20. Kestävä kehitys Suomessa
Luvun sisällys
20.1 Elämme rajallisessa maailmassa20.2 Kestävän kehityksen osa-alueet
20.3 Miten kestävää kehitystä mitataan?
20.4 Kestävä kehitys Suomessa
20.5 Kestävä kehitys on kaikkien asia
20.6 Kuvagalleria ympäristömerkeistä
20.7 Ympäristöuutisia (YLE rss)
20.1 Elämme rajallisessa maailmassa
Kaikki ihmistoiminta kuluttaa resursseja. Esimerkiksi juuri tekemääsi opiskelutyöhön sisältyy monenlaista resurssien kulutusta, kuten
- paperi: puuta, vettä, energiaa, valkolipeää ja muita kemikaaleja
- älylaitteet: malmien louhintaa, metallien jalostusta, öljyä muoveihin, energiaa
- kouluympäristö: betonia ja muita rakennusmateriaaleja, energiaa
- oppilaat ja opettajat: ruokaa, liikkumisen energiaa, vaatteiden valmistusmateriaalit
Kaikkien näiden tuotantoketjuihin sisältyy vielä valtava joukko osatekijöitä, joihin on kulunut materiaalia ja energiaa. Lisäksi ketjuihin sisältyy työtä, joka myös on rajallinen resurssi. Tätä kulutusta emme voi välttää, mutta määrään voimme vaikuttaa. Jos kulutuksemme vaatii enemmän resursseja, kuin ne ehtivät uusiutua, kehitys on kestämätöntä. Vastaavanlainen tilanne on myös, jos se tuotamme enemmän jätettä, kuin sitä ehtii hajota. Pitkällä aikavälillä on kestämätöntä myös, jos toiminta aiheuttaa inhimillistä kärsimystä. Esimerkiksi tuloerojen kasvu, köyhyyden lisääntyminen ja epäoikeudenmukaisuus aiheuttavat kasvavia jännitteitä, jotka voivat purkautua tuhoisilla tavoilla.
Kestävä kehitys tarkoittaa sellaista ihmistoimintaa, joka voisi luonnon ja ihmiskunnan kärsimättä jatkua määräämättömän pitkälle tulevaisuuteen. Se on toimintaa, jossa koko ihmiskunnan tarpeet tyydytetään viemättä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omat tarpeensa. Samalla luonnon monimuotoisuus säilyy.
20.2 Kestävän kehityksen osa-alueet
Se, onko jokin toimintatapa kestävä pitkällä aikavälillä ja maailmanlaajuisesti tarkasteltuna, sisältää suuren joukon erilaisia osatekijöitä. Tämän tarkastelun selventämiseksi kestävä kehitys voidaan jakaa erilaisiin osa-alueisiin.
Ekologinen kestävyys merkitsee sitä, että ihmistoiminta ei saa heikentää luonnonympäristöä. Luonnonvarojen käyttö ja jätteiden tuottaminen on sellaista, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja ekosysteemit toimivat. Esimerkiksi metsiä voidaan hakata enintään sen verran kuin metsä ehtii uusiutua. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta kestävä toiminta on sellaista, jossa kasvihuonekaasuja ei vapauteta ilmakehään enempää kuin niitä ehtii poistua.
Taloudellinen kestävyys tarkoittaa talouden kehittämistä siten, että hyvinvointi säilyy ja lisääntyy pitkälläkin aikavälillä. Kestävä talous ei voi perustua kasvavaan materiaalin kulutukseen eikä velkaantumiseen. Talous on suunniteltava pitkäjänteisesti niin, että yhteiskunnan hyvinvointiin tarvittava tuottavuus säilyy huolimatta esimerkiksi väestön ikääntymisestä.
Ekologinen ja taloudellinen kestävyys voi tuskin toteutua, jos ihmiset ovat tyytymättömiä. Nälästä, köyhyydestä, epäoikeudenmukaisuudesta ja epätasa-arvosta kärsivä ihminen on tuskin järin kiinnostunut vaalimaan luonnon monimuotoisuutta tai poliittista vakautta. Yhteiskuntaa on kehitettävä siten, että hyvinvointi lisääntyy kaikilla kansalaisilla. Tätä kutsutaan sosiaaliseksi ja kulttuuriseksi kestävyydeksi.
20.3 Miten kestävää kehitystä mitataan?
Jotta toimintatapoja voitaisiin ohjata kestäviksi, on kestävyyttä voitava mitata selvillä ja luotettavilla tavoilla. Tätä varten on etsitty kehitystä ilmentäviä lukuja, indikaattoreita.
Hyvä indikaattori on mahdollisimman konkreettinen, helposti mitattava ja laskettava muuttuja, josta on laajalti tietoa pitkältä ajalta.
Esimerkiksi seuraavat luvut ilmentävät hyvin kehityksen kestävyyttä.
Ekologinen kestävyys- uhanalaisten lajien määrä
- hiilidioksidipäästöt
- uusiutuvien energianlähteiden osuus energiantuotannossa
- luonnonvarojen kulutus
- velkaantumisaste
- työllisyysaste
- talouden huoltosuhde = työllisten määrä suhteessa työvoiman ulkopuolella oleviin
- tuloerot
- elinajanodote
- palveluiden saatavuus
20.4 Kestävä kehitys Suomessa
Muuhun maailmaan verrattuna Suomen kestävän kehityksen tila on hyvä. Erityisesti sosiaalista ja kulttuurista kehitystä kuvaavat indeksit ovat Suomessa maailman parhaiden joukossa.
Maamme on useimpiin maihin verrattuna tasa-arvoinen, korkeasti koulutettu ja hyvinvoiva. Myös terveystilanne ja terveydenhuolto on hyvällä tasolla. Monissa maissa eriarvoisuutta synnyttävä korruptio on maassamme hyvin vähäistä.
Myös ympäristöindikaattorien osalta Suomi sijoittuu hyvin muuhun maailmaan verrattuna. Lajien ja elinympäristöjen uhanalaistuminen on monissa maissa huomattavasti nopeampaa.
Ympäristömyrkkyjä ja happamoittavia päästöjä tulee väestön määrään ja elintasoon nähden vähemmän kuin monissa muissa maissa. Jätevesiä puhdistetaan hyvin, minkä vuoksi rehevöittävätkin päästöt ovat kansainvälisesti katsottuna paremmalla tasolla.
Vertaaminen muihin maihin ei kuitenkaan kerro sitä, onko toiminta Suomessa kestävän kehityksen mukaista. Uhanalaistuminen lisääntyy edelleen maamme luonnossa. Hiilidioksidipäästöt eivät ole vähentyneet. Eriarvoisuus on lisääntynyt ja työllisyysaste laskenut.
Monet talouden indikaattorit ilmentävät heikkoa kestävyyttä, kestävyysvajetta. Kulutuksen ja palveluiden tuottamiseen tarvittavaa maapinta-alaa kuvaava luku, ekologinen jalanjälki, on Suomessa kasvanut. Huomattava osa näistä ympäristövaikutuksista on siirretty maastamme tuotannon mukana toisiin maihin, kuten Kiinaan.
Kestävän kehityksen edistämiseksi Suomessa on laadittu kansallisen kestävän kehityksen strategioita, joissa asetetaan suuntaviivoja yhteiskunnan eri osa-alueille. Vuonna 2013 tämä strategia uudistettiin siten, että pelkkien ohjeiden sijaan annetaan yhteiskunnan eri toimijoiden tehdä niin sanottuja kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksia. Niissä esimerkiksi kunnat, yritykset tai oppilaitokset sitoutuvat konkreettisiin toimiin, joilla edistetään kestävää kehitystä. Kaikki sitoumukset ovat julkisia, ja niitä voi tarkastella sitoumus2050.fi -sivustolla.
Agenda-2030
20.5 Kestävä kehitys on kaikkien asia
Valtakunnan tasolla kestävä kehitys voi merkitä toimintojen ohjausta lainsäädännön, verotuksen ja tukijärjestelmien avulla. Voidaan esimerkiksi lisätä uusiutuvien energianlähteiden kannattavuutta uusiutuviin nähden, kannustaa materiaalien kierrätykseen ja tehokkaampaan käyttöön, tai vaikka edistää raideliikennettä.
Kuntatasolla yhdyskuntasuunnittelu on merkittävä kestävän kehityksen osatekijä. Alueet voidaan suunnitella tiiviiksi kokonaisuuksiksi, joissa yksityisautoilun tarve on mahdollisimman vähäinen ja kasvava asutus tuhoaa mahdollisimman vähän luonnonympäristöä. Kunnat järjestävät myös suuren joukon palveluita, joissa kaikissa tulee kestävyys ottaa huomioon. Esimerkiksi kouluissa ja terveydenhuollossa voidaan suunnittelulla vaikuttaa merkittävästi syntyvän jätteen määrään ja muihin ympäristörasitteisiin.
Yritysmaailmalla on suuri mahdollisuus vaikuttaa kehityksen kestävyyteen. Esimerkiksi suuret kaupan toimijat voivat vaikuttaa, mistä tavaraa hankitaan ja kuinka paljon päätyy jätteeksi. Teollisuus on Suomessa ylivoimaisesti suurin energiankuluttaja, joten sillä on suuri vaikutusmahdollisuus paitsi kokonaisenergiankulutukseen, myös siihen, kuinka energiaa tuotetaan.
Kauppa kuitenkin myy niitä tuotteita, joita me ostamme. Teollisuus tuottaa sitä, mille on kysyntää. Tässä suhteessa me olemme yksilöinä keskeisessä asemassa. Me voimme valita kestävän energianlähteen ja liikkumistapamme. Voimme ostaa tuotteita, joilla on ympäristömerkki (ks. kuvagalleria alla). Voimme ostaa kestäviä, korjattavia ja kierrätyskelpoisia tuotteita, jotka on tuotettu hyvissä työoloissa, ihmistä ja ympäristöä kunnioittaen. Voimme valita ruoan, joka on tuotettu lähellä, ja jonka tuotanto rasittaa mahdollisimman vähän ympäristöä. Ajattele siis globaalisti – toimi paikallisesti.
