Viranomaisvalvonta

Ruokavirasto

Ruokavirasto toimii ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden hyväksi, tukee maaseudun elinvoimaisuutta ja kehittää ja ylläpitää tietojärjestelmiä.

Ruokavirasto aloitti toimintansa 1.1.2019, kun Elintarviketurvallisuusvirasto, Maaseutuvirasto sekä osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta yhdistettiin uudeksi virastoksi.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvan viraston päätoimipaikka sijaitsee Seinäjoella.
Ruokaviraston toiminta kattaa koko maan ja virastossa työskentelee lähes tuhat henkilöä noin 20 paikkakunnalla.

Ruokavirasto

edistää, valvoo ja tutkii elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua, eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvinterveyttä sekä maa- ja metsätalouden tuotantoon käytettäviä lannoitevalmisteita, rehuja ja kasvinsuojeluaineita ja lisäysaineistoja eli siemeniä ja taimiaineistoa.
vastaa Euroopan unionin maataloustuki- ja maaseuturahastojen varojen käytöstä Suomessa, toimii EU:n maksajavirastona ja huolehtii EU- ja kansallisten tukien – viljelijätukien, hanke-, yritys- ja rakennetukien sekä markkinatukien – toimeenpanosta.

Lisäksi Ruokavirasto kehittää ja ylläpitää maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmiä, kehittää sähköisiä asiointipalveluja, ylläpitää ja kehittää oman toimialan rekistereitä sekä tuottaa tietohallinnon palveluita maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille sekä muille julkishallinnon tahoille.

Elintarviketurvallisuuden varmistaminen

Valvonta

Suomen elintarvikeketjun turvallisuus ja laatu tehdään monen eri tahon yhteistyönä. Näistä keskeisiä ovat alan yritykset ja toiminnanharjoittajat, järjestöt, laboratoriot ja paikalliset viranomaiset. Ruokavirasto johtaa, ohjaa ja kehittää MMM:n hallinnonalalla elintarvikeketjun turvallisuuden ja laadun varmistamista. Tavoitteena on vaikuttava, tehokas, yhtenäinen ja riskiperusteisesti kohdistettu valvonta koko ketjussa.

Ruokavirasto vastaa

elintarvikkeisiin liittyvien riskien ennakoinnista, ehkäisystä ja hallinnasta
kasvinterveyden ja maataloustuotannon riskien ennakoinnista, ehkäisystä ja hallinnasta
eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä

Pellolta pöytään –ketjun turvallisuuden ja laadun varmistamiseen ja tukemiseen osallistuvia viranomaisia ovat kunnat, aluehallintovirastot (AVI), Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (Ely-keskukset), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Tulli, Ahvenanmaan valtionvirasto, Säteilyturvakeskus (STUK).

Kansallinen valvontasuunnitelma, VASU

Valvonta perustuu Suomen elintarvikeketjun monivuotiseen kansalliseen valvontasuunnitelmaan (VASU), jossa on yksityiskohtainen kuvaus koko valvontaketjusta. VASU löytyy vasemman valikon kautta kohdasta Suunnitelmat ja ohjelmat.

VASUn toteutumisesta toimitetaan ns. VASU-raportti Euroopan komissiolle. Suomen VASU-raportit löytyvät sivulta Arviointi ja raportit, jonne pääsee vasemman valikon kautta.

Ruokavirasto ja Valvira laativat yhdessä ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman, jonka tarkoitus on ohjata kuntien ympäristöterveydenhuollon valvonnan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Ohjelma löytyy vasemmalta kohdasta Suunnitelmat ja ohjelmat.

Tietoa elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvintuotantoon liittyvästä valvonnasta löytyy myös vasemman valikon kautta, kohdasta valvontajärjestelyt. Yksityiskohtainen kuvaus eri sektoreiden valvonnasta ja toiminnan tukemisesta löytyy suoraan kyseisen asian yhteydestä.

Valvonnan johtamis- ja ohjausjärjestelmä

Ruokavirasto suunnittelee valtakunnalliset tavoitteet elintarvikeketjun turvallisuudelle ja valvonnalle sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Tähän tehtävään sisältyy resurssien varmistaminen, toiminnan tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta huolehtiminen ja siitä raportointi sekä havaittujen puutteiden systemaattinen korjaaminen.

Toimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon toimialan strategiat ja toiminta- ja taloussuunnitelmat, valtion talousarvio sekä MMM:n ja Ruokaviraston välinen tulossopimus.

Valvonnan toimivuus ja laatu

Ruokavirasto varmistaa valvonnan toimivuutta ja laatua ohjaamalla eri viranomaisten toimintaa sekä organisoimalla auditointeja. Viranomaisilla on toimintaansa soveltuvat laatu- /toimintajärjestelmät. Lisäksi valvonnan laatua varmistetaan toiminta- ja laatujärjestelmillä, sekä niiden mukaisilla ohjaus- ja arviontikäynneillä.

Elintarvikevalvonta

Elintarvikevalvonnan tehtävänä on varmentaa elintarvikkeiden turvallisuutta sekä varmentaa elintarvikkeen laadusta ja koostumuksesta annettavien tietojen oikeellisuutta.

Käytännön valvonta

Suurin osa elintarvikevalvonnasta tapahtuu kunnan toimesta Kunnat ovat järjestäneet elintarvikevalvontansa yhteistoiminta-alueittain. Kunnallisia elintarvikevalvontaviranomaisia ovat eläinlääkäri, terveystarkastaja tai muu kunnallinen elintarvikevalvoja. Teurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien laitosten valvonnasta ja lihantarkastuksesta vastaa Ruokavirasto.

Aluehallintovirastot ohjaavat kuntia

Aluehallintoviraston tehtävänä on ohjata kuntien suorittamaa elintarvikevalvontaa. Aluehallintovirastot tekevät muun muassa elintarvikevalvonnan vaatimuksenmukaisuudenarviointeja kunnallisissa elintarvikevalvontayksiköissä. Arvioinneilla pyritään kehittämään kunnallista elintarvikevalvontaa ja niiden avulla kerätään tietoa kunnallisen elintarvikevalvonnan vaatimuksenmukaisuudesta.

Ruokavirasto johtaa ja kehittää

Ruokavirasto johtaa ja kehittää elintarvikevalvontaa koko Suomen alueella.

Tulli

Tulli valvoo EU-jäsenmaista ja kolmansista maista tulevia muita kuin eläimistä saatavia elintarvikkeita. Kolmansista maista tulevia eläimistä saatavia elintarvikkeita valvoo Ruokavirasto.

Puolustusvoimat

Puolustusvoimat valvovat puolustusvoimien alueella elintarvikkeiden vaatimuksenmukaisuutta ja turvallisuutta.

Yrityksillä omavalvonta

Yritykset itse vastaavat tuottamiensa tuotteiden turvallisuudesta. Yritykset käyttävät omavalvontaa oman tuotantonsa valvonnan pohjana. Kuluttajat voivat parantaa elintarvikkeiden laatua pysymällä valppaana ja ilmoittamalla havaitsemistaan puutteista kunnan viranomaiselle.

ELINTARVIKKEIDEN JÄLJITETTÄVYYS

Jäljitettävyys pellolta pöytään -ketjussa

Elintarvikkeet, rehut ja näiden raaka-aineet pystytään jäljittämään jokaisessa tuotanto-, valmistus- ja jakeluvaiheessa.
Elintarvike- ja rehualan toimijat, mm. valmistajat ja myyjät ovat lainsäädännön mukaan vastuussa jäljitettävyydestä.
Jäljitettävyydellä tarkoitetaan, että elintarvike- ja rehualan toimija pystyy osoittamaan, mistä raaka-aine- tai muu tuote-erä on tullut ja mihin lähetetty erä on toimitettu.
Lisäksi toimijan tulee tietää elintarvikkeiden hankinta- ja luovutusajankohdat.
Sisäisellä jäljitettävyydellä tarkoitetaan, että toimija pystyy yhdistämään, mitä tulleita eriä mikin lähtevä erä sisältää.

Jäljitettävyydestä hyötyvät kuluttajat, eläimet ja elintarvike- ja rehualan toimijat

Toimiva jäljitettävyys lisää elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta.
Jäljitettävyyden avulla pyritään estämään hylättyjen elintarvike- ja rehuerien pääsy ihmisten tai eläinten ravinnoksi.
Joskus tuotteissa havaitaan viranomaisten tai toimijoiden toimesta virheitä, jolloin virheelliset tuotteet vedetään pois markkinoilta.
Hyvän sisäisen jäljitettävyyden avulla varmistetaan tehokas takaisinveto ja minimoidaan aiheutuvat vahingot niin kuluttajille kuin toimijoille.