Laaja-alaisten osaamisalueiden kehittymistä tukevissa pedagogisissa ratkaisuissa ikäkausipedagoginen tulkinta korostuu erityisesti tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen alueessa. Tietoteknologiaa käytetään harkitusti ja lapsen ikävaihe huomioiden. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä suositaan oppilasta aktivoivia ja osallistavia tapoja.

Opetuksessa painotetaan teknologian välinearvoa pyrittäessä kohti itseisarvoa, hyvää elämää. Teknologian vaikutusta erityisesti oppilaan ja opiskelijan omaan elämään tutkitaan yhdessä muun muassa mediapäiväkirjojen avulla ja erilaisilla projektitöillä. Tieto- ja viestintäteknologialla on tärkeä tehtävänsä tiedon hankinnan ja jäsentelyn näkökulmasta. Chomsky^[1] toteaa, että teknologian käytön pitäisi olla apuväline, ei itsetarkoitus, vaikkakin se helpottaa opetettavan aineen esiin tuomista, opiskelijan arviointia ja nopeuttaa tiedonkäisittelyä. Mitä vähemmän tarjoamme nuorelle valmiiksi muotoiltuja kaavoja opetustilanteissa sitä parempi.^[2]

Ihminen nähdään luovana ja taidetta tarvitsevana ihmisenä, jonka mielikuvitusta, kykyä eläytyä ja ajatella tilanteita nykyhetkeä pidemmälle tuetaan antamalla oppilaalle ja opiskelijalle mahdollisuus opiskella tiedon, taidon ja taiteen alueilla tasapainoisesti kaikkien lukuvuosien ajan. Jotta oppilaista ja opiskelijoista kasvaisi maailmaa muuttamaan kykeneviä ihmisiä, luovuus ja mielikuvitus ovat tärkeitä taitoja oppia. Ihmisen on pystyttävä mielessään näkemään valmis työ tai tilanne, jonka haluaa tehdä, jotta muutos voisi syntyä. Steinerkoulu ei ole tekniikkavastainen. Steiner totesi jo 1922, että “Tärkeämpää kuin vanhan kouluperinteen kannalta luullaan, on perehtyminen nykyiseen tekniikan maailmaan”^[3].

Tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen kuuluvat käytännön tvt-taidot omien tuotosten laadinnassa, vastuullinen käyttö, tvt tutkivassa ja luovassa työskentelyssä sekä tvt:n käyttö vuorovaikutuksessa, verkostoitumisessa ja vaikuttamisen keinona.

Tietoteknologista osaamista tukevia järjestelyitä ja painotuksia kuvataan tarkemmin oppimisympäristöt ja työtavat -luvuissa sekä ainekohtaisissa osioissa, mm. eurytmian kohdalla kuvataan, miten tietojenkäsittelytieteen/koodauksen perusasioita opetellaan toiminnallisesti ihmisiä ja ihmisryhmiä liikuttamalla.

^[1] (2006)

^[2] Chomsky 2006, 89–90.

^[3] Steiner 1989, 26