Jo pieni lapsi alkaa ymmärtää olevansa tyttö tai poika. Päiväkoti-ikäisenä lapset usein hakeutuvat mieluummin oman sukupuolensa edustajien seuraan. Tämä ilmiö ei ole pelkkää biologiaa, vaan se vahvistuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Aikuisten on todettu puhuvan eri tavoin samalle vauvalle sen mukaan, onko vauvalla yllään vaaleanpunaista vai vaaleansinistä.

Nuoruusiässä sukupuolirooleihin liitettävät yleistykset saattavat aiheuttaa ristiriitaisia tuntemuksia. Jos esimerkiksi avointa tunteiden näyttämistä pidetään tyttömäisenä, miten pojat voivat osoittaa tuntemuksiaan? Onko “naisellisten” piirteiden osoittaminen siis huono asia?

Vaikka yhteiskuntamme on lähtökohtaisesti tasa-arvoinen, ovat yleistävät käsitykset sukupuolista vielä varsin vahvoja. Tämä näkyy helposti esimerkiksi perheissä kotitöiden jakamisena sukupuolen eikä taitojen mukaan.