25. Tanska

Luvun sisällys

25.1 Saaria ja alavuutta

25.2 Maataloutta ja tasa-arvoa
25.3 Keski-Euroopasta Pohjois-Eurooppaan

25.4 Kuvagalleria Tanskasta

25.1 Saaria ja alavuutta

Tanska sijaitsee Pohjanmeren ja Itämeren jakavalla niemimaalla ja saarilla. Muista Pohjoismaista poiketen kalliopaljastumia on vain muutamalla saarella. Pääosin Tanskan maaperä koostuukin hiekasta ja savesta, jotka ovat kerrostuneet alueelle viimeisimmän jääkauden jälkeen.

Tanskalla ei ole kuin muutamia järviä ja pieniä jokia. Se on myös hyvin alavaa. Korkein kohtakin on vain 172 metriä merenpinnan yläpuolella.

Tasaiset maa-alueet ja suotuisa ilmasto mahdollistavat tehokkaan maanviljelyn. Tanskan luonto onkin kulttuurimaisemien hallitsemaa ja luonnontilaisia alueita on vain vähän. Tanska kuuluu lehtimetsien vyöhykkeeseen, joten vähäiset metsäalueet ovat kausivihantoja pyökkimetsiä.

Havupuita Tanskassa kasvaa erityisesti tuulisilla rannikoilla, joille niitä on myös istutettu sitomaan liikkuvia dyynejä. Tanskan ranta-alueilla on suolaisia marskimaita eli nousuvesi nousee säännöllisesti näille merenrantaniityille. Nämä marskialueet ovat paljolti maatalouden käytössä laidunalueina.

Tanskan lukuisia saaria on pyritty yhdistelemään silloilla. Yksi maailman pisimmistä silloista on Juutinraumansilta. Se on miltei kahdeksan kilometriä pitkä vinoköysisilta.

Silta yhdistää Kööpenhaminaa ja Ruotsin Malmötä. Suomesta pääsee siis autolla maantietä pitkin Kööpenhaminaan.

Oheinen kuva on otettu Ruotsin puolelta.

25.2 Maataloutta ja tasa-arvoa

Tanska tunnetaan usein maataloudestaan. Kalastus on tärkeä elinkeino samoin siankasvatus. Teollisuus tuottaa paitsi maataloustuotteita myös lääkkeitä ja öljyä. Myös panimoteollisuuden tuotteet ovat suuri vientituote.

Tanska on perustuslaillinen monarkia eli siellä hallitsijasuku, mutta jossa todellinen valta kuuluu perustuslakia noudattavalle parlamentille.

Tanska on liittynyt EU:hun jo vuonna 1973, kun sitä vielä kutsuttiin Euroopan yhteisöksi. Silti Tanska ei ole vielä liittynyt euroalueeseen vaan sillä on yhä käytössä oma valuutta: tanskan kruunu.

Pienenä valtiona Tanska pyrkii saamaan sotilaallista tukea kuulumalla NATO-puolustusliitoon.

Tanskassa asuu hieman enemmän ihmisiä kuin Suomessa, noin 5,6 miljoonaa. Näistä viidesosa on keskittynyt Kööpenhaminan ympäristöön Själlannin saarelle. Koska Tanskan pinta-ala on pieni vain 43 561 km2, se on pohjoismaista kaikkein tiheimmin asuttu.

25.3 Keski-Euroopasta Pohjois-Eurooppaan

Grönlanti ja Färsaaret ovat Tanskan merentakaisia alueita. Niillä on autonominen asema eli ne saavat melko itsenäisesti päättää omista asioistaan. Siksi esimerkiksi niiden pinta-aloja ei yleensä lasketa mukaan varsinaisen Tanskan pinta-aloihin.

Grönlannissa asuu noin 57 000 ihmistä. Se on pääosin jään peittämää, mutta pääkaupunki Nuukin ympäristö on kesäaikaan sulaa ja siellä voi viljellä vaikka perunaa.

Grönlanti on maailman suurin saari ja siksi kalastus onkin paikallisille hyvin tärkeä elinkeino.

Lisäksi Grönlannilla olisi valtavan suuret mineraalivarat, mutta niiden hyödyntämisestä vielä keskustellaan. Arktisten alueiden kaivoksista on vielä huomattavan vähän kokemusta maailmalla.

Färsaarilla on hieman Grönlantia vähemmän asukkaita, noin 48 000, mutta pinta-alakin on huomattavasti pienempi.

Färsaaria lämmittää voimakkaasti Golf-virta ja siksi talvella keskilämpötila on neljän lämpöasteen tietämillä.

Färsaaret on tunnettuja linnustostaan, koska puuttomat saaret ja kalaiset vedet sopivat hyvin lintujen pesimiseen.

Färsaarten tärkeimmät vientituotteet ovat kalateollisuuden tuotteita. Lisäksi valtio pyrkii lisäämään matkailua.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä