Steinerkoulun peruslähtökohta tukee kestävän tulevaisuuden rakentamista, jossa ihminen ja lapsi ovat keskiössä. Koulun kehittämisessä kyse on pyrkimyksestä ymmärtää ihmistä, lapsen ja nuoren kehitysvaiheita. Sekä ihminen että luonto ovat itsessään arvokkaita lähtökohtia, eivätkä esimerkiksi jatkuvan talouskasvun mahdollistajia. Steinerpedagogiikka ei rakennu yhteiskunnan valtarakenteiden eikä erilaisten tehokkuus-, talous- tai hyötynäkökohtien mukaan. Kasvatustavoitteet eivät rakennu yksinomaan yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden pohjalta.

Koulun arjessa pyritään tukemaan aktiivista kansalaisuutta ja toimijuutta. Vaikuttamista ja osallistumista harjoitellaan mitä moninaisimmin tavoin, ei pelkästään oppilaskuntatoiminnan avulla.

Vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia tarjotaan steinerkoulussa sekä oppilaille, huoltajille että koko koulun henkilökunnalle. Osallistamisen muotoja ovat esim. aktiiviset oppilas-, opettaja- ja vanhempaintoimikunnat, yhteistyöprojektit, kansalliset ja kansainväliset tapahtumat ja kouluyhteisöstä huolehtiminen arjessa.

Steinerkouluissa kunnioitetaan oppilaiden oikeutta osallistua päätöksentekoon kehitysvaiheensa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman oppimisensa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin ikäkautta vastaavalla tavalla. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Oppilaat saavat myös tilaisuuksia harjoitella sovittelemista ja riitojen ratkaisua (esim. verso-ohjelma) ja neuvottelemista.