Lisätietoa: Ohran tutkimus

Maatiaisten ja vanhojen lajikkeiden hyödyntäminen ohran jalostuksessa

Genomiikan eli perimän tutkimuksen menetelmin voidaan etsiä parempia geenimuotoja (alleeleja) laajoista lajikeaineistoista. Tiedon perusteella kasvinjalostaja pystyy valitsemaan oikeat vanhemmat risteytyksiinsä. Haluttuja geenimuotoja omaavien risteytysjälkeläisten valitseminen jalostusohjelmaan vauhdittuu perimää diagnosoivien DNA-tunnistimien avulla. Ne paljastavat jo varhaisessa vaiheessa, että mitkä jalostuslinjat kantavat haluttuja geenejä. Jalostusaineistoista testataan viljely- ja laatuominaisuudet, ja parhaimmat linjat esitetään rekisteröitäväksi uusiksi lajikkeiksi.

Esimerkki maatiaisten ja vanhojen lajikkeiden tutkimisesta jalostusominaisuuksien parantamiseksi on MTT:n Ohrasopu-hanke. Siinä mukana oli 70 pohjoismaista maatiaisohraa ja 130 uutta ja vanhaa ohralajiketta. Ohrista tutkittiin mm. typenkäytön tehokkuutta ja kasvitautien kestävyyttä, ja ne kaikki testattiin (genotyypitettiin) yhden nukleotidin eroa perimässä tunnistavilla SNP-merkeillä (single nucleotide polymorphism).

Hankkeessa löydettiin verkkolaikun ja rengaslaikun kestäviä lajikkeita, joita voidaan käyttää taudinkestävyysjalostuksessa. Tutkimuksessa myös löydettiin SNP-merkkejä, joita voidaan käyttää valintatyökaluina taudinkestävyysjalostuksessa.

Tutkimuksen alustavat tulokset on esitetty Suomen maataloustieteen päivillä 2012:

Manninen ym. 2012. Geenivarojen ja genomiikan hyödyntämisestä ohran sopeuttamisessa ilmastonmuutokseen. http://www.smts.fi/Ilmastonmuutos/Manninen_Ohran%20sopeuttaminen.pdf


Tehtävä
: Tutustu linkin kokousjulkaisuun, ja mieti mitä keinoja/välivaiheita jalostaja tekee löytääkseen haluamansa geenimuodot laajasta kasviaineistosta.

Lisämateriaalia:

EU:n rahoittamassa Exbardiv-hankkeessa tutkittiin kaksitahoisen ohran monimuotoisuutta (jaoteltuna uusiin ja vanhoihin) ja etsittiin perinnöllistä vaihtelua jalostuksen käyttöön. Tutkimuksessa oli mukana 5 Euroopan maata. Menetelmänä käytettiin assosiaatiokartoitusta. Myös tässä tutkimuksessa suomalaiset ovat olleet mukana. Oheisessa julkaisussa voit tutustua tarkemmin käytettyin genomiikan menetelmiin.

Tondelli et al. 2013: Structural and Temporal Variation in Genetic Diversity of European Spring Two-Row Barley Cultivars and Association Mapping of Quantitative Traits. https://www.crops.org/publications/tpg/pdfs/6/2/plantgenome2013.03.0007

Teksti: Elina Kiviharju

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä