Paikallisiin painotuksiin opetussuunnitelmassa ei ole tarvetta.

Väliarviointi jouluna ja keväällä lukuvuosiarviointi. Myös arviointikeskustelut ovat tärkeitä.

Osaamisen osoittamiseen monia tapoja (tehtävät, testit, kokeet, portfolio, työskentely/aktiivisuus, työkokeet). Eriyttäminen tulee muistaa. Kokonaisen prosessin arvioiminen. Kielissä myös puhutun kielen testejä. Arvioinnin tulee tukea oppimista. Arviointi pidettävä myös väljänä eli ei kirjata ehdottomuuksia tai pakollisia arvointikeinoja.

Kirjallinen koe voi olla monimuotoinen (apuna kirja,vihko, iPad tai lunttilappu, kysymykset annetaan ennakkoon, parin tai ryhmän kanssa tehty koe). Tavoitteen tiedon soveltaminen, ei ulkoa muistaminen. Painoarvo kasvaa iän myötä. Eriyttäminen ( suullinen täydentäminen, täydentäminen kirjan kanssa ym.). Kirjallisella kokeella edelleen oma asemnsa, mutta se ei saa olla ainoa arviointitapa. Jatkuva näyttö!

Itsearvioinnin harjoittelu on tärkeää. Aloitetaan yksinkertaisesti (esim. hymiöt, minulle helppoa/vaikeaa on), kehitytään kohti kirjoitettua. Suuri inflaatiovaara. Opettajan käytettävä aikaa sen miettimiseen, millainen lomake toimii. Jos ei ole itse asettanut tavoitteita, on vaikea arvioida miten sujui. Tavoitteet eivät voi olla kovin sisältökeskeisiä, kun oppilas ei vielä tunne sisältöjä. Oppimiseen ja tekemiseen liittyviä tavoitteita helpompi asettaa. Itsearviointia voi toteuttaa melkein missä työssä/tehtävässä vain. Voisi lisätä oman työn suunnittelua, jonka pohjalta voisi toteutusta lähteä arvioimaan ja vertaamaan kriteereihin. Arvioitavaksi myös prosessi, ei vain lopputulos. Käsittelee juuri oppimisen solmukohtia. Itsearvioinnin tulee olla jatkuvaa vuorovaikutusta.

Vertaisarviointi tärkeää kuten itsearviointikin. Pelit, leikit, opetellaan sanomaan asioita nätisti eli antamaan rakentavaa palautetta. Voisi toimia esim. työhön/projektiin palautteen keräämisenä (kehut, kehitettävää jne.). Ei välttämättä isoja juttuja, pienetkin voivat olla toimivia. Vaatii harjoittelua. Pitää olla tarkkana. Ei välttämättä voi käyttää kaikkien ryhmien kanssa. Vaatii ryhmäntuntemusta ja harjoittelua. Arvioidaan asiaa, ei henkilöä. Tavoitteiden oltava selkeät. Ohjaus on tärkeää.

Käyttäytymisen arviointiin tarvitaan kriteeristö, johon peilataan. Muistettava huomioida, että arvioidaan erillään oppiaineen arvioinnista. Käyttäytymisen arviointi nykykäytäntöjen mukaan, oppilaiden itsearviointi mukana.

Arviointia painotettava siirtymävaiheissa eli 2. ja 6. luokan jälkeen.

Yhtenäiset käytänteet Nilakan kunnissa (Wilma, yhteneväiset lauseet). Miten tehdään hyvä sanallinen arviointi? Kaikessa arvioinnissa avoimuus, perustelut, monipuoliset suoritukset ja arviointikeskustelu tukena.

Arvioidaanko monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa tuotosta vai prosessia vaiko molempia? Itsearviointi ja vertaisarviointi sopivat tänne.

Arvioinnin tulee olla avointa ja näkyvää sekä oppilaille että huoltajille. Miten kirjataan itse- ja vertaisarviointi? Vaikuttavatko vertais- ja itsearviointi millä tavoin arvosanaan?