Espanja, San Vicente del Raspeig 4/26
Sunnuntai 19.4. Matkustuspäivä
¡Buenos días desde la soleada España!
Hoy, dos profesores y ocho valientes alumnos de octavo grado partieron hacia el soleado San Vicente del Raspeig. Salimos del colegio temprano por la mañana a las 3:45, con el termómetro marcando hasta -5 °C.
El vuelo fue una experiencia emocionante para muchos (¡al menos para dos!), ya que entre nosotros había incluso alguien que volaba por primera vez. El vuelo transcurrió de forma agradable y llegamos alrededor de las 10:30 hora local (en Finlandia es una hora más). En el aeropuerto de Alicante nos esperaba un momento emocionante cuando por fin vimos a las familias anfitrionas españolas junto con sus hijos. También era la primera vez que los profesores se veían en persona.
Los nervios no desaparecieron, a pesar de que los jóvenes habían estado en contacto entre sí a través de las redes sociales durante varias semanas. Tras una rápida toma de contacto, los jóvenes se fueron con sus familias anfitrionas. Los profesores, después de una breve visita al hotel, salieron a comer y luego fueron a conocer la cercana ciudad de Alicante.
Durante toda la tarde recibimos mensajes de los jóvenes contando lo que habían hecho con sus familias anfitrionas, y al anochecer todos estaban juntos explorando la ciudad de San Vicente del Raspeig.
Es un buen punto para continuar mañana, porque ha sido un día muuuuuy largo... Buenas noches... zzzz.
Ja sama suomeksi:
Hyvää päivää täältä aurinkoisesta Espanjasta!
Tänään kaksi opettajaa ja kahdeksan rohkeaa kahdeksasluokkailaista nuorta lähti kohti aurinkoista San Vicente del Raspeighia. Koululta lähdimme aamulla klo 3:45 pakkasmittarin näyttävän jopa -5 astetta. Lento oli jännittävä kokemus monelle (lue ainakin kahdelle), sillä matkassa oli ensikertailainenkin lentomatkustamiseen.
Lento meni rattoisasti ja perillä olimme noin 10.30 paikallista aikaa (Suomessa kello on tunnin edellä) Alicanten lentokentällä meitä odottikin jännittävä hetki kun vihdoin näimme espanjalaiset isäntäperheet nuorineen. Myös opettajat näkivät toisensa ensi kertaa livenä. Jännitystä ei helpottanut vaikka useamman viikon ajan nuoret olivat olleet somen kautta yhteyksissä toisiinsa.
Nopean tutustumisen jälkeen nuoret lähtivät isäntäperheidensä luo.
Opettajat suuntasivatkin hotellin pikavisiitin jälkeen syömään, jonka jälkeen opettajat lähtivät tutustumaan läheiseen Alicanten kaupunkiin. Pitkin iltapäivää nuorilta tuli viestejä mitä he olivat tehneet isäntäperheiden kanssa. Illansuussa kaikki nuoret olivatkin yhdessä tutustumassa San Vicente del Raspeighin kaupunkiin.
Tästä on hyvä jatkaa huomiseen koska on ollut piiiiiiitkä päivä.. Hyvää yötäääää....zzzz!
Maanantai 20.4. Ensimmäinen koulupäivä
Kellon soiton sijaan alkoi kuulua musiikkia, ja tämä toistui muidenkin taukojen päättyessä!
Meille oli huolella suunniteltu aikataulu, joka alkoi media-kurssin kanssa koulun esittelyvideolla ja esittäytymisellä, jonka jälkeen espanjalaiset ja meidän oppilaamme laitettiin juttelemaan keskenään.
Saimme esittelykierroksen koulurakennuksessa. Yllä teknologialuokka.
Musiikkitunnilla piipahtaessamme saimme näytteen pitkästä opetellusta laulusta nokkahuiluilla, oppilaat taisivat olla 15-16-vuotiaita.
Erityinen yllätys oli se, että vessoihin pääsee vain luvalla, ja vessoja tunnin aikana valvoo vuorollaan joku opettajista, joka kirjaa kävijät listaan - ilkivallan estämiseksi. Paperiakaan vessoissa ei samasta syystä ole, ja oppilaiden täytyy tuoda omat, tai pyytää sitä koulun vahtimestarilta, jolla on oma piste koulun aulassa. Alla koulun käytäviä ja hieno portaikko.
Pääsimme vieraiksi erityisopetuksen tunnille, missä meidät otettiin innokkaasti vastaan - itse asiassa innokkaimmin kun vertaa päivän muihin tunteihin. Täällä oppilaat myös esittäytyivät toisilleen päivän parhaassa työrauhassa. Yllä meidän oppilaamme esittelevät Orimattilaa älytaulun avulla (niitä oli useimmissa luokissa): koulua, keskustaa ja myös eläinpuistoa.
Ruokailua ei espanjalaisten koulupäivään kuulu. Yhdentoista aikaan oli tauko eväiden syömiseen, ja kahdelta vielä vartin tauko - muita taukoja ei ole! Tunnit kestävät 55 min, jonka jälkeen siirrytään seuraavalle tunnille.
Päivään kuului mm. liikuntaa, englantia ja alla olevan kuvan mukaista kemiaa. Oppilaat pääsivät yhdessä espanjalaisten kurssilaisten kanssa uuttamaan kasviväriä. Yhtään koulukirjaa emme nähneet päivän aikana. Jos ei ollut käytännön töitä, oli keskustelua meidän kanssamme ja Suomeen tutustumista. Teknologia-tunnilla joskin tutkittiin energiamuotoja eri lähteiden kautta, siinäkin ryhmissä keskustellen.
Tiistai 21.4. Retkipäivä Alicanteen
Nousimme MARQ-Castillo pysäkillä pois kyydistä ja siitä alkoikin patikointi kohti Santa Bàrbaran linnaa ylös parin sadan metrin korkeuteen. Linnan oviaukoilla pääsimmekin istahtamaan, juttelemaan mukavia ja ihailemaan maisemia 40minuutiksi kun linna aukesikin vasta kymmeneltä. Alla olevasta kuvasta näkyy Alicantea ja vasemmalla Santa Bàrbaran linnoitusta.
Linna oli mahtava kaikkene kanuunoineen ja historioineen. Linna on ollut mm. Espanjan sisällisodan aikana vankila. Ainut huono puoli oli kun yhdeltä meidän oppilaalta meinasi irrota ripsi, mutta onneksi vertaistuella tästäkin selvittiin. Ja pääsimme jatkamaan matkaa...
Tutustuimme vesimuseoon sekä Alicanten vanhaan kaupunkiin. Alicanten historiasta ja sen eri vaiheista saimme hyvän käsityksen.
Kävelyä päivän aikana tuli paljon, mutta se ei haitannut kun klo 14 aikoihin pääsimme maistamaan kunnon paikallisen menun ravintolassa. Meille oli tarjolla alkusalaatin jälkeen mustekalaa sekä tietenkin paellaa. Paella on Espanjan Valencian seudulta peräisin oleva perinneruoka. Alicante kuuluu Valencian alueeseen. Ruoka maittoi kun osa oppilaista ei meinannut jaksaa syödä edes jälkiruoka jäätelöä. Ja jäätelöähän ei voi jättää syömättä!!
Ruokailun jälkeen pieni shoppailuhetki ja yhteisen tekemisen päätteeksi matkustimme takaisin San Vicente del Raspeighin ratikalla. Mutta ilta oli vasta nuori ja nuorisolla oli ainakin suunnitelmissa mennä paikalliseen tramppaparkkiin ja sen jälkeen shoppailemaan paikalliseen Outlet myymälään, johon tullaan kuulema ihan Valenciasta asti ostoksille...mutta se onkin sitten jo eri tarina...
Ke 22.4. La Vilan kaupunki
Lounaseväät syötiin rannassa... Loputtoman tuntuisessa Välimeren rannassa, jonka kävelykatualuetta reunustivat eriväriset talot, josta kaupunki tunnetaan. Villajoyosaa kutsutaan Espanjan värikkäimmäksi kaupungiksi tästä syystä, muun rakennuskannan ollessa lähinnä valkoista. Taustatutkimukseni mukaan kaupungin kalastajat toivat tyylin mukanaan Etelä-Ranskasta ja Italiasta, ja perinnettä on jatkettu tähän päivään saakka tässä tietyssä kaupunginosassa rantabulevardin läheisyydessä. Myös kalastus on täällä edelleen voimissaan, sillä merellä näkyi valtavat kalastuslautat. Ja kyllä, täällä on palmuja, ja taas oli hellepäivä +25.
Ratikalla taivallettiin hitaasti takaisin San Vicenteen, mutta se oli niin täynnä, että kaikki eivät päässeet istumaan tämän pitkän matkan aikana, ja tungos oli kova. Oppilaat saivatkin tästä hyvää kokemusta siitä, kun vieraiden ihmisten kanssa joutuu änkemään ahtaasti lähekkäin. Oppaamme eli Erasmus-opekollegamme selittivät ruuhkan johtuvan raitiovaunujen lakosta.
Matkan aikana ehti taas jutella paljon, ja jutun taso alkoi olla oppilailla jo aika levotonta. Joko matkaväsymystä ilmassa tai sitten vieraskoreus on karissut. Mutta kertomusten perusteella oppilaamme ovat jo aika väsyneitä pitkien päivien jäljiltä, jotka jatkuvat espanjalaisten kanssa iltamyöhään, kun kodeissa syödäänkin vasta klo 21-23. Ylös pompataan aina aikaisin, koska joka päivä ohjelma alkaa kahdeksalta.
Samilla oli erikoisen hieno ilta luvassa: La Liga -ottelu toisessa kaupungissa. Perille pääsi, sen verran tiedän toistaiseksi. Tarina jatkuu seuraavan päivän postauksessa...
Torstai 23.4. koulupäivä
Paikallisessa yläkoulussa (vastaa meidän luokkia 6-9) on päätetty jokaisella vuosiluokalle jokin aine jota opetetaan englanniksi. Esimerkiksi seitsemäsluokkalaiset opiskelevat fysiikan ja kemian englanniksi ja kuudennen luokan historian englanniksi. Hyvin mielenkiintoinen systeemi.
Torstaisin kaikilla tämän koulun oppilailla on koulua 7:55-13:50. Vastaavasti maanantaista keskiviikko kaikilla on koulupäivä 7:55-14:50. Ja perjantaisin kaikilla on koulua 7:55-12:50.
Meidän vastaanotto oppitunneilla oli hyvä, eikä ihmekään kun oppilaat kertoivat että ovat viettäneet iltaisin aikaa paikallisten nuorten kanssa enemmänkin kuin heidän isäntäperheiden nuorten kanssa. Orimattilalaiset nuoret olivat eilen illalla osallistuneet paikallisten nuorten harjoituksiin, kuten musiikkiharrastuksiin sekä jalkapalloharkkoihinkin.
Lopputulemana voitaneen todeta että paikallisten oppilaiden sekä opettajien englannin kielentaito on hyvin vaihtevaa. Osa opettajiesta ei puhu juuri yhtään englantia ja osa vastaavasti puhuu erinomaisesti. Mutta aina löytyy keinot kommunikoida. Vamos!
Ainiin! Ja pienenä yksityiskohtana todettakoon, että Windowsin käyttäminen opetuksessa on täällä kiellettyä! Vamos, Vamos!!
Pe 24.4. viimeistä viedään
Ylä olevassa kuvassa on mukana myös meidän Erasmus-oppilaita; parin espanjalaisen lisäksi meidän koulun Eemeli. Ja yhteistyö sujuikin oikein mallikkaasti, koska tällä kentällisellä tuli kaksi maalia meidän koulun joukkueelle!
Palasimme koululle, jonne oli järjestetty pieni läksiäistilaisuus. Rehtori tuli jakamaan meille todistukset ja tarjolla oli myös paikallista pientä purtavaa. Olo oli ihan haikeakin, kun kiitimme järjestäjiä ja espanajalaisia vaihtopareja, sillä viikko oli ikimuistoinen. Mutta ei siinä mene kuin kolme viikkoa, ja nämä espanjalaiset tulevat vastavierailulle meille Orimattilaan! Tervetuloa! Bienvenidos!
Lauantai 25.4. Matkustuspäivä Suomeen
Lentomatkat sujuivat hyvin ja nopeasti. Matkan nopealta tuntuminen tai johtua pienoisesta väsymyksestä.
Arlandan lentokentällä söimme ja kauhistelimme räntäsadetta. Viereiseltä portilta olisi lähtenyt lento takaisin Alicanteen ja kovasti oppilaat suunnittelivat vaihtavan lentokonetta ja matkaavan takaisin lämpöön ja uusien tuttavuuksien luokse. Se kertoo vain siitä että Erasmus+ matkamme San Vicente del Raspeighin oli ollut erittäin onnistunut.
Matka Ruotsista kesti alle tunnin ja lopulta pääsimme matkaamaan kohti Orimattilaa. Matka sujui leppoisasti ja oppilailla oli kovasti kerrottaa toisilleen matkasta. Koululla olimme noin klo 20:30 ja siitä suuntasimme kohti tynkä viikonloppua ja paluu maanantaita kohti arkea. Gracias por leer el blog!