Miten Naton rooli Euroopan turvallisuuspolitiikassa on muuttunut 1940-luvulta nykyhetkeen asti?

Vastauksessa voi pohtia joitakin seuraavista näkökulmista:

• Nato perustettiin vuonna 1949 alueelliseksi puolustusliitoksi Neuvostoliiton ja sen liittolaisten uhkaa vastaan.
• Sen päävastustaja oli vuoteen 1991 asti Varsovan liitto (joka oli perustettu 1955).
• Tilanne muuttui, kun kylmä sota päättyi Neuvostoliiton romahdukseen.
• Nato laajensi aluettaan Euroopassa, kun entiset itäblokin maat liittyivät siihen (Saksan itäiset osavaltiot 1990, Puola, Unkari ja Tšekki 1999, Slovenia, Bulgaria, Romania, Slovakia, Viro, Latvia ja Liettua 2004, Albania ja Kroatia 2009, Montenegro 2017). Hakijamaita ovat Bosnia-Hertsegovina ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Myös Georgia ja Ukraina ovat olleet kiinnostuneita.
• Venäjä ei ole suhtautunut Naton laajentumiseen suopeasti.
• Naton rooli muuttui kylmän sodan jälkeen alueellisesta puolustusliitosta kansainväliseksi kriisinhallintaorganisaatioksi (esimerkiksi Balkanilla ja Afganistanissa).
• Nato-sopimuksen mukaisesti kaikki osallistuvat yhden jäsenmaan puolustamiseen hyökkäystilanteessa. Tätä artiklaa (5.) on käytetty yhden kerran Naton historiassa eli vuoden 2001 WTC-iskujen jälkeen. 
• Syyskuun 2001 jälkeen Yhdysvaltojen ja Naton yhdeksi päätehtäväksi tuli toiminta kansainvälistä terrorismia vastaan. 
• Nato-maiden välit kärsivät, kun Yhdysvallat aloitti Irakin sodan 2003. Kaikki liittolaismaat eivät hyväksyneet hyökkäystä Irakiin ja jättäytyivät pois operaatiosta. Naton toiminnan painopiste siirtyi pois Euroopasta.
• Naton rooli on palannut jossain määrin alueelliseen puolustukseen Venäjän liitettyä Krimin niemimaan itseensä vuonna 2014. Nato tuomitsi toimet suorasanaisesti. 
• Nato on varautunut perinteiseen sodankäyntiin ja pyrkii vastaamaan myös epätavanomaisiin uhkiin, kuten tietojärjestelmiä vastaan hyökkäämiseen (kybersodankäynti). Uutena uhkana on hybridisodankäynti, jossa esimerkiksi yhdistetään informaatiosotaa, kyberiskuja ja erikoisjoukkojen käyttöä. 
• Naton toimintaympäristö muuttui jälleen vuoden 2022 keväällä, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan koko Ukrainaa vastaan.
• Pitkään sotilaalliseen liittoutumattomuuteen nojanneet Suomi ja Ruotsi päättivät hakea sotilasliiton jäsenyyttä toukokuussa 2022.
• Venäjän propagandassa oletettua hitaamman etenemisen syyksi on laitettu ”sota Natoa vastaan”. Todellisuudessa Nato ei ole mukana sodassa, mutta monet Nato-maat (mutta myös Naton ulkopuoliset maat) ovat antaneet avokätisesti apua Ukrainalle.
• Ukraina pyysi lokakuussa 2022 nopeutettua jäsenyysneuvottelua. Myös Ukraina haluaa sotilasliiton jäseneneksi.
• Suomesta tuli Naton jäsen huhtikuussa 2023, kun viimeiset natomaat Unkari ja Turkki ratifioivat Suomen jäsenyyden.
• Ruotsista tuli Naton jäsen maaliskuussa 2024
• Donald Trumpin tultua Yhdysvaltain presidentiksi luottamus Natoon Euroopan jäsenmaiden keskuudessa on heikentynyt koska Trump on suhtautunut liian ymmärtäväisesti Ukrainaan hyökänneeseen Venäjään ja pyrkinyt neuvottelemaan sen kanssa rauhasta Ukrainan ja eurooppalaisten liittolaistensa ohi, on uhkaillut joukkojensa lähdöllä Euroopasta, patistanut Euroopan maita kustantamaan itse suuremman osan puolustuksestaan. Lisäksi Trump on uhkaillut liittolaistansa Tanskaa Grönlannin valloittamisella ja liittolaistansa Kanadaa liittämisellä Yhdysvaltoihin.
• Vastavetona Euroopan maat ovat alkaneet suunnitella omaa puolustustansa ilman Yhdysvaltoja
• Lisäksi halukkaat Euroopan valtiot keräävät varoja ja aseita Ukrainan tukemiseen Yhdysvaltojen ohi
• Naton tilanne on tällä hetkellä hyvin epäselvä