Kirjoittamisen taidot – oppilastekstien tarkastelu, arviointi ja palaute

Mihin asioihin kiinnität kussakin tekstissä huomiota? Mitkä ovat oppilaan vahvuudet? Millaista rakentavaa palautetta antaisit oppilaalle, jotta hän voisi kehittyä kirjoittajana?

Teksti 1: Autiosaari vai ei?

Tarinassa päähenkilönä kokki, joka työskentelee linnassa, prinsessan alaisena. Linnassa työskentelee myös puutarhuri, joka lähtee etsimään kokkia tämän kadotessa linnasta. Prinsessa antaa kokille potkut ilmoittamatta siitä kenellekään. Kokki ja puutarhuri joutuvat lopulta yhteiseen seikkailuun, joka koettelee heitä monella tavalla. Paluumatkan linnaan mahdollistaa noita, jonka kokki ja puutarhuri tapaavat seikkailun edetessä.

Tarinassa on hyvä juoni ja mielestäni se vei mennessään. Tarinassa on mukana jännittäviä elementtejä ja yllätyksiä. Tarina sisältää paljon tapahtumia, mutta siitä huolimatta sen kulussa pysyy ihan hyvin mukana.

Teksti alkaa perinteisellä  ”olipa kerran” -aloituksella. Tämä on ehkä jostain opittua ja poimittua, oppilaalla on selkeästi kuva siitä, että tarinat alkavat näin. Tekstin kirjoittajalla on paljon ajatuksia ja teksti on hyvin kuvailevaa. Kirjoittajan mielikuvitus kukoistaa. Tarinan aloituksesta ja muutenkin sen kulusta aistii kirjoittajan sisäistäneen tarinan kulun kaavan. Tarina alkaa tietyllä tavalla, sitten kuvaillaan tapahtumia ja lopuksi todetaan, että tarina päättyy onnellisesti; ”kaikki elivät elämänsä loppuun saakka. Loppu!”

Kirjoittajalla on selkeästi ajatus siitä, mitä hän haluaa sanoa, mutta tekstin ymmärtämisen kannalta jäsentelyä voisi vielä pohtia uuteen muotoon. Lukemista helpottaisi myös välimerkkien (pilkut, pisteet), kappalejakojen, yhdyssanojen ja kaksoiskonsonanttien (geminaattojen) kertaaminen ja niiden korjaaminen tekstiin. Myös joitain aikamuotoja ja sanojen oikeinkirjoitusta voisi viilata. Teksti vaatii jäsentelyä, mutta on kaiken kaikkiaan hyvä kokonaisuus!

Esimerkkejä:

”Kello kuusi hän aloittaa lämmittämällä hellan”

• joko niin, että ”Kello kuusi hän aloittaa päivän lämmittämällä hellan” tai ”Kello kuusi hän aloittaa lämmittämään hellaa”.

”Sitten soi kello. Prinsessa on hereillä.”

• ”Sitten soi kello ja prinsessa herää.”

”Hän vie aamupalan hänelle”

• tekijä jää mysteeriksi, kuka vie aamupalan ja kelle?

”Hän pukeutui mustiin, vanhoihin ja todella haiseviin housuihin. Paita oli todella likainen ja reikäinen se haisi homeelta. Sitä ei ole pessty ikinä.”

• Puhutaan yleisesti, että kokki pukeutuu kuvatulla tavalla ja sitten yhtäkkiä siirrytään kertomaan spesifimmin tietystä paidasta

Teksti 2: Doctor Who ja Känni Slitheen

Aika vauhdikkaan oloinen tarina! Niin sisällöllisestikin, kuin ulkoisestikin (käsiala) tarkasteluna. Voisi kuvitella, että tarinan kirjoittaja on saanut vaikutteita tv-ohjelmasta tai elokuvasta. Itse asiassa Googletin hakusanalla ”Doctor Who” ja hakukone paljasti tämän nimisen tv-sarjan olevan olemassa. The Slitheen taas kyseisessä sarjassa esiintyvä fiktiivinen perhe. Onko oppilas siis tekstissään referoinut sarjan tapahtumia ja mahdollisesti jatkojalostanut taikka täydentänyt niitä omilla ajatuksillaan? Mahtavaa inspiroitumista! Hieman jää toki auki juuri se, mistä tarinassa on kysymys, mutta pääasia on, että jokin aihe on inspiroinut kirjoittamaan.

Vielä voisi katsoa kirjoittajan kanssa kuntoon tekstin rakennetta; välimerkkien käyttöä ja isoja alkukirjaimia. Rohkeasti jatkaen kirjoittamisen harjoittelua silläkin ajatuksella, että kirjoittaja pääsee hiomaan ja harjoittamaan käsialaansa.

Teksti 3: Korvatunturi pulassa

Ensinnäkin, tarinan kirjoittajalla on jo todella ilahduttavan hyvällä tolalla oikeinkirjoitus. Pilkkujen ja pisteiden käyttö on äärimmäisen luonnollista ja taitavaa. Tekstiä on helppo seurata ja se on ymmärrettävää, hyvin jäsenneltyä. Tarina vie mennessään. Kirjoittaja on todella taitava, asioiden kuvailu elävöittää tarinaa (esim. ”Tietäjä meni äkkiä piiloon pöydän taakse, se oli neliskulmainen ja suuri.”). Tekstiä lukiessa tuli jopa sellainen olo, että voiko tämä todella olla 5. luokkalaisen kirjoittamaa. Rehellisesti sanottuna siis aloin epäilemään kirjoittajaa.

Kirjoittaja voisi pohtia joiltain osin, juuri kyseisen tekstin kohdalla, lauseiden pituutta. Pilkkuja hän on käyttänyt taitavasti ja jaksottanut pitkiä lauseita.

Lauseen pituus:

”Hänen lemmikkisammakkonsa, jonka vihreä nahka oli pilkkuinen, selvänä merkkinä vanhuudesta, nukkui kovassa korissaan, johon oli edes pieneksi pehmeydeksi laitettu tyyny.”

Taitavaa pilkun käyttöä:

”Hänen loitsukirjansa olivat siistissä rivissä, mutta pölyisiä, sillä hän ei ollut käyttänyt niitä aikoihin.”

”Tietäjä mietiskeli hetken, mitä hänen pitäisi tehdä, ja sitten astui sisään luolaan.”

Ilahduttava kohta:

”Mökki oli tietäjän mielestä todella kotoisa, vaikkakin vähäkalusteinen.”

Teksti 4: Kumma

Tarinan alku on kiinnostava ja se tempaisee lukijan mukaansa. Metsänneidon ja yksisarvisen ystävyys tuntuu lukijasta lämmittävältä. Heti alussa ystävykset lähtevät seikkailulle ja tämä herättää mielenkiinnon; mitähän kaikkea he yhdessä keksivätkään? Noitien kohtaaminen herättää myös mielenkiinnon, sillä noitiin liittyy usein ennakko-oletuksia. Lukijan yllätykseksi noidat ovatkin metsänneidon ja yksisarvisen ystäviä.

Tarinan juoni on hyvä. Kuitenkin, mielestäni tarina ikään kuin loppuu kesken ja ainakin minulle lukijana välittyy lopusta kiireen tuntu. Tarinassa hypätään yhtäkkiä dialogiin, joka on hieman hankala hahmottaa lainausmerkkien uupumisen vuoksi. Tekstissä on rennonletkeä tunnelma puhekielen käytön johdosta, mutta uskoisin, että oppilasta olisi hyvä kannustaa kirjakielen käyttöön. Dialogissa ystävysten välistä rentoa tunnelmaa voisi toki kuvata juuri puhekieltä käyttämällä..?

Oikeinkirjoitukseen tulisi myös kiinnittää huomiota. Yhdyssanat,  sanojen taivutus -> ”katsomaan noitakavereita” -> noitakavereitaan, ”he koputtivat sieni oveen -> sienioveen vai sienen oveen?, ”yksisarvinen kysyi noidilta, mitä ne tekee” -> yksisarvinen kysyi noidilta, mitä he tekevät, aikamuodot: ”aineksija sekoitettiin tunnin ja sitten vielä hämähäkin sylkeä ja sitten on valmista” -> sekoitettiin – ja sitten on valmista.