinka asiat toimivat. On vaikeaa olla kaiken ulkopuolella tarkastelijana, joka osaa ajatella kaikkien tulevat ajatukset ja antaa vinkkejä ja edetä tehtävässä sen mukaan. Suuri määrä harjoitusta varmasti alkaa ajan myötä selkeyttämään tätä.

Suurimmat oivallukseni tällä opintojaksolla ovat koskeneet historiallisia lähteitä ja näiden käyttämistä opetuksessa. Omana kouluaikanani historiaa opiskeltiin kirjan mukaan, enkä muista tehneemme tutkivia oppimistehtäviä, kuten tällä kurssilla olemme tehneet. Kirjalla on paikkansa ja roolinsa opetuksessa, mutta historian opetuksen luovuus ja mahdollisuudet ovat avautuneet minulle tämän kurssin ja sen sisältämien harjoitteiden myötä. Aion viedä oivalluksiani käytäntöön laajentamalla katsettani historian opetuksen suhteen: aion etsiä ja tallentaa näkemiäni uutisartikkeleita, tutkimuksia sekä erilaisia sivustoja, joita voisi myöhemmin käyttää hyväksi opetuksessa. Lisäksi innostuin ajatuksesta perehtyä hieman tarkemmin kirjallisuuden puolella historian tutkimukseen.

Haluaisin lisää tietoa siitä, miten historiaa kirjoitetaan erilaisten löydösten avulla sekä sitä, kuinka kulttuuri vaikuttaa esimerkiksi tiettyjen asioiden tai tapahtumien merkittävyyteen. Ylipäätään haluan lisätä omaa tuntemustani ihmisen olemassaolon eri aikakausien piirteistä ja erilaisten tapahtumien monista eri näkökulmista. Yhteiskuntaoppiin liittyen voisin paneutua enemmän omaan yhteiskuntajärjestelmäämme ja kuinka esimerkiksi yrityksen perustaminen tapahtuu jne.

Nyt vielä tuntuu haastavalta rakentaa ja suunnitella laajempia, koherentteja oppikokonaisuuksia liittyen historiaan ja yhteiskuntaoppiin. Erittäin tärkeänä näen tavoitejohtoisen suunnittelun, mikä itselleni vieraamman sisällön äärellä helposti unohtuu ja tehtäviä lähtisi helposti suunnittelemaan sisältö edellä. Periaatteessa ja käytännössä olen tutustunut historian opsiin ja siellä mainittuihin tavoitteisiin, muistankin niitä, mutta silti opetuksen punainen lanka vielä tällä hetkellä tuntuu työläältä pitää kädessä.

Suurimmat oivallukseni opintojaksolla ovat liittyneet siihen miten kiinnostavasti historiaa voi opettaa ja miten paljon erilaisia lähteitä opetuksessa käyttää. Oman kouluaikani opetus oli pitkälti opettajan selityksiä aiheesta, kirjasta lukemista sekä muistiinpanojen ja tehtävien tekemistä. Yksi suurimmista oivalluksistani olikin ehkä se, ettei historian kirjaa tarvitse käyttää opetuksessa niin orjallisesti, vaan se voi toimia enemminkin apuvälineenä. 

Toivon omassa työssäni pääseväni käyttämään erilaisia tutkivan oppimisen tapoja opetuksessa. Tahdon osallistaa oppilaitani mahdollisimman paljon tunneilla ja välttää opettajajohtoista opetusta. Tiedostan, että tämä voi olla joskus myös haastavaa, sillä oma opetukseni on ollut niin opettajajohtoista. Tästä totutusta tavasta irtautuminen voi tuntua haastavalta, mutta toivon, että onnistun muokkaamaan omaa opetustani kuitenkin oppijalähtöisemmäksi ja oppilaita osallistavaksi. Aion myös miettiä millä tavoin eri oppiaineita voisi enemmän yhdistellä niin, että samoja asioita käsiteltäisiin/toteutettaisiin useammassa oppiaineessa eri kannalta. 

Tahtoisin vielä enemmän tietoa siitä, millaisia erilaisia tutkivan oppimisen projekteja voisi toteuttaa ja miten toiminnallisuutta voisi tuoda tunneille enemmän muutenkin kuin isompien projektien merkeissä. Koen haasteena tutkivalle oppimiselle ja projekteille juuri ajankäytön, ajatellen niin omaa suunnittelua kuin itse toteutusta. Tahtoisinkin oppia miten oppilaita pystyisi innostamaan ja osallistamaan ihan “perustunneillakin” ja miten tutkivaa oppimista voisi ajankäytöllisesti järkevästi suunnitella. Tietoa koen tarvitsevani myös ihan historian sisältötiedoista. Tietoa toki on nykyään helposti saatavilla ja kaikkea ei todellakaan tarvitse itse osata ja muistaa, mutta omaa opetusta ajatellen tuntuisi helpommalta lähteä historiaa opettamaan jos omat tiedot olisivat edes jonkinlaisella tasolla. Näin myös kirjasta irtautuminen ja tutkivan oppimisen toteutus olisi helpompaa.