Kasvatetaan vanhoja viljelykasveja!

Tutustukaa ensin kasvigeenivarojen oppimateriaaliin Kasvata vanhoja viljelykasveja. Tämän jälkeen valitkaa joko projektivaihtoehto A tai B.

Projektivaihtoehto A:
OPPILASLÄHTÖINEN PROJEKTI

Yleistä:

• Opettaja esittelee oppilaille projektin aiheen: vanhojen viljelykasvien (esim. maatiais- tai perinnekasvien) kasvattaminen. Oppilaat saavat suunnitella projektin itse. Opettaja toimii taustatukena.
• Oppilaat jakautuvat 3–4 hengen ryhmiin, joissa keskustellaan ja sovitaan projektiin liittyvistä ehdotuksista ja perusteluista. Nämä pienryhmät esittävät ajatuksiaan koko luokalle myös yhteisissä keskustelutilaisuuksissa, ja lopulliset valinnat tekee luokka yhdessä, äänestämällä.
• Päätökset kirjataan ylös jokaisen vaiheen/tapaamisen lopuksi projektikansioon, joka voi olla esimerkiksi sähköinen/kirjallinen kansio ja kaikkien projektiin osallistuvien saatavilla.
• Samaa käytäntöä jatketaan projektin ideariihi- ja suunnitteluvaiheesta sen loppuarviointiin saakka.
• Opettaja vastaa kokonaisaikataulusta ja määrittelee sen keston (kurssin kesto / lukukauden aikana / kesän yli / monivuotinen projekti – projekti voi esimerkiksi myös periytyä seuraavan vuoden oppilaille ja he voivat jatkaa kasvimaan hoitoa, tai sitten samat oppilaat voivat hoitaa kasveja 7.–9.-luokilla).
• Opettaja esittelee aiheen ja asettaa oppilaille projektin välietapit: milloin minkäkin projektin osan tulee olla valmis.

Projektin vaiheet:

1) Ideariihi.

a) Millaisia kasveja oppilaat haluaisivat kasvattaa? Mitkä ovat kyseisten kasvien hoitovaatimukset ja millaista satoa toivotaan? Tätä varten oppilaat tutustuvat sekä Geenivaraoppi-sivuston laji- ja lajike-esittelyihin, mutta myös muihin tietolähteisiin. Onko valittuja viljelykasveja mahdollista kasvattaa opettajan esittämissä aikatauluraameissa? Oppilaat tutustuvat aihepiiriin, keskustelevat ja perustelevat valintojaan.

b) Missä koulun alueella kasveja voisi kasvattaa? Miten ratkaisut vaikuttaisivat yleiseen viihtyvyyteen ja toimivuuteen? Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon kasvien hoitamiseen ja menestymiseen liittyen? Keneltä pitää hankkia lupa tilan käyttämiseen kasvien viljelyyn? Entä viljelyyn liittyvien tarvikkeiden säilytystilat?

c) Mitä välineitä ja tarvikkeita viljelyssä tarvitaan? Mistä ne voisi hankkia ja paljonko ne maksavat?

d) Miten projekti rahoitetaan?

f) Työnjako: Hoitavatko kaikki oppilaat vuorotellen kaikkia kasveja vai jokin 3–4 hengen ryhmä jotakin tiettyä kasvilajia/lajiketta? Entä muut hoidettavat asiat, kuka tekee mitäkin?

g) Miten mahdollisesti saatu sato jaetaan osallistujien kesken, vai käytetäänkö se koulun keittiössä tai kotitaloustunnilla, jaetaan maistiaisina jossakin koulun tapahtumassa, myydään koulun myyjäisissä…?

KAIKKI PÄÄTÖKSET KIRJATAAN MUISTIIN JA LAITETAAN ESILLE PAIKKAAN, JOSSA KAIKKI OSALLISTUJAT VOIVAT NÄHDÄ NE. IDEARIIHIVAIHE VOIDAAN TOTEUTTAA USEASSA ERI OSASSA JA SIIHEN KANNATTAA VARATA RIITTÄVÄSTI AIKAA.

2) Suunnitelma.

1. Valitaan kasvatettavat kasvilajikkeet ja kirjataan ne muistiin.
2. Selvitetään kasvilajikkeiden saatavuus (ja tarvittaessa korvataan muilla lajikkeilla saatavuuden mukaan). Sovitaan, kuka hankkii mitäkin, mistä ja milloin.
3. Piirretään pihasuunnitelma koulun ulkotiloihin tai tilankäyttösuunnitelma sisätiloihin sijoitettavia istutuksia varten. Käytetään pohjana koulun ulko- tai sisätiloja kuvaavia karttapiirroksia. Minne mikäkin kasvilajike sijoitetaan kasvamaan? Miksi juuri sinne? Pohditaan kasvien kasvupaikkavaatimuksia sekä pihan/sisätilojen käyttöön liittyviä tekijöitä. Miten kaikki ratkaisut vaikuttavat yleiseen viihtyvyyteen ja tilojen käytettävyyteen? Ketkä kaikki saavat osallistua hankkeeseen ja hyötyä siitä?
4. Päätetään työnjaosta ja kirjoitetaan se ylös.

3) Toteutus.

1. Oppilaat hankkivat tarvittavat luvat.
2. Oppilaat hankkivat tarvittavan rahoituksen.
3. Oppilaat hankkivat tarvittavat välineet ja tarvikkeet.
4. Oppilaat hankkivat kasvatettavat kasvit (siemenet/mukulat jne.).
5. Oppilaat istuttavat kasvit niiden hoito-ohjeiden mukaisesti.
6. Oppilaat perustavat kasvimaan/viljelylaatikot/ruukkuviljelmät/puutarhan koulun tiloihin.
7. Oppilaat hoitavat kasveja.
8. Oppilaat korjaavat sadon.
9. Oppilaat kirjaavat ylös projektin eri vaiheet – onnistumiset ja epäonnistumiset, vaikeudet ja haasteet, ratkaisuyritykset, tekemisen ilon. Analysoidaan syitä ja seurauksia. Projekti valokuvataan/videokuvataan/esitellään se postereina koulun seinällä / koulun blogissa.
10. Oppilaat myös huolehtivat viljelykasviensa hävittämisestä biojätteeseen/kompostiin ja välineiden puhdistamisesta, hoidosta ja säilyttämisestä tarpeen mukaan.

Projektivaihtoehto B:
OPETTAJAJOHTOINEN PROJEKTI

• Opettaja suunnittelee projektin osat ja antaa oppilaille ohjeet eri työvaiheista.
• Projekti voi esimerkiksi ajankäytöllisistä tai muista käytännön syistä olla myös osittain opettajan ja osittain oppilaiden itsensä suunnittelema ja toteuttama.
  
  Mitä opitaan: kasvibiologiaa, lähialueen suunnitteluun osallistumista, suomalaisia viljelykasveja ja mahdollisesti niiden eri lajikkeita, käytännön projektin suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä monipuolisia tietoja ja taitoja.