Suomen kielen, viestinnän ja kirjallisuuden pedagogiikka (Minä kieli- ja viestintäasiantuntijana)

Osallistuminen opetukseen: osaamisen kehittymisen ja oppimistavoitteiden täyttyminen opintojaksolla ja reflektoiva työskentely (pienryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely) (opiskelijan itsearviointi)

Itsearviointi opintojaksolta suomen kielen, viestinnän ja kirjallisuuden pedagogiikka

Itsearvioinnin äärellä 

Lähdin opintojaksolle hyvin avoimin ja innostunein tunnelmin. Hieman minua jännittikin, sillä äidinkieli oppiaineena on ajoittain tuntunut ja näyttäytynyt itselle haastavana. Esimerkiksi kirjoittajana koen olevani ihan hyvä, mutta kuten alkutestissäkin ja alun itsearvioinnissa kävi ilmi, yksityiskohtaisempi kielenhuoltoon liittyvä osaaminen on vaatinut ja edelleen vaatii harjoittamista.  

Viestijänä, etenkin suullisena, olen taitava, mutta ajoittain koen kirjoittamisen hankalaksi. Kun saan kirjoittamiseen tarpeeksi aikaa ja tilaa, se luonnistuu ja todella nautin siitä. Opintojakson alkaessa, demotyöskentelyn merkeissä, pohdimmekin suhdettamme kirjoittamiseen. Muistan kertoneeni, että viihdyn kirjoittamisen parissa, mutta en silloin, jos sitä täytyy tehdä kiireessä. Mitä kielenhuoltoon tulee, tarpeeseeni saada kirjoittaa prosessin omaisesti liittyy tarve saada katsoa rauhassa pienetkin yksityiskohdat kuntoon oikeinkirjoituksesta lähtien. Välillä arjen hektisyys tuntuu haastavan hidasta ajattelijaa ja kirjoittajaa. 

Kun mietin tulevaa ja itseäni suomen kielen ja kirjallisuuden opettajana, tunnistan löytäväni itseni epävarmuuden ääreltä. Pohdin, onko minulla tarpeeksi taitoja opettaa. Erityisesti murehdin, onko minulla tarpeeksi taitoja tunnistaa sekä toisaalta auttaa tuen tarvitsijoita. Jenni Ruotsalaisen Lukemisen haasteet ja oppimisen tukeminen -työpajassa pohdin, kehittyykö tuen tarpeiden tunnistamisen taidot kokemuksen myötä. Jenni lohdutti, että aika tekee tehtävänsä, samoin kokemus.  

Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka –opintojaksolla koen olleeni aktiivinen. Pienryhmätyöskentelyssä osallistuin ryhmän keskusteluihin aidosti kuuntelemalla ryhmäni jäseniä sekä tuomalla omia näkemyksiä ja kokemuksia osaksi yhteistä työskentelyä. Pienryhmätyöskentelyyn valmistauduin työskentelemällä itsenäisesti annettujen tehtävien parissa. Kaikista eniten koin saavani irti työskentelystä, jossa juuri itsenäisesti tehdyt tehtävät sai tuoda osaksi yhteisön jaettuja kokemuksia ja tulkintoja.  

Opintojakso oli monipuolinen ja sopivan haastava. Erityisesti pidin siitä, että mukaan oli otettu useita asiantuntijoita. Sirpa Eskelä-Haapasen vetämä työpaja lukemaan opettamisen asioista oli inspiroiva ja mukaansa tempaava. Sirpa loi uskoa siihen, että tekemällä ja kokemalla oppii. Vaikka teoria on tärkeää, vieläkin tärkeämpää on uskaltaa rohkeasti kokeilla. Äidinkielen opettaminen vaatii oppilaiden elämis- ja kokemismaailmaan syventymistä sekä niiden kiinnittämistä osaksi opetusta. Perusteellisen havainnointityön tekeminen auttaa oppituntien suunnittelussa sekä yksilöllisten oppimispolkujen rakentamisessa.  

Opintojakso laittoi minut ajattelemaan kielen ja viestinnän kirjavuutta. Erityisesti haluan viedä eteenpäin oppia kielen ja kirjallisuuden äärelle pysähtymisestä. Olen kokenut kieliopin pelottavana ja haastavana, jopa välteltävänä. Sen sijaan, että veisin sisäistämääni asennetta eteenpäin, haluan korjata sitä opintojaksoltani löytämääni suuntaan. Kielen käyttäjänä on ymmärrettävä, että jokaisen valinnan taustalla on oltava perustelu. Sanat ovat virkkeessä tietyssä järjestyksessä ja tietyssä muodossa, jotta lukija ja/tai kuulija ymmärtää viestin sanoman oikein. Kyseessä ei ole siis kirjoittajaan tai viestin välittäjään kohdistuva kritiikki. Taitava viestijä ottaa vastuun sanomastaan tai kirjoittamastaan ja haluaa pyrkiä siihen, että viestin vastaanottaja ymmärtää sanoman tarkoituksen.  

Olen kuluvan kesän sekä alkaneen syksyn aikana pohtinut paljon sosiaalisen vastuun käsitettä. Tähän vastuuseen liitän vahvasti osaamisen suomen kielen ja kirjallisuuden osa-alueella. Sosiaalisesti vastuullisena toimijana asetun viestimistilanteisiin niin, että minun kanssani on hyvä ja turvallinen kommunikoida. Oikeanlainen ilmapiiri sallii avoimen ja mahdollisimman rehellisen kommunikoinnin. Vastuullisena viestijänä sekä annan että otan tilaa. 

 

Kirje vanhemmille

Hyvät Kärjen koulun 1. luokkalaisten vanhemmat

 

Olemme yhdessä Kärjen koulun 1. luokkalaisten opettajien sekä koulumme rehtorin kanssa päättäneet tarkentaa äidinkielen lukutaidon ryhmien muodostamisen taustalla olevia syitä keventääksemme ryhmien muodostamisesta aiheutunutta hämmennystä.

 

Haluamme korostaa, että tekemämme valinnat opetuksen järjestämiseen liittyen perustuvat aina haluun tukea ja kannustaa oppilaita parhaalla mahdollisella tavalla erilaisissa oppimisprosesseissa. Olemme velvoitettuja sekä ennen kaikkea aidosti halukkaita huomioimaan oppilaita yksilöllisesti. Opetuksemme perustuu lainsäädäntöön ja opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita. Opetusta suunniteltaessa ja järjestettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

 

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) on arvioinut syksyllä 2018 ensimmäisen luokan oppilaiden osaamista äidinkielen ja kirjallisuuden osalta. Hyödynnämme opetuksemme suunnittelussa ja järjestämisessä havaintojemme tukena valtakunnallisista tutkimuksista saatua ajankohtaista tietoa. On todettava, että oppilaat, mutta myös me kaikki, olemme erilaisia oppijoita ja opiskelijoita. Pystymme hyödyntämään osaamistamme tietyillä osa-alueilla paremmin ja joissain asioissa vielä kehitämme osaamistamme. Lukutaidon ryhmien muodostaminen on luonteva tapa ottaa huomioon erilaiset osaamisen osa-alueet yksilöllisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Pienemmät ryhmät mahdollistavat suurempaan ryhmään verrattuna opettajan kiireettömämmän läsnäolon sekä tuen tarjoamisen.

 

Toivomme, että voisimme kaikki yhdessä lähestyä lukutaidon ryhmien järjestämisestä uteliaalla ja avoimella mielellä. Havainnoimme aktiivisesti ryhmien toimimista ja kehitämme tarpeiden mukaan opetustamme.

 

Raikasta syksyn jatkoa jokaiseen perheeseen ja jatketaan edelleen aktiiviseksi muotoutunutta yhteistyötä!

 

Ystävällisesti toivottaen,

Kärjen koulun 1. luokkalaisten opettajat xxxxx

sekä rehtori xxxxx

Oppilastekstien tarkastelua ryhmissä

Oppilastekstien tarkastelu – Juho, Jenna, Elina ja Roni

Tarina 1: Autiosaari

Arvosanaksi tekstille annamme 8

  • käsialaa selkeää ja helppolukuista
  • tarina tempaisi mukaansa – siinä on selkeä juoni, jota on rikastettu käyttämällä kuvailevia sanoja/ilmaisuja.
  • kiinnitäthän huomiota geminaattoihin (kaksoiskonsonantit)
  • samoin välimerkkeihin (pisteet ja pilkut)
  • hän-pronominin käyttö: kuka tekee mitäkin

Tarina 2: Doctor Who ja Känni Slitheen

Arvosanaksi tekstille annamme 7,5

  • erilainen ja mielenkiintoinen aloitus
  • monipuolinen – monia roolihahmoja
  • sanavälit, yhdyssanat, välimerkkien käyttö
  • käsialan harjoittaminen
  • isot alkukirjaimet – koska käytetään?
  • mukaansa tempaava

Tarina 3: Korvatunturi pulassa

Arvosanaksi tekstille annamme 9,5

  • taitavaa kirjoittamista
  • sanavarasto laaja
  • kuvailevaa kirjoittamista, eloisa teksti
  • oikeinkirjoitus hyvällä tolalla, pilkkujen ja pisteiden käyttö luonnollista ja taitavaa
  • joiltain osin voisi kiinnittää huomiota lauseiden ja kappaleiden pituuksiin

Tarina 4: Kumma

Arvosanaksi tekstille annamme 7,5

  • tarinan juoni on hyvä
  • vuoropuhelu elävöittää tekstiä – voisi viilata vuoropuheluun viittaavia merkkejä
  • kuka tekee mitä? Kuka sanoo ja mitä?
  • rikastakin kielen käyttöä
  • lauseiden rakenteet kuntoon – kappalejaot myös

 

Lukutaito ja sen kehittäminen

Lukutaito ja sen kehittäminen/moduulitehtävät

Oppikirjatekstien lukeminen

Mitä pitää huomioida

  • kielitaito kehittyy sosiaalisen kanssakäymisen kautta – vuorovaikutus tärkeää
  • yksilölliset tekijät, ympäristötekijät (ikä, kaverisuhteet)
  • tieto oppijasta, osaamisen taso
  • ymmärrys siitä, millaista opetusta oppija tarvitsee

Oppimisen haasteet

  • monikielisyys
  • kuvitus ei tue välttämättä kirjoitettua tekstiä
  • tekstin aiheet ja tehtävänannot eivät välttämättä linjassa mielenkiinnonkohteiden kanssa, tai ei liitetty tarpeeksi oppilaiden kokemus-/arkimaailmaan

Monilukutaito eri oppiaineissa

  • kokonainen käsityöprosessi; oman ajattelun sanallistaminen , työvaiheiden suunnittelu, ohjeiden kuuntelu ja niiden mukaan toiminen (sisäistäminen, ymmärtäminen)
  • luokkalaiselle: oma vaate – koko prosessin läpi käyden
  • ylipäätään erilaiset käsityöprosessit!

Vaikuttaminen ja manipulointi (tekstien tulkitseminen)

  • luokka; esimerkkisovellus -sisältösekaannus
  • kysellään oppilailta ajatuksia/kokemuksia kriittisestä lukutaidosta
  • onko kokemuksia? Minkälaisiin teksteihin törmätty?
  • luotettavan/epäluotettavan tiedon tunnistaminen
  • parityöskentelyä aiheen parissa:

jokaiselle parille oma aihe, jonka parissa työskennellään (trollaus, propaganda jne.)

 

Sisältösekaannus -sivustolla tutustutaan aiheisiin

Esitellään muille, nostetaan koko luokan yhteiseen keskusteluun

Posterit/julisteet aiheesta

Omat tekstit, jotka vertaisarvioidaan

Uutistoimituslähetys (voidaan kuvata)

Tietovisa

Kirjallinen itsearviointi työskentelystä

Jenna R., Roni, Piia & Elina

Pohdintoja suomen kielen ja kirjallisuuden oppimateriaaleista - koonti pienryhmissä

Käykää läpi muutamia suomen kielen ja kirjallisuuden oppimateriaaleja vuosiluokilta 1-6 eri sisältöalueiden näkökulmasta. Mitä havaitsette pedagogisista jatkumoista eri sisältöalueilla:

Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Viestinnän ja tiedonhankinnan osalta harjoitellaan alkuun asiallista viestintää ja asiointia ja 6. luokka-asteelle siirryttäessä siirrytään käytäntöön – kirjoitetaan puhe sekä harjoitellaan haastattelun kirjoittamista ja tekemistä. Puheen kirjoittamisen myötä harjoitellaan laajempaa vaikuttamista ja kiinnitetään huomiota kielen ja sanojen valintaan. Harjoitellaan kiinnittämään huomiota siihen, millaisia vaikutuksia omilla sanavalinnoilla ja puheella on. 3.luokka-asteella harjoitellaan vuoropuhelun kirjoittamista ja 6. luokka-asteella siirrytään harjoittelemaan draamaa – siirretään tekstiä käytäntöön.

Tekstien tulkitseminen
3. luokalla tutustutaan erilaisiin tekstilajeihin, 6. luokalla syvennytään teksteihin ja niiden merkityksiin. Siirrytään siis kohti tekstin syvempää analyysiä. Toisaalta pohditaan juuri sanavalintojen (edellä mainittu) merkitystä.


Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Oli selkeästi havaittavissa jatkumoja. 3. luokalla keskitytty perusasioiden käsittelemiseen ja ymmärtämiseen ja tultaessa 6. luokalle syvennytään erilaisiin kirjallisuuden alalajeihin. Ja tarkemmin esimerkiksi eri tekijöihin. Siirrytään ikäkehityksen mukaisesti kirjallisuudessa lastenkirjallisuudesta kohti nuorten kirjallisuutta. 3. ja 6. luokkien oppimateriaaleissa on paljon samankaltaisia tekstejä. Molemmissa on tarinoita, runoja, tietotekstejä jne. 6. luokalla näihin syvennytään enemmän kuin 3. luokalla. 6 luokalla luettavat tekstit ovat pidempiä ja kirjoitettavat tekstit monipuolisempia ja tulee olla tarkempi oikeinkirjoituksen ja tekstilajisääntöjen kanssa.

Ainakin kielen osalta kerrataan sanaluokkia. 3. luokka-asteella käydään läpi verbin merkitystä ja 6. luokka-asteella harjoitellaan verbin taivutusta.

Moona, Aino, Sonja ja Elina

Lukupesän kolme kultaista sääntöä - Jenna, Elina ja Moona

Lukupesän kolmesta kultaisesta säännöstä nostimme koko ryhmän yhteiseen keskusteluun viimeisen säännön, joka koski jatkuvuutta. Meidän kaikkien kolmen, minun, Jennan ja Moonan lukupesäkokemuksia koski jatkuvuuden ulottuvuus. Koimme, että jokaisen meidän lukupesä sai aikaan innostumista lukupesä-kokeilun jälkeisiinkin lukukokemuksiin. Jennan työpaikalla lapset innostuivat hyödyntämään lukupesää heidän halutessaan rauhoittua lukemisen äärelle. Moonan perheessä lukemisesta tuli "juttu". Lukeminen koettiin heillä jatkossakin tärkeänä rauhoittumisen keinona. Minun lukupesä innosti lukijaa lainaamaan minulta kirjan, jota hän oli jo pitkään haaveillut lukevansa.

Lukihaasteet ja oppimisen tuki (Jenni Ruotsalainen)

Lukituki-tapaaminen maanantaina 20.3.

Viesti ennakkoon Jennille perjantaina 17.3.:

"Hei!
 
Minua pohdituttaa se, onko erilaisia haasteita oppimisessa ja lukemisessa haastavaa huomata? Miten tiedän, millainen tuki olisi oppilaalle parhaaksi? Kehittyykö "silmä" ajan ja kokemuksen myötä?
 
Todella jo tässä vaiheessa pelottaa, että tulevaisuudessa en osaa tarjota/järjestää oikeanlaista tukea oppilaille!
 
Ystävällisin terveisin,
Elina Palohuhta"

Näistä pohdinnoista käsin lähdin maaliskuisena maanantaina lukituki-tapaamiseen. Tapaaminen oli mielenkiintoinen ja erityisesti minua säväytti Jennin perehtyneisyys aiheeseen. Hänellä oli antaa paljon konkretiaan liittyviä esimerkkejä lukemiseen liittyvistä haasteista - moni niistä liittyi hänen lapseensa, jolle lukemisen maailmaan pääseminen on ollut ajankohtaista. Sain vastauksen esittämääni kysymykseen sekä kannustusta omien taitojeni kehittämiseen. Jenni oli kovasti sitä mieltä, että haasteiden tunnistamisen "silmä" kyllä harjaantuu vuosien ja niiden tuoman kokemuksen myötä. Koko ryhmän keskustelussa taisimme lopulta tulla siihen tulokseen, että parhaimmillaan tuki on oppilaan yksilölliset toiveet ja tarpeet huomioon ottavaa. Jotta se mahdollistuu, tulee opettajalla olla aito halu kohdata ja oppia tuntemaan oppilasta. Tuki muotoutuu oppilaalle parhaiten häntä palvelevaksi, jos haasteiden kohtaamiselle annetaan tilaa. 



Esi- ja alkuopetuksen lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen (Sirpa Eskelä-Haapanen)

S-kirjain: perjantain oppitunti

Viikon asioiden kertaaminen

Lähestyminen kirjaimeen tarinallisuuden kautta, metsäretkellä/luonnossa toteutettuna. Otetaan mukaan pehmolelu, Simo Siili.


Tarinan päähenkilö voisi siis olla Simo Siili, joka kohtaa kolme ystäväänsä metsässä, metsäpolun edetessä. Simo kohtaa retkellä ystävänsä Seppo Sisiliskon, Sauli Suden sekä Saku Sammakon. Lopuksi ystävät ovat kaikki yhdessä ja kokoontuvat Kaneliässä-kekkereille kuuntelemaan satua.

Polun edetessä jokaisella rastilla (jokaisen ystävän kohdalla) tehdään eri asioita, kerraten S-kirjainta ja aikaisemmin samalla viikolla opittua. Seppo Sisiliskon kanssa kertaillaan S-kirjaimen äännettä, käydään läpi erilaisia sanoja, joissa S-kirjain esiintyy. Tavutetaan sanoja. Kertaamisessa voisi hyödyntää esimerkiksi muistipeliä, jossa S-kirjaimella alkavia sanoja. Etsi tavaralle pari -pelissä voitaisiin kadonneille tavaroille etsiä parit. Tässä käytettäisiin myös S-kirjaimella alkavia asioita/esineitä.

Sauli Suden kanssa tehdään metsästä löytyvistä oksista S-kirjaimella alkavia sanoja. Voitaisiin hyödyntää samoja esineitä, mitä edellisellä rastilla. Näitä siis kirjoitettaisiin ja taiteiltaisiin luontoon. Saku Sammakon kanssa lauletaan lauluja, joita voidaan liittää S-kirjaimeen (Saku Sammakko, Simo Siili jne.)

Ryhmä 5: Moona, Janita & Elina

Kirjoitusprosessi - Moduuli 4, tehtävä 1

Valitsin tarkastelun kohteeksi 4. luokan tavoitteet ja sisällöt. Erityisen inspiroivana koin tavoitteen T10 - "kannustaa ja ohjata oppilasta kehittämään ajatuksiaan ja harjoittelemaan kertovien, kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien tuottamista, myös monimediaisissa ympäristöissä". Pohdin, että tavoitteeseen liittyen voisi tekstin tuottamisen prosessiin yhdistää monipuolisesti erilaisia asioita - luovaa kirjoittamista sekä kantaa ottavien tekstien tuottamista. Tavoitteeseen kuuluvan sisältöalueen S3 - Tekstien tuottaminen, piirteistä haluan nostaa esiin erityisesti monimuotoisen tekstin tuottamisen, tekstin elävöittämisen sekä kehittymisen kielitietoisuuden näkökulmasta. Mielestäni oivallinen keino harjoittaa luovaa kirjoittamista on kirjoittaa runo. Runossa mahdollistuu erilaisten äänensävyjen ja tunnemaailmojen välittäminen (Ahlholm, 2020). Runo voi parhaimillaan olla kielellä leikkimistä ja oivaltamista (POPS, 2014). 

Kirjoitettu kieli on puhutun kielen heijastuma - toisin sanoen, kieli kaiken kaikkiaan heijastaa yksilön ajattelua ja ajatusmaailmaa ylipäätään. Koulun tehtävä on puolestaan tukea kielen monipuolista käyttöä. (Ahlholm, 2020.) Pohdin, että oppilaat voisivat kirjoittaa runon liittyen yhteiskunnalliseen, ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoittajan tulisi myös itse näyttäytyä jotenkin runossa - aiheena voisi olla "Minä ja luonto". Runon toteutustapa olisi täysin vapaa ja kirjoittajan ei ole pakko ilmentää itseään ihmisenä, ikään kuin irrallisena luonnosta. Teemaan voitaisiin alustaa katsomalla esimerkiksi video tai lyhyt dokumentti luonnosta. Opettajalla on tässä mahdollisuus päättää, kuinka kantaa ottavan valitsee. Tarkoitus on kuitenkin pohtia luonnon nykytilaa ja sitä, kuinka oppilas voisi omalla toiminnallaan vaalia elinympäristöään.

Runo mahdollistaa itsensä ilmaisemisen, tekstit ylipäätään osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun (Kupiainen, Kulju & Mäkinen, 2015). Runo on mielenkiintoinen tapa ilmaista ja toteuttaa itseään. Runo mahdollistaa leikillisyyden ja toisaalta inhimillisyyden. Parhaimmillaan teksti auttaa tutlkitsemaan ympäröivää maailmaa (Kupiainen, Kulju & Mäkinen, 2015). Teksti voi auttaa ymmärtämään ja prosessoimaan. Teksti on keino ilmentää persoonaa. 

Kirjoittaminen nähdään prosessina - teksti alkaa ideoinnista, joka kuljettaa kohti konkreettista toteuttamista. Tekstin tuottaminen on moniaistillista, alueelta toiselle kulkemista. Siirtymistä rivien, omien ajatusten välillä, tulkitsemista omia ajatuksia yhä uudelleen. (Myllyntausta & Routarinne, 2013.) 

Tehtävänanto - Minä ja luonto


Kirjoita runo aiheesta "Minä ja luonto". Voit muotoilla otsikon haluamallasi tavalla. Hyödynnä runossasi ennakkomateriaalista esiin nousseita ajatuksia. Runon toteuttamisen tapa on vapaa, kunhan ajatuksesi ja ajattelutapasi aiheeseen liittyen tulee esiin. 
Ideoi runoasi ennen varsinaisen kirjoittamisen aloittamista esimerkiksi käsitekartan muotoon. Jäsentele ajatuksesi niin, että runosta välittyy viesti, jonka haluat runon lukijalle välittää. Keskity oikeinkirjoitukseen ja muista tarkistaa sekä viimeistellä runosi. Runot julkaistaan kokoelmana luokan seinällä. 

Tehtävässä arvioidaan koko kirjoitusprosessia - aina ideoinnista viimeistelyyn saakka. Oikeinkirjoituksen ja tekstin jäsentelyn lisäksi otetaan huomioon se, miten tekstistä välittyy kirjoittajan sanoma. Ota huomioon käyttämäsi sanojen monipuolisuus. Runossa voit hyödyntää erilaisia kielikuvia. Tärkeintä on, että runo on sinun näköisesi!

Luovaa kirjoitusprosessia!
 Everyday Should Be Earth Day Stock Photo - Download Image Now - Earth Day,  Growth, Hand - iStock

Maaliskuun demolle: Kirjoittamisen taidot - oppilastekstien tarkastelu, arviointi ja palaute

Kirjoittamisen taidot – oppilastekstien tarkastelu, arviointi ja palaute

Mihin asioihin kiinnität kussakin tekstissä huomiota? Mitkä ovat oppilaan vahvuudet? Millaista rakentavaa palautetta antaisit oppilaalle, jotta hän voisi kehittyä kirjoittajana?

Teksti 1: Autiosaari vai ei?

Tarinassa päähenkilönä kokki, joka työskentelee linnassa, prinsessan alaisena. Linnassa työskentelee myös puutarhuri, joka lähtee etsimään kokkia tämän kadotessa linnasta. Prinsessa antaa kokille potkut ilmoittamatta siitä kenellekään. Kokki ja puutarhuri joutuvat lopulta yhteiseen seikkailuun, joka koettelee heitä monella tavalla. Paluumatkan linnaan mahdollistaa noita, jonka kokki ja puutarhuri tapaavat seikkailun edetessä.

Tarinassa on hyvä juoni ja mielestäni se vei mennessään. Tarinassa on mukana jännittäviä elementtejä ja yllätyksiä. Tarina sisältää paljon tapahtumia, mutta siitä huolimatta sen kulussa pysyy ihan hyvin mukana.

Teksti alkaa perinteisellä  ”olipa kerran” -aloituksella. Tämä on ehkä jostain opittua ja poimittua, oppilaalla on selkeästi kuva siitä, että tarinat alkavat näin. Tekstin kirjoittajalla on paljon ajatuksia ja teksti on hyvin kuvailevaa. Kirjoittajan mielikuvitus kukoistaa. Tarinan aloituksesta ja muutenkin sen kulusta aistii kirjoittajan sisäistäneen tarinan kulun kaavan. Tarina alkaa tietyllä tavalla, sitten kuvaillaan tapahtumia ja lopuksi todetaan, että tarina päättyy onnellisesti; ”kaikki elivät elämänsä loppuun saakka. Loppu!”

Kirjoittajalla on selkeästi ajatus siitä, mitä hän haluaa sanoa, mutta tekstin ymmärtämisen kannalta jäsentelyä voisi vielä pohtia uuteen muotoon. Lukemista helpottaisi myös välimerkkien (pilkut, pisteet), kappalejakojen, yhdyssanojen ja kaksoiskonsonanttien (geminaattojen) kertaaminen ja niiden korjaaminen tekstiin. Myös joitain aikamuotoja ja sanojen oikeinkirjoitusta voisi viilata. Teksti vaatii jäsentelyä, mutta on kaiken kaikkiaan hyvä kokonaisuus!

Esimerkkejä:

”Kello kuusi hän aloittaa lämmittämällä hellan”

  • joko niin, että ”Kello kuusi hän aloittaa päivän lämmittämällä hellan” tai ”Kello kuusi hän aloittaa lämmittämään hellaa”.

”Sitten soi kello. Prinsessa on hereillä.”

  • ”Sitten soi kello ja prinsessa herää.”

”Hän vie aamupalan hänelle”

  • tekijä jää mysteeriksi, kuka vie aamupalan ja kelle?

”Hän pukeutui mustiin, vanhoihin ja todella haiseviin housuihin. Paita oli todella likainen ja reikäinen se haisi homeelta. Sitä ei ole pessty ikinä.”

  • Puhutaan yleisesti, että kokki pukeutuu kuvatulla tavalla ja sitten yhtäkkiä siirrytään kertomaan spesifimmin tietystä paidasta

Teksti 2: Doctor Who ja Känni Slitheen

Aika vauhdikkaan oloinen tarina! Niin sisällöllisestikin, kuin ulkoisestikin (käsiala) tarkasteluna. Voisi kuvitella, että tarinan kirjoittaja on saanut vaikutteita tv-ohjelmasta tai elokuvasta. Itse asiassa Googletin hakusanalla ”Doctor Who” ja hakukone paljasti tämän nimisen tv-sarjan olevan olemassa. The Slitheen taas kyseisessä sarjassa esiintyvä fiktiivinen perhe. Onko oppilas siis tekstissään referoinut sarjan tapahtumia ja mahdollisesti jatkojalostanut taikka täydentänyt niitä omilla ajatuksillaan? Mahtavaa inspiroitumista! Hieman jää toki auki juuri se, mistä tarinassa on kysymys, mutta pääasia on, että jokin aihe on inspiroinut kirjoittamaan.

Vielä voisi katsoa kirjoittajan kanssa kuntoon tekstin rakennetta; välimerkkien käyttöä ja isoja alkukirjaimia. Rohkeasti jatkaen kirjoittamisen harjoittelua silläkin ajatuksella, että kirjoittaja pääsee hiomaan ja harjoittamaan käsialaansa.

Teksti 3: Korvatunturi pulassa

Ensinnäkin, tarinan kirjoittajalla on jo todella ilahduttavan hyvällä tolalla oikeinkirjoitus. Pilkkujen ja pisteiden käyttö on äärimmäisen luonnollista ja taitavaa. Tekstiä on helppo seurata ja se on ymmärrettävää, hyvin jäsenneltyä. Tarina vie mennessään. Kirjoittaja on todella taitava, asioiden kuvailu elävöittää tarinaa (esim. ”Tietäjä meni äkkiä piiloon pöydän taakse, se oli neliskulmainen ja suuri.”). Tekstiä lukiessa tuli jopa sellainen olo, että voiko tämä todella olla 5. luokkalaisen kirjoittamaa. Rehellisesti sanottuna siis aloin epäilemään kirjoittajaa.

Kirjoittaja voisi pohtia joiltain osin, juuri kyseisen tekstin kohdalla, lauseiden pituutta. Pilkkuja hän on käyttänyt taitavasti ja jaksottanut pitkiä lauseita.

Lauseen pituus:

”Hänen lemmikkisammakkonsa, jonka vihreä nahka oli pilkkuinen, selvänä merkkinä vanhuudesta, nukkui kovassa korissaan, johon oli edes pieneksi pehmeydeksi laitettu tyyny.”

Taitavaa pilkun käyttöä:

”Hänen loitsukirjansa olivat siistissä rivissä, mutta pölyisiä, sillä hän ei ollut käyttänyt niitä aikoihin.”

”Tietäjä mietiskeli hetken, mitä hänen pitäisi tehdä, ja sitten astui sisään luolaan.”

Ilahduttava kohta:

”Mökki oli tietäjän mielestä todella kotoisa, vaikkakin vähäkalusteinen.”

Teksti 4: Kumma

Tarinan alku on kiinnostava ja se tempaisee lukijan mukaansa. Metsänneidon ja yksisarvisen ystävyys tuntuu lukijasta lämmittävältä. Heti alussa ystävykset lähtevät seikkailulle ja tämä herättää mielenkiinnon; mitähän kaikkea he yhdessä keksivätkään? Noitien kohtaaminen herättää myös mielenkiinnon, sillä noitiin liittyy usein ennakko-oletuksia. Lukijan yllätykseksi noidat ovatkin metsänneidon ja yksisarvisen ystäviä.

Tarinan juoni on hyvä. Kuitenkin, mielestäni tarina ikään kuin loppuu kesken ja ainakin minulle lukijana välittyy lopusta kiireen tuntu. Tarinassa hypätään yhtäkkiä dialogiin, joka on hieman hankala hahmottaa lainausmerkkien uupumisen vuoksi. Tekstissä on rennonletkeä tunnelma puhekielen käytön johdosta, mutta uskoisin, että oppilasta olisi hyvä kannustaa kirjakielen käyttöön. Dialogissa ystävysten välistä rentoa tunnelmaa voisi toki kuvata juuri puhekieltä käyttämällä..?

Oikeinkirjoitukseen tulisi myös kiinnittää huomiota. Yhdyssanat,  sanojen taivutus -> ”katsomaan noitakavereita” -> noitakavereitaan, ”he koputtivat sieni oveen -> sienioveen vai sienen oveen?, ”yksisarvinen kysyi noidilta, mitä ne tekee” -> yksisarvinen kysyi noidilta, mitä he tekevät, aikamuodot: ”aineksija sekoitettiin tunnin ja sitten vielä hämähäkin sylkeä ja sitten on valmista” -> sekoitettiin – ja sitten on valmista.

Moduuli 1 tehtävä 2

Moduuli 1

Tehtävä 2. Kielen rakenteet ja niiden opetus

Alla on esitetty kielitiedon käsitteitä, joita käytetään suomen kielen ja kirjallisuuden oppimateriaaleissa

  1. Pohdi, tunnetko itse käsitteet, ja selvitä itsellesi vieraita käsitteitä. Pohdi, mihin käsitteitä oppimisessa tarvitaan. Hyödynnä lähteitä pohdinnassasi.
  2. Valitse jokin alla olevista käsitteistä ja laadi siihen kiinnittyvän kielen ilmiön opetukseen tehtäviä funktionaalisen kielikäsityksen mukaan

 

Funktionaalinen kielikäsitys = kielen käyttäminen – osallistuminen erilaisiin tilanteisiin – on oppimista

Kielioppi kuvaa kieltä

  • äänteiden tasolla (fonologia)

Fonologia = funktionaalinen äänneoppi

Äänteet puheen yksikköjä

aakkoset, vokaalit ja konsonantit, diftongi ja pitkä vokaali, kaksoiskonsonantti eli geminaatta, äng-äänne

Diftongi = ”pitkä vokaali” – suppenevat diftongit (ai, ei oi, jne.) ja väljenevät diftongit (ie, yö, uo) Diftongeja yhteensä 18 kpl.

Kaksoiskonsonantti eli geminaatta = antaa merkityseron

 

  • sanan tai sananmuodon tasolla (morfologia)

Morfologia = Sanojen sisäisen rakenteen osajärjestelmä: sanojen koostuminen morfeemeista, kielen pienimmistä muotoaineksista, joilla on merkitys

Syntaksi = lauseoppi. Kielioppia, joka tarkastelee sanojen rakentumista lauseiksi ja lausekkeiksi.

sanaluokat

Luokan sanoilla ominaisia merkityspiirteitä, merkityksen ja käyttöehtojen perusteella erottuvia alaryhmiä sekä sitä, millaisia lausekkeita sanat muodostavat. SANALUOKKA = sanaston alaryhmä, jonka jäsenet käyttäytyvät olennaisilta osin keskenään samalla tavalla.

Semantiikka = kieliopillisten merkitysten tutkimista

Mihin käsitteitä oppimisessa tarvitaan?

  • Ainakin itse oppimisprosessissa termien erottamiseen – helpottaa oppimista, esimerkiksi kielioppisääntöjä. Tärkeää ymmärtää tietyt käsitteet.

Toki, vielä tärkeämpää on ymmärtää, miksi sanoja taivutetaan tietyllä tavalla – mikä merkitys on sanojen eri muodoilla? Tärkeää ymmärtää, mihin kieltä käytetään. Mutta täytyykö alakoululaisen välttämättä muistaa kaikkia termejä? Esimerkiksi morfologia, fonologia jne.?


 

Harjoituksia diftongeista:

1. Diftongien tunnistaminen puheesta

 Alkuun diftongeihin tutustuminen ja niiden kertaaminen.

Harjoitellaan diftongien erottamista kuuntelemalla. Voidaan tehdä diftongeista laput, joita oppilaat käyttävät tehtävässä.

Alkuun erotellaan diftongipareja uo ja ou toisistaan.

Opettaja sanoo ääneen sanoja, joissa esiintyy edellä mainitut diftongiparit. Oppilas nostaa ylös lapun, jolla ilmaisee kuulemaansa diftongiparia.

Tehtävän voi toteuttaa muillakin diftongipareilla. Kuulemansa diftongin voi myös kirjoittaa vihkoon.

2. Diftongien sanoittaminen sanoiksi

Voidaan pelata myös diftongipeliä:

Opettaja jakaa oppilaat ryhmiin.

Jokaisella ryhmällä on pallo, mikä kiertää oppilaalta oppilaalle.

Oppilas, jolla pallo on sanoo muististaan diftongin esimerkiksi öy ja ojentaa pallon seuraavalle.

Mikäli kirjainyhdistelmä on diftongi, pallon saanut oppilas keksii siitä sanan esimerkiksi löytää.

Mikäli kirjainyhdistelmä ei ole, pallo palaa oppilaalle ja tämä saa kokeilla uudestaan.

Mikäli öy diftongista muodostunut sana on oikein, oppilas sanoo uuden ja leikki jatkuu samaan malliin.

Mikäli oppilas muodostaa vääränlaisen sanan esimerkiksi lyödä tai tavuraja on niin ettei sana muodosta diftongia, pallo palaa oppilaalle ja tämä saa kokeilla uudestaan.

3. Diftongi-sanaparit

Ripustetaan pyykkinarulle diftongeja ou, öy, ei, ai, oi, jne. Piilotetaan luokkahuoneeseen sanoja tai kuvia (paperilla), joissa esiintyy pyykkinarulla roikkuvia diftongeja. Yhdistellään kuva ja narulla roikkuva diftongi. Esimerkiksi "ou" - "soutuvene", "ui" - "uida", "ai - "aita" jne. Voidaan vielä harjoitella tämän jälkeen sitä, että mitä, jos diftongeissa kääntäisi kirjaimet toisin päin ja etsiä näille diftongeille sana-/kuvaparit. "Yö" - "yöpaita" jne.

Moduulitehtävä 4 (moduuli 1 Kielet ja kielitietoisuus)

Oheisella kolmen 3. lk:n oppikirjan verbisivulla on oppikirjoille tyypillinen tapa lähestyä sanaluokkien opetusta ja harjoitella niitä. Tutki sivuja ja pohdi: 


  • Mitä verbitehtävissä harjoitellaan? 

Verbien tunnistamista ja käyttämistä. Verbien taivuttamista.

  • Miten tehtävä ohjaa ymmärtämään verbien käyttöä? Miten tehtävää voisi laajentaa funktionaalisen kielenopetuksen suuntaan?

Funktionaalinen kielenopetus = korostetaan suullista kielitaitoa ja kielen käyttöä aidoissa tilanteissa, eikä keskitytä niin tarkasti kielioppisääntöihin tai muotojen analyysiin.

Verbit ohjataan ymmärtämään lauseen sydämenä, lauseen yhtenä tärkeänä rakennuselementtinä. Verbit auttavat ilmaisemaan tekemistä, tapahtumista ja olemista. Verbejä ohjataan käyttämään sen mukaan, kuka tekee, on jne. Funktionaalisen kielenopetuksen suuntaan päästäisiin varmasti liittämällä tehtäviä oppilaiden arki- ja kokemusmaailmaan. Lapset voisivat kirjoittaa virkkeitä omasta elämästään/itselle tärkeästä kuvasta. Voisi olla keskustelutehtäviä ryhmissä: ”Mitä tein eilen/mitä sinä teit eilen?” Kerro kaverille -tyyppisiä. Sanoitetaan arkea: ”Minä menen pesemään kädet” (esimerkiksi hypähdys aina verbin kohdalla). Kielitiedon asiat ja käsitteet opitaan ja muistetaan paremmin, jos ne opiskellaan siinä yhteydessä, jossa niillä on aidosti käyttöä.

Tutustu sitten kahteen muuhun saman oppikirjan tekstiin (tarina ja uutinen) ja pohdi:



  • Miten näkökulmaa sanaluokkien merkityksen ymmärtämiseen voisi niiden avulla laventaa? 

Voisi pohtia, että mitä jos tarinassa ja uutisessa ei vaikka olisi verbejä ollenkaan? Miltä teksti sitten näyttäisi ja kuulostaisi? Pystyisikö sitä ymmärtämään?

Sanaluokkien merkitystä voisi pohtia nimenomaan niiden tärkeän roolin kautta – mitä ne antavat teksteille, puheelle, vuorovaikutukselle? Sanaluokat ovat tärkeitä, jotta ymmärrämme toisiamme. Jotta arkielämämme on sujuvaa. On hyvä pohtia juuri kielen sosiaalista luonnetta; puhdas kielimuoto on kaiken perusta, mutta kielellisiä valintoja arvioitaessa on tärkeä pysähtyä kunkin tilanteen, käyttäjän sekä tavoitteen äärelle.

Käytä pohdinnassasi alla mainittuja lähteitä

Kirjallisuus

Kielitiedon opettamisesta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kielitiedon-opettamisesta 

 Alho, I. & Korhonen, R. 2014. Ei kielioppia kieliopin vuoksi – kuusi toivetta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti, toukokuu 2014. Kieliverkoston verkkolehti. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2014/ei-kielioppia-kieliopin-vuoksi-kuusi-toivetta

 

Moduulitehtävä 4 (moduuli 4 Tekstien tuottaminen ja tulkitseminen ja monilukutaito)

Moduulitehtävä 4 – Lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen ja oppimisen alkuvaihe, KÄTS-oppitunnit (tulkitsemis- ja tuottamistaitojen pedagogiikka)

Tarkastele alla olevan aapisen opettajan oppaan sivuja 50–55. Pienryhmätapaamisesta poiketen oppiminen ja opettaminen kohdistuu nyt kahteen kirjaimeen ja äänteeseen: Ss ja Uu. 

Lue kyseisten sivujen koko alue. Tee suunnitelma kahden oppitunnin kokonaisuudeksi palautellen mieleesi demoillamme läpikäytyä. Voit valita kirjaimeen tutustumisen, kirjaimen opettamisen ja/tai lukemisen. Kerro kuitenkin lyhyesti, mitä edellisellä tunnilla on tehty.

Ensimmäisellä oppitunnilla motivoidaan aiheeseen. Ihan alkuun voisi kuunnella laulun liittyen käsiteltävänä oleviin kirjaimiin. Opettajalla voisi olla kirjaimiin liittyvät pehmolelut (esimerkiksi sisilisko ja Uppo-Nalle, tai kirjaimilla alkavat muut esineet: sukka, suksi jne. Sukkaan liittyen olisi muuten hyvä peli – ”Etsi sukalle pari”. Tämän voisi toteuttaa luokassa ihan oikeilla sukilla. Sukat pyykkinarulle (toinen parista) ja muut sukat piilotetaan luokkaan. U-kirjaimeen liittyen Uppo-Nalle voisi olla etsinnöissä mukana ja ikään kuin johdattaa etsintöjä.

Alun motivoinnin jälkeen (sukan etsintä Uppo-Nallen kanssa) lähdetään tarkemmin tutustumaan kirjaimiin S ja U. Alkuun tarkastellaan kirjaimia – miltä ne näyttävät? Opettaja voi piirtää taululle kirjaimet, sekä isona että pienenä. Oppilaat voisivat käydä taululla tekemässä kirjaimen, esimerkiksi jäljittelemällä sormella opettajan tekemän kirjaimen. Tämän jälkeen harjoitellaan kirjaimen äännettä. Toistetaan yhdessä – opettaja sanoo ensin, oppilaat toistavat. Harjoitellaan myös kirjaimen pitkää äännettä. Tehdään harjoitusvihon aukeaman tehtäviä sivuilta 16-17. Harjoitellaan käsittelyssä olevien kirjainten kirjoittamista. Huom! Kirjassa hyvä kirjoitusloru. Voidaan käydä sekin läpi!

Kotitehtäväksi tulisi tehdä tehtävät loppuun, jos ne jäävät kesken. Tämän lisäksi jokainen oppilas saisi etsiä kotoaan tavaran/esineen, kumpikin kirjain edustettuna, ja tuoda seuraavalle tunnille. Näitä tutkitaan yhdessä ja tarkastellaan näistä löytyviä tavuja. Seuraavalla tunnilla käsittelyssä tavut ja kokonaiset sanat. Esineiden kirjoitusasuihin voi halutessaan tutustua jo kotona kotiväen kanssa.

Toisella oppitunnilla käydään läpi kotitehtävät. Ensin kirjan tehtävät. Tämän jälkeen käydään läpi asioita, joita oppilaat ovat tuoneet kouluun. Jokainen oppilas saa esitellä omat tavaransa. Tarkastellaan, missä kohtaa kuuluu tutut kirjaimet S ja U. Lisäksi voidaan pohtia, löytyykö tavaroissa aiemmin opittuja kirjaimia A ja I. Lähdetään kohti tavuja. Tarkastellaan sanaa suk-ka ja Up-po-Nal-le. Voidaan ottaa tarkasteluun oppilaiden tuomia esineitä. Kirjoitetaan taululle, tavutetaan. Esimerkiki:

Uimapuku

U

Ui

Ui-ma

Ui-ma-pu

Ui-ma-pu-ku

Käydään läpi sanoja. Voidaan toteuttaa yksilötyöskentelynä, hiljaisena työskentelynä alun yhteisen läpikäynnin jälkeen. Hyödynnetään kirjasta löytyviä sanoja myös. Tässä katsoen, miten lähtee liikenteeseen ja eriytetään tarvittaessa. Tarkoitus kuitenkin, että jokainen tekee omista esineistään tavutuksen.

Kotitehtäväksi seuraavan aukeaman tehtävät. Siellä tavuja ja kokonaisia sanoja.

 

Opiskeluperhe - runo syksyn päätteeksi

Opiskeluperhe

Svengaava opiskeluperhe, hellään huomaansa ottava

Monen kirjava, taustoiltaan upea

Paljon hälinää ja hulinaa, keskustelun kuhinaa

Saa tulla sellaisena kuin on, joukkoon mahtuu murheellinen tai murheeton

Mikä tämä ryhmä, ajatustyötä vimmaan käyvä

Maistuu mansikoilta, hunajalta, välillä katkeralta

nuuhkaistessa uusia tuulia kuljettavalta

Tuo mieleen perheen, niin ihania erilaisia persoonia,

toisistaan huolehtivia.

Se on nykyhetken ja tulevan turva ja tuki,

apuna silloinkin, kun nurin menee muki.

 

Kiitos teille!

Elina

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimateriaali

III Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimateriaali

Käykää läpi muutamia suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjoja luokka-asteilta 3 ja 6 eri sisältöalueiden, erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen, näkökulmasta.

Millaisia tekstejä oppilaita ohjataan tulkitsemaan (lukutehtävät)? Entä tuottamaan (kirjoitustehtävät)?

Kuiske-kirjasarjan sisällöissä painottuu lukutehtävien (lukutaidon) osalta runot, kertomukset, lehtijutut. Näiden lisäksi ohjataan ja harjoitellaan tulkitsemaan kuvia, vitsejä, satuja. Myös tietotekstejä, uutisia, mielipidekirjoituksia, mainoksia sekä tutkimusraportteja. Nämä 3. luokka-asteen sisällöissä. Käydään siis läpi 1. kertovat tekstit (kertomus, runo, satu, lehtijuttu, näytelmä, vitsi) 2. kuvaavat tekstit (tietoteksti, uutinen) sekä 3. ohjaavat tekstit (ohje, tutkimusraportti, mainos).

Välkky-kirjasarjan sisällöissä (3. luokka-asteen) mukana sarjakuva. Lisäksi mukana draamaharjoituksia ja esimerkiksi vuoropuhelun kirjoittamista. Mukana myös Kuiske-kirjasarjassa mukana olleet uutinen ja tietoteksti. Samoin kuvaava teksti. Runoihin tutustutaan.

6. luokka-asteella kirjoittaminen ja lukeminen laajenee elokuviin, musiikkiin ja Teatteriin. Korostuu enemmän luova kirjoittaminen ja lukeminen, käytetään draaman keinoja. Syvennytään kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Tullaan enemmän yksilötyöskentelystä ja ”perusasioista” kohti vuorovaikutusta ja ryhmässä tekemistä

Liittyykö kielen havainnointi lukemisen ja kirjoittamisen tehtäviin?

Kielen havainnointia varmasti pyritään tuomaan lukemisen ja kirjoittamisen tehtäviin aktiivisesti. Tekstin analysoinnin taidot korostuvat ylemmille luokka-asteille mentäessä. Välkky-kirjasarjassa on erikseen kieli-osio, jossa kielen ominaisuuksiin (sanaluokat, oikeinkirjoitus) kiinnitetään huomiota.

Mitä havaitsette pedagogisista jatkumoista lukemisessa ja kirjoittamisessa luokka-asteiden 3 ja 6 oppimateriaaleja verratessa (ks. myös POPSin tavoitteet ja sisällöt)?

Ainakin kielen osalta kerrataan sanaluokkia. 3. luokka-asteella käydään läpi verbin merkitystä ja 6. luokka-asteella harjoitellaan verbin taivutusta. Viestintä ja tiedonhankinnan osalta harjoitellaan alkuun asiallista viestintää ja asiointia ja 6. luokka-asteelle siirryttäessä siirrytään käytäntöön – kirjoitetaan puhe sekä harjoitellaan haastattelun kirjoittamista ja tekemistä. Puheen kirjoittamisen myötä harjoitellaan laajempaa vaikuttamista ja kiinnitetään huomiota kielen ja sanojen valintaan. Harjoitellaan kiinnittämään huomiota siihen, millaisia vaikutuksia omilla sanavalinnoilla ja puheella on. 3.luokka-asteella harjoitellaan vuoropuhelun kirjoittamista ja 6. luokka-asteella siirrytään harjoittelemaan draamaa – siirretään tekstiä käytäntöön.

Oppiaineen koko kuva - suomen kieli ja kirjallisuus

Millaisena suomen kieli ja kirjallisuus oppiaineena sinulle näyttäytyy?

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimiseen innostavana ja motivoivana, kannustavana ja ohjaavana. Oppiaine näyttäytyy jatkumona, osana elinikäisen oppimisen kaarta. Toisaalta oppiaine on ainoastaan yksi moninaisista osa-alueista, joiden puitteissa lapsi oppii, esimerkiksi kodin ja vapaa-ajan lisäksi. Oppiaine siis tukee lapsen oppimista, mutta ei suinkaan jää ainoaksi oppimisen lähteeksi. Oppiaineen kautta tuetaan oppilaan kielitietoisuutta ja sen  kehittymistä.

Pohdi, mitkä asiat tuntuvat merkitykselliseltä oppia, jotta saisit tämän kurssin aikana tarvitsemasi taidot ja tiedot suomen kielen ja kirjallisuuden opettamiseen alakoulussa

Koen, että merkityksellistä olisi oppia tekstin tuottamisen sekä tekstien tulkitsemisen taitoja. Ennen kaikkea tekstin tuottamiseen liittyvä oikeinkirjoituksen perusasioiden ja kirjoitettua kieltä koskevien sopimusten kertaaminen olisi hyvästä. Minkään asioiden kertaaminen ei ole varmasti pahitteeksi.

Kirjoita muistiin itseäsi kiinnostavia, pohdituttavia, ihmetyttäviä tms. kohtia popsista

Opetussuunnitelman 1-2-vuosiluokkien suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteita tarkastellessa kiinnitin erityistä huomiota vuorovaikutuksen merkityksen korostamiseen. Samoin oli myös oppiaineen sisältöjen kohdalla. Olen itse mieltänyt suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineena hyvin kielioppipainotteiseksi. Toki tavoitteissa T11 ja T12 nostetaan esiin oikeinkirjoituksen perusasiat, kirjoitettua kieltä koskevat sopimukset sekä kielen peruskäsitteiden tuntemuksen. Näiden on tarkoitus tulla opetukseen erityisesti tekstien tuottamisen kautta. Vuorovaikutus nostetaan esiin heti tavoitteiden neljässä ensimmäisessä kohdassa, tekstien tulkitsemiselle annetaan myös jalansijaa. Tavoitteista Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen viittaa myös hieman vuorovaikutukseen. ”..omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten käyttäytymiseen”. Tähän koen, että olisi erittäin hyvä panostaa. Siis kielitietoisuuteen. Ennen kaikkea haluaisin itse kannustaa oppilaita lukemisen pariin sekä innostaa heitä kiinnostumaan suomen kielestä niin puhutussa kuin kirjallisessakin muodossa. Kun on oman äidinkielen osalta perusasiat kunnossa, pystyy laajentamaan tietoisuuttaan yhä moninaisimpiin kieliympäristöihin.

Itsearviointi ja alkutesti

Tehtävät joulukuun AI-POM-tapaamisiin/Merja 2022

I Itsearviointi ja alkutesti

  • Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että suomen kielen ja kirjallisuuden pedagoginen osaaminen on kohdallani osittain kohtalaista ja osittain ihan hyvää. Koen, että pedagogisessa osaamisessa on vielä kehitettävää. Osaltaan tähän varmasti vaikuttaa epävarmuus omasta osaamisesta joillakin äidinkielen osa-alueilla. Esimerkiksi kielioppi tuntuu sellaiselta, jota täytyy kerrata ja palautella mieleen. Taidot tuntuvat toki monelta osin olevan ruosteessa. On paljon asioita, joita varmasti osaa, mutta ne tulevat niin automaatiolla, että aina ei välttämättä ns. tiedosta, mitä tekee. Koen, että esimerkiksi kirjoittaminen on minulle mieleistä, mutta aina sekään ei tunnu luontevalta. Varhaiskasvatuksen opettajan opintoja tehdessäni tieteellisen tekstin tuottaminen tuntui mukavalta. Toisaalta kirjoittamiseen tuli myös ähky ja kandiopintojen jälkeen lukeminenkin tuntui pahalta. Voisin kiteyttää niin, että taidot saavat painoarvoa aina elämäntilanteen mukaan; luova kirjoittaminen luonnistuu parhaiten, kun on rento ja hyvä olla, samoin lukeminen maistuu, kun ei ole valtavaa hoppua. 

Kyky eritellä suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineen pedagogista kulttuuria sekä oppiaineen pedagogiikkaan liittyviä erilaisia sidoksia ja suuntauksia: tähän olen arvioinut osaamisen tasokseni hyvän osaamisen. Muuttaisin tämän kohdan kohtalaiseen suuntaan, sillä en ole varma, saanko kiinni kriteereissä puhuttavista ideologisista ja poliittisista sidoksista. Osaan tehdä satunnaisia tulkintoja suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksesta, mutta pedagogisen kulttuurin suuntauksen tuntuvat jokseenkin vierailta.

Tekstien tulkitsemistaitojen pedagogiikka liikkuu myös kohtalaisen osaamisen tasolla. Ainakin luokanopettajapolun alkuvaiheessa tukeudun mielelläni valmiiseen oppimateriaaliin ja mielestäni sitä on myös hyvä hyödyntää. Valmiit materiaalit voivat toimia ”ponnahduslautana” alun jännityksessä ja kaaoksessa. Hiljalleen pedagogiikkaan voi ottaa mukaan soveltamista, luokalle ja yksilöille sopivaa opetusta ja opetuksen sisältöjä.

Tekstien tuottamisen pedagogiikka: osaamiseni lienee kohtalaisella tasolla. Tällä hetkellä oppilaan tukeminen tällä osa-alueella tuntuisi haastavalta, sillä en tiedä osaisinko eritellä omaakaan tekstiä kovin mallikkaasti.

Kielitietoisuuden pedagogiikka: taas liikutaan hyvän osaamisen ja kohtalaisen osaamisen tasolla. Tuntuu, että olen arvioinut näitä aiemmin hieman yläkanttiin. Esimerkiksi kielen ilmiöiden pedagoginen pelkistäminen oppijoiden ikätasoille sopiviksi tuntuu äkkiseltään haastavalta. Samoin tuntuu oppijoiden kielellisen identiteetin kehittymisen ja monikielisyyden tukeminen. Alkuun tulee varmasti opetettua kielen ilmiöitä totuttuun tapaan, mutta hiljalleen kehittäen omaa pedagogiikkaa, myös dialogisempaan ja oppilaslähtöisempään suuntaan.

Monilukutaidon pedagogiikka eri oppiaineissa ja niitä yhdistävänä tekijänä. Tässä osuvaa oli kohta ”en ole aivan varma, kuinka hyödynnän tietoani opetus- ja oppimistarkoituksiin tai kuinka ohjaan oppilaideni monilukutaidon kehittymistä eri oppiaineissa tai projekteissa”. Osaamiseni liikkuu kohtalaisen tason suunnalla. Osaan varmasti jonkin verran tarkastella kielen ilmiöitä eri oppiaineiden näkökulmista.

Oppijalähtöisyys: osaan jokseenkin tukea ja tunnistaa oppilaiden erilaisuutta oppimisprosessien suunnittelussa ja toteutuksessa. Koen, että pystyn jokseenkin luomaan erilaisia oppimisympäristöjä ja huomioimaan niissä oppijoiden erilaisia tarpeita.

Tiedän joitakin strategioita, joita oppilaat voivat käyttää reflektoidakseen ja ohjatakseen oppimistaan eri tavoin.

  • Itsearviointi on varmasti hyödyllistä, mutta esimerkiksi tämän itsearvioinnin tekeminen oli haastavaa. En välttämättä ymmärtänyt kaikkia käsitteitä, mitä itsearvioinnissa käytettiin. Tai että mitä ne tarkoittavat juuri käytännön työssä. Oman osaamisen äärelle on aina hyödyllistä pysähtyä. Itsearviointia on hyvä, jotta on realistinen kuva siitä, mihin juuri tällä hetkellä kykenee ja mitä kannattaa vielä kehittää. Itsearviointia suomen kielen ja kirjallisuuden osalta oli haastavaa tehdä, sillä oma osaamisen taso on hieman hakusessa.
  • Alkutesti oli oivallinen oman osaamisen kartoittaja. Juuri työkalu itselle tähän hetkeen ja tulevaan. Se vahvisti näkemyksen oman osaamisen tasosta, mutta toisaalta yllätti joiltain osin. Erityisesti kieliopin osa-alue vaatii vielä perehtymistä, etenkin käsitteiden osalta. Tekstien tulkitsemisen taitoja haluaisin myös harjoittaa.