Monilukutaito liittyy vahvasti ajattelu- ja tiedonhallintataitoihin. Näitä taitoja kehitetään kaikissa oppiaineissa kunkin oppiaineen luonteen mukaisesti. Jotta itsenäiseen ajatteluun päästään ja kriittinen ajattelu mahdollistuu, on opiskelijan kyettävä ajattelemaan kussakin oppiaineessa oman oppiaineensa luonteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi matematiikassa matemaattista ajattelua, historiassa historiallista jne. Opiskelussa ei ole siis kyse tietojen muistamisesta, vaan ajattelusta, jossa tietoja sovelletaan tähän päivään ja omaan elämään. Opiskelijan tulee myös nähdä yhteyksiä ja suhteita eri oppiaineiden sisältöjen välillä^[1]. “Ajattelun elävyyteen pyritään esimerkiksi tarkastelemalla asioita monesta eri näkökulmasta.”^[2]

Oppikirjaton opetus tukee sitä, että opetuksessa käytetään autenttisia tekstejä niiden oikeissa esiintymisympäristöissään. Tällä tavoin perinteistä luokkahuonetta oppimisympäristönä laajennetaan myös tekstilajien osalta. Erilaiset museokäynnit ja vierailut tuovat oppiaineksen lähelle oppilaan ja opiskelijan omaa kokemusta. Tekstin, kuvan, äänen ja niiden yhdistelmien tuottamisessa pyritään siihen, että ne tehdään aina jotain varten. Opiskelija kokee mielekkääksi aiheet, jotka hän voi liittää omaan henkilökohtaiseen elämäänsä^[3]. Oppilaiden tulee voida harjoitella taitojaan myös monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä.

Monilukutaitoon liittyy myös oppilaan ja opiskelijan käsitys kielestä, kielitietoisuus. Kielitietoinen ihminen ei ole tietoinen pelkästään siitä, miten kieltä ja tekstejä käytetään eri tilanteissa, hän osaa myös pohtia sitä, miten kieli vaikuttaa häneen itseensä. Steiner^[4] toteaa, että kielen kehityksen voidaan ajatella ilmaisevan myös puhujiensa sielunelämää, vaikkakin ihmisten suhtautuminen kieleen vaihtelee vuosisadoista toiseen. Jos ajatellaan kielen ja ajattelun suhdetta toisiinsa ja sitä, että kielen avulla ihmiset muotoilevat ajatuksensa muiden kuultavaksi, on otettava huomioon se, että kielten rakenteellinen järjestelmä ei salli kaikissa kielissä sanojen liittymistä toisiinsa mielivaltaisessa järjestyksessä. On sääntöjä, joiden mukaan kielellä ilmaistaan asioita, ja nämä säännöt ohjaavat myös ajattelua. Ihmiset siis osittain ajattelevat stereotyyppisillä lauseilla, kun eivät voi ajatustaan ilmaista ihan millä tavalla tahansa^[5]. Samoin kuin eri kielillä ilmaistaan asioita eri tavoin, eri oppiaineilla on oma tehtävänsä kuvata maailmaa “omalla kielellään”. Näistä tavoista tietoiseksi tuleminen kuuluu monilukutaitoon.

Koska tarkoituksena ja tavoitteena opetuksessa on kasvattaa maailmaa muuttamaan kykeneviä ihmisiä, ei vain maailmassa eläviä ihmisiä, tarvitaan ajattelua, jossa on sisältöä. Sisällöllinen ajattelun taito tarkoittaa kykyä arvioida ympärillä olevaa maailmaa^[6]. Ilman taitoa arvioida ympäristöään ihminen ei pysty muuttamaan elinpiiriään.

Ympäristön havainnointiin ja arviointiin kuljetaan oppilaiden ja opiskelijoiden lähimmistä tekstiympäristöistä kohti eri tieteen- ja taiteenalojen tekstiympäristöjä. Niitä lähestytään kokemuksellisuuden kautta. Steiner^[7] esittää ajatuksen siitä, että ”rikkain kokemus on ihmisellä, jolla on suurin määrä yksilöityneitä käsitteitä. -- Todellisuus ilmenee meille havaintona ja käsitteenä; -- Ajattelumme yhdistää meidät maailmaan; tunteminen palauttaa meidät itseemme, ja se vasta tekee meistä yksilön. -- Täysin ajatukseton tunne-elämä kadottaisi välttämättä kaiken yhteyden muuhun maailmaan. Maailman tiedostaminen kulkee kuitenkin kokonaisihmisessä käsi kädessä tunne-elämän kehittymisen kanssa. Tunne on tie, jolla käsitteet saavat konkreettista elämää.”
Steiner^[8] toteaa, että ei ole parempaa metodia työntää lapsia kohti materialismia kuin antaa abstrakteja ohjeita; henkinen tapa opettaa on opettaa konkreettisten esimerkkien kautta, kun muistaa tuoda sielun laadut (tahto, tunne, ajattelu) ja hengen näihin konkreettisiin esimerkkeihin.

^[1] Juuso 2009, 103

^[2] Paalasmaa 2009, 58.

^[3] Rauste-von Wright, von Wright & Soini 2003, 163

^[4] (1995)

^[5] Steiner 1995, 15–17.

^[6] Tomperi 2009, 18

^[7] 1985, 74–75

^[8] 1995, 94