Steinerkoulut toteuttavat kasvatus- ja opetustehtäväänsä osana suomalaista julkista koulujärjestelmää sekä osana kansainvälistä steinerkoululiikettä. Steinerkoulut ovat ensisijaisesti inhimilliseen kasvatukseen tähtääviä yhteisöjä. Steinerkoulut pitävät tehtävänään rikastaa ja monipuolistaa yleistä koulujärjestelmää soveltamalla lapsilähtöistä ja vaihtoehtopedagogista kasvatusajattelua käytäntöön. Opetuksenjärjestämisluvissa erityisenä koulutustehtävänä mainitaan steinerpedagogiikkaan painottunut opetus lukiokoulutuksessa. Steinerkoulut toimivat perinteisesti 12-vuotisina yhtenäiskouluina ja opetuksenjärjestämisluvissa todetaan, että perusopetusta ja lukiokoulutusta varten voidaan hyväksyä yhteinen opetussuunnitelma.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti tehtävänä on kaikkien oppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen, oppilaiden myönteisen identiteetin rakentaminen ihmisinä ja oppijoina. Steinerkoulun tehtävänä on tukea oppilasta oman itsensä ja oppimispolkunsa rakentamisessa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.

Steinerkoulut ovat yleensä vanhempien perustamia, kodin ja koulun yhteistyö on tiivistä ja monipuolista.

Steinerpedagoginen sivistyskäsitys painottaa sekä ns. sydämen sivistystä^[1] että ekologista^[2] sivistystä Kokonaisvaltainen sivistystulkinta sisältää niin ihmisen eettisen sisäisen tilan ja asenteen sekä erilaisen inhimillisen, sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman kartuttamisen. Opetuksella pyritään myös vastaamaan yhteiskunnallisiin muutoksiin ja reagoimaan ajankohtaisiin tilanteisiin.

Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Lukiokoulutuksessa yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi. Lukioaikana opiskelija hankkii olennaista ihmistä, kulttuureja, luontoa ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa ja osaamista. Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä. Lukiokoulutuksen aikana opiskelija rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla opiskelija kehittää suhdettaan menneisyyteen ja suuntautuu tulevaisuuteen. Lukiokoulutus syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä työelämään ja työhön. Lukiokoulutus rakentuu perusopetuksen opinnoille. Se antaa jatko-opintovalmiudet yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja lukion oppimäärään perustuvaan ammatilliseen koulutukseen. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukiokoulutus ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitelmien

laadintaan ja elinikäiseen oppimiseen.

^[1] Paalasmaa 2011, 11-21.

^[2] Ekologisen sivistyksen käsite on lähellä Veli-Matti Värrin käyttämää ekologisen sivistysprojektin määrittelyä sekä Arto Salosen käyttämää ekososiaalisen sivistyksen käsitettä.